| 71 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Švecova Darja .
Suren voinan lapsed
|
-
Toižegen külän eläi Venera Aleksandrovna Päžijeva om sündunu vodel 1938.
-
Hän johtutab: ”Kalages om sur’ mättaz, finnoil oli pušk sigä letud.
-
Mö em tetud, ken om min’orad, vaiše konz oli 30 vot Vägestusespei, siloi vaiše tedištin mina, ked olt’he min’orad.
-
Tuli tat, ištiihe sijale, kus čai pand’he, i sanii: ”Tule tatanno...”, a mina saniin: ”Sina ed ole minun tat, minun tat om voinal”, varaižin mina.
-
Nügüd’ meil om jo voimuz küzuda ičeze baboid da dedoid heiden muštlosiš voinas.
-
Toivotam heile vaiše tervhut da pakičem Jumalad, miše meiden lapsed eližiba mirus i nikonz ei tedištaižiba, mi om nece varukaz voin.
|
| 72 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Larisa Čirkova.
Aigad tusttuda ei ole
|
-
Jo kaks’ kud meiden kanz om karantinal, kut i äjad toižed ristitud Venämal.
-
Nene kaks’ kud meiden kanzan täht ei olnugoi kebnäd, sikš ku kaiken aigan olda kodiš om tozi jüged kut lapsile, muga vanhembile.
-
Ozaks, kodiš kaiken om midä tehta.
-
Kaiken-se karantinal om hüvä se, miše kaiken aigan mö olem ühtes ičemoi lapsidenke, kaikuččen minutan holdum heiš, äjan pagižem toine toiženke da kaikid kodiradoid tegem ühtes.
-
Om sel’ged, miše sportmehele ei sa tacta harjoitusid, ika kaik satused, miččid hän sai aigemba, kadoba.
-
Om sel’ged, miše kodiš ei ole äi tühjad sijad i pen’ honuz – nece ei ole sportzal, no eskai mugoižiš oloiš voib hüvin sportata da pidäda ičeze hibjad hüväs formas.
-
Sikš ku Angelinan sportopendai om lujas tark ristit, kova tabal, ka tehta midä-se välläs ei voi.
-
No konz vaiše meil om joudai aig, ka kuna mö mänem?
-
Skancoid ajaba meiden kanzas kaik – i mužik, i vanhemb tütar, kudambale om kümne vot, i pen’ poigaine, kudambale täudui kaks’ vot.
-
Om lujas žal’, no muloi 9.
-
Toine nedal’ mäni, a toižele om jo muga äi planoid, pidab vaiše ehttä todenzoitta niid elos.
|
| 73 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Meiden sebranikad verhas mas
|
-
Nece om ani jüged aig kaikuččen ristitun täht.
-
Ved’ jäda kodihe pit’käks aigaks om todeks löumäi azj.
-
I nece om kogonaižen mirun bed.
-
Mö olem pagižnuded Internetan kal’t meiden sebranikoidenke, kudambad eläba Venäman irdpolel, da küzuim heil, mitte situacii om heiden elotahoiš da kut hö iče voiba.
-
GUILLAUME GIBERT FRANCIASPÄI
Guilluame Gibert (vepsän kelel voib lugeda kut Gijöm Žibe) om francialaine.
-
Tägä om meiden pagin:
– Tervhen, Guillaume!
-
– Tervhen, kaik om hüvä!
-
– Mitte situacii om Francias da neciš pičuižes lidnas, kus sinä eläd?
-
– Situacii om vähäižen jüged.
-
Meil, kut Karjalas, om kova karantin.
-
Kaik om sauptud: školad, laukad.
-
Elo om mitte-se čudokaz.
-
Nügüd’ situacii om vähäižen paremb, no aigemba völ kaikuččen päivän oli äi kolnuzid.
-
Se om jüged.
-
I nügüd’ Francias om keväz’pästused.
-
Se om sur’ rad.
-
I nece čoma tekst om vepsän mirun kuva.
-
I hän sanui, miše nece om lujas čoma tekst, lujas bohat.
-
Om voimuz kävelta mecas, nähtta londust.
-
Se om mugažo čoma azj, mitte abutab.
-
Äi vozid hän eli Petroskoiš, radoi opendajan universitetas, a möhemba Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstvas da lujas äjan om tehnu vepsän rahvahan hüvüdeks.
-
Vilu om völ Suomes.
-
Kut i kaikes mail’mas, Suomes om epidemii.
-
Kuopio-lidnaha mugažo virus om tulnu.
-
Rahvaz läžutaze, kolnuzid om äi.
-
Ku om hüvä sä, päiväine paštab i dölad eilä, ka rahvast om irdal äi.
-
Voin sanuda, miše konz tuleb rahvaz vastha, ka čurha sirdäze, a muga sobatan da pühäpäivän om äi rahvast irdal.
