| 891 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Rostislav Mošnikov.
Raštvoiden tähtaz
|
-
– A kut muga om?
-
A sikš ku kaik teziba, miše Neglik om lujas melekaz i toziavonaine, ka niken ei zavodind ridelta senke.
-
Kundle, Kondjaine, necidä kaiked om jüged sel’genzoitta, paremba minä andan sinei kirjan i ...
-
Nece om meteorit.
-
– Ka mitte ero om!
-
Lendam ühthe čudokahaze sijaha, mitte om edahan täspäi.
-
– A vedovägi neciš maspäi om mugoi kova.
|
| 892 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Nadežda Petrova.
Petroskoin suomalaiž-ugrilaižele školale täudub 20 vot
|
-
Muga om meiden-ki suomalaižugrilaižes školas.
-
Konz rad om mel’he, ka voded-ki jokseba pigai.
-
Voib sanuda, miše škol om völ nor’, no neciš aigas om sündunu äi erazvuiččid školveroid.
-
Völ vepsän kelen opendai, kudamb radab Šokšun školas Anastasija Konošenko mugažo om meiden školan pästnik.
-
Hän om vepsläine i ezmäižil vozil iče vedi školas vepsän kelen urokoid.
-
Nügüd’ nece om meiden škol.
-
Školas om melentartuine, tark da hüväsüdäimeline opendajiden kund.
-
Meil om äi opendajid, kudambil om ülembaine radmaht.
-
Meiden karjalan kelen, vepsän kelen da suomen kelen opendajad iče kirjutaba openduzkirjoid, miččed om jo paindud, i lapsed opendasoiš niiden mödhe, da kudambad völ oma rados.
-
Suomalaižugrilaižes školas om sündunu äi erazvuiččid tradicionaližid praznikoid da rahvahaližid veroid.
-
Sen ohjandai om Natalja Aleksandrovna Okuneva.
-
Lapsiden radoil om čomitadud seinäd školas.
-
Nügüd’ školha tuleb äi erazvuiččid uzištoid, uzid programmoid, i rad om melentartušt.
|
| 893 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Svetlana Jeršova.
Penes küläs radab muzei
|
-
Piterin agjan Kurb-küläs om vepsläine muzei.
-
Muzei om avoin i vasttab kaikid: kuspäi-se tulnuzid adivoid, sijaližid eläjid, školiden openikoid.
-
Erašti ekskursijan jäl’ges kävunikal om taht midä-se antta muzejaha, ku kanzas om kaitud mitte-ni vanh predmet, soba vai astj.
-
Harvoin nägemoiš, sikš oli midä sanuda toine toižele, starinoita ičemoi elos, tedištada, midä om meles i henges.
-
Hän om sündunu Mäggärv’-külähä, mitte ei ole edahan Kurbalpäi.
-
Sen nimi om ”Lendi linduine”.
-
Hän om kodirandan istorijan tundii.
-
Vera Vasiljevna starinoiči, miše vepsläine tem jo amu om melentartušt hänele.
-
Hän om aktivine naine, mugoi hüvä emäg, radota nikonz ei ištu, i planoid hänel om äi.
-
I völ üks’ čoma azj om tehnus necil radvodel – om paindud ezmäine buklet muzejan polhe.
-
Siš om ezitadud fotokuvid da lühüdašti starinoitud muzejas.
|
| 894 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Larisa Smolina, Maria Filatova.
Lämäd da südäimeližed vastused Pondal-küläs
|
-
Jäl’gmäižen lugetišen mödhe vepsläižid Vologdan mal om jänu läz 400 mest.
-
Kacmata igähä
Pondal om čoma posad, miččes om äi penid külid: Rand, Slabad, Aksintanh, Sür’g, Turžin, Kündišt.
-
Pondlal om ičeze lauk, medpunkt, počt, časoun’, čoma Vepsän kul’turan muzei.
-
Om sigä klub-ki.
-
Kaikes küläs om seičeme radsijad.
-
Tägou norištole voib olda hond-ki, tusk om elada.
-
Nu mitte nece elo om?
-
Budulai om priha, Belka andab jo maidod pol’tošt litrad päiväs, a Zina da Marta oma vüu nored”.
-
Tavaroid om täuz’ laukas
Toižel päiväl mö läksim laukha da tundištimoiš sigä Maria Serdcovanke.
-
Tavaroid’ meil’ om täuz’ laukas.
-
Minai nügüd’ om üks’ hol’, miše tari päč perepanda.
-
Konz tulim laukha, ka čududelimoiš, miše küläs, kus eläb vaiše 36 mest, om mugoine hüvä lauk da kut äi om sigä sömtavaroid.
-
Miše kaik oližiba tervhed
Marina Mihailovna Jaševa om Pondal-külän lekar’.
-
Hüvä om, miše Pondlal om ičeze medpunkt da lekar’, kudamb hüvin tetab kaikid eläjid.
-
Ved’ küläs om enamb vanhoid mehid.
-
Rajonan keskbol’nicahasai om 130 kilometrad.
-
Vähän kirjutadas kirjeižid
Sur’ abunik Pondal-küläs om počtan radnik-ki Galina Pavlovna Prohorova.
-
Galina Prohorova: ”Minun rad om ühtes bokaspäi güged, a toižespäi – kebn-ki.
-
Hüvä om, miše meiden der’ounas om počt.
-
Nece om sv’az’ mirudme”.
-
Sü om siš, miše kaikuččen voden eläjid Pondlal tege-se vähemba.
-
Derüunas om hüvä elada.
-
Muzejaha om keratud enamba 500 eksponatad: radkaluid, astjoid, sobid, fotoid, kirjoid...
-
Jo kuz’ vot muzejan emäg om Vera Mihailovna Mednikova.
-
Hän om rodnus Voilahtes, hätken eli kanzanke Petroskoiš, a konz läksi pensijale, ka pördihe ižandanke elämaha Pondlale.
-
Rad tägou om löutud hüvä.
-
Tägou eläda da henkta om paremba, kebnemba”.
-
Muzei om tehtud kuti todesine vepsläine pert’.
-
Siš om ”ižandan čogaine”, kus om keratud kaik radkalud kalatusen, mectusen, mugažo pöudradoiden täht.
-
Om sigä keitimpol’-ki, kus om todesine päč, astjoid, käzipaikoid.
-
Om magaduzhonuz-ki.
-
Tägä om kätte, magaduzsija, jumalančogaine.
-
Emägan čogaižes om keratud lujas äi astjoid, staucaižid, latkoid, bučuid, lačuid, padaižid, samvaroid, eskai tohesižid pilikoid.
-
Tägä om kaik, mi tarbiž emägale.
-
Oli melentartušt tedištada-ki, mitte ero om lač da buč-sanoiš.
-
Mugoine buč kuctas vüu onduseks, sikš miše se om tehtud ühtes pedajaspäi.
-
Sen ohjandai om Nadežda Mednikova.
-
Hän om kul’turpertin pämez’-ki.
-
Kollektivale om enamba 20 vot.
-
Mugažo meiden repertuaras om nügüdläižid’-ki pajoid’.
-
Meiden kollektiv om vüu nor’, no