-
Om mugoine sänd, miše školas joga päiv om opendai, ken abutab, andab nevondoid openikoile.
-
– Voin sanuda, miše se rad om völ kesken.
-
Nügüd’ meil om käzikirjutez.
-
Minä meletan, miše nügüd’ läz kaikuččes pertiš da perehes om tedomašin.
-
Nece om aig, konz mö voim opeta ičtamoi.
-
Meil om kaikil telefonoid, voib soitta sebranikoile.
-
AL’ONA JEGOROVA KIPRASPÄI
Al’ona Jegorova om vepsläine.
-
Hän om sündnu Petroskoihe, openzihe Suomalaiž-ugrilaižes školas, jäl’ges – Petroskoin univeristetan Baltianmerensuomalaižiden keliden tedokundal.
-
Nügüd’ heil om tütär Viola.
-
Al’ona om lujas melev, čoma naine, meiden hüvä sebranik.
-
Äjad meletiba, miše nece aig om kuti pästused vai lebuaig i jatksiba gul’aida, vastatas sebranikoidenke, kävelta adivoihe, vaumištada šašlikoid suril sebroil.
-
Nedališ päliči ristitud kirjutaškanziba abidkirjeižid – tegihe sel’ktaks, miše lähtta kodišpäi ühten kerdan päiväs om lujas jüged.
-
Nügüd’ om avaitud kaik laukad paiči surid laukoid-keskusid.
-
No nügüd’ om sel’ged, miččen krizisan toi nece situacii male.
-
Kaiked jügedamb om verazmaižile.
-
Internetas paksus voib lugeda, kut äi om kanzoid, kudambile pidab abutada.
-
– Ka, sar’ om sauptud.
-
– Pit’kha olda kodiš jüged om, ka.
-
Nügüd’ laukad om avaitud, a tahtod joksta sinna ei ole, om vaiše taht lähtta merele, lebaitas sinna.
-
Minun mužik om italialaine, sikš mö ühtes hänenke openzimoiš vaumita italialaižid sömižid.
|
| 74 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Radam surel armastusel!
|
-
No sädandrad – nece om taimen, mitte kaiken vedäse päiväižennoks.
-
Ani čomad oma videomastar’-klassad, miččiš om ozutadud, kut tehta tätüižen palaižišpäi.
-
Rubrikas ”Kaičemei vepsoiden veroid” mö starinoičem siš, miččid veroid oli i om meiden rahvahal.
|
| 75 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Irina Sotnikova.
Olem korktad mel’t ičemoi kodikeles
|
-
Ristituil om voimuz kundelta radiopaginoid da kacta teleozutesid, lugeda lehtesid da kulehtesid kodikelil.
-
Pidab sanuda, miše ühtnikoid vepsläižiden keskes oli vähä, i lujas žal’ om, sikš ku nece ”Sanapu”-vänd todeks om melentartuine.
-
Nacein, kaikuččel ristitul om mitte-ni armaz sana, miččen hän paksus otab paginaha, vai muite se lämbitab ristutun henged.
-
Ühtnikoile pidi starinoita ičeze armhan sanan polhe, sel’genzoitta, mikš se om armaz heiden täht.
-
Om mel’he, miše akcijaha ühtniba kut lapsed, muga aigvoččed-ki.
-
Nece om sana ”vezi”.
-
Ičeze armhan sanan polhe Darja Švecova sanub muga: ”Meletan, miše vedes om erine vägi, mitte voib abutada ristitule tüništoitta, tervehtoitta henged.
-
Sikš nece sana-ki om lujas vägev i čoma minun täht”.
-
A mitte om teiden armaz sana i mikš?
-
Homaičin, miše onlineakcijoiden, konkursoiden, flešmobiden ühtnikoiden keskes om äi aktivižid norid mehid i nece ihastoitab.
-
Tämbei Internet – nece om sur’kulu tedoiden lähte.
|
| 76 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Filatova.
Mušt kaitas igän
|
-
Vägestusen päiv om lujas tärged da sur’ praznik meiden mal.
-
Nügüd’ Kalages vanhan muštpachan sijale om pandud uz’ sur’ memorial.
-
Se om omištadud kodiman kaičijoile, niile, ked koliba kaites ičeze kodimad.
-
Memorial om viden metran levitte da kahten metran kortte.
-
Siš om kirjutadud enamb kaht sadad voinmehiden familijad.
-
I minä meletan, miše nece om meiden velg – kaita muštod voinan polhe.
-
Lopuks oli pättud vajehtada muštpachan Toižeges – sigä oli udištadud saldatoiden kaum, völ panda uden memorialan Kaskezas da tehta uden memorialan Hämähkos – se om omištadud 368.
-
Kaik muštpachad da stelad om tehtud sijaližes kivespäi – gabbrodiabazaspäi.
-
I hot’ mugoine azj om harvinaine, kaik radod tehtihe čomašti da ičeze aigan.
-
Meiden radnik om kirjutanu kaik kirjaimed kivihe, kaik familijad”.
|
| 77 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Švecova Darja .
Tärktad keväden päiväd
|
-
Kacmata sihe, vepsläižil om ortodoksine uskond, sikš Jumalan pühäd da tärktad päiväd saiba erižen sij an rahvahan elos.
-
Ristitud homaičiba londusen vajehtusid: mitte sä irdal om, kut vedäba ičtaze linduižed da živatad.
-
Rahvaz uskoi, ku Blagovesten’-praznikan päiväl om pakaine, ka völ 40 päiväd linneb vilu sä pakaiženke.
-
Birbincpun urbid om keväden ezmäine znam, vepsläižed uskoiba, miše sil oli noidasine vägi.
-
Äipäiv om ortodoksine praznik, konz ristitud käveliba pühäkodihe, tuliba adivoihe heimolaižidennoks da mujutiba munid.
-
Muna – nece om tärged Äipäivän simvol.
-
Vändon täht valitihe hüvä pert’, miččes om siledoid da levedoid lahkoid.
-
Vändon pätegend om siš, miše pidab muga turutada ičeze muna, miše iškta sil vastustajan munan, mitte venub lahkol.
|
| 78 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Švecova Darja .
Napernuz’ da uskond lujas abutaba elos
|
-
Üksʼ heišpäi om čoma kalagelaine ak Nina Iljinična Malkova , enzne Ščerbakova (Ščerbhine).
-
Nina Iljinična Malkova om sündnu vodel 1941.
-
Kacmata sihe, miše voinan polhe Nina Iljinična voib sanuda vaiše mamoin da baboin starinoiden mödhe, hänen sanoiš nügüd’-ki om varaiduz da kibu.
-
Päčiš om mugoine sij a, kuna pandihe käzipäikoid kuivha.
-
Tuli tat, ištuihe sij ale, kus čai pandihe, i sanui: ”Tule tatanno...”, a minä sanuin: ”Sinä ed ole minun tat, minun tat om voinal”, varaižin minä.
-
Nina Iljiničnan kanzan pert’ om ani sur’ da čoma.
-
Hänel om kaks’ tütärt: Irina i Nadežda.
-
Ezmäine Irina-tütar, om sündnu Uralaha, Čel’abinsk-lidnaha.
-
Nina Iljinična Malkova om todesine radonnavedii da melekaz ristit.
|
| 79 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Svetlana Pl'uhina.
Kaikid azjoid tegeb oikti
|
-
Meletin, mitte hüvӓsüdäimeline, laskav om nece naine.
-
Svetlana om tegomez’, hӓn ӓjan radab, a rata Svetlana navedib.
-
Svetlana Petrovna om kaiken vaumiž tartta udehe tegoradho, kaikid azjoid tegeb oikti.
-
Ved’ Svetlana om tark da holev ristit i radab iceze rahvahan hüvüdeks.
-
Nügüd’ Svetlana om pensij al, no hӓn ei ištu kodiš.
-
Hӓn kaiken om rahvahan keskes.
-
Tabal Svetlana om pehmed, hüvӓsüdӓimeline, melekaz, aktivine, azjakaz da lujas uskoline ristit.
-
Svetlana Petrovna om todesine vepslӓine.
|
| 80 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Filatova.
Kodvdihe kodikeliden tedoid
|
-
Kundelta tekstad, el’geta sidä da oikti vastata küzundoihe – mugoine tegend om kaikuččes kelen olimpiadas.
-
Nelländen klassan openik Aleksei Ognev sanui: ”Minä navedin karjalan kelen urokoid i minei om lujas mel’he, miše meiden školas pagištas karjalan kelel, hot’ vähän, no kaik-se pagištas.
-
Se om hüvä.
-
Opendajiden sanoiden mödhe mugoižid openikoid om lujas vähä.
-
Hänen täht karjalan kel’ om maman kel’.
-
Školan № 34 suomen kelen opendai Oles’a Germanova sanub: ”Meiden školas suomen kel’t kuti verast kel’t opendab läz 150 openikad, heil om koume urokad nedališ, völ läz 200 openikad opendaba suomen kel’t süvemba, heil om nel’l’ urokad nedališ”.
-
Kristina Strelkovič, Suomalaiž- ugrilaižen školan vepsän kelen opendai sanub: ”Meiden školas om 18 openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t.
-
Ezmäižes klassas om vaiše üks’ urok nedališ, koumandes da nelländes om koume urokad nedališ, vanhembiš klassoiš om üks’ vai kaks’ urokad nedališ”.
-
Žurij ouk om kodvnu da valičenu vägestajid.
|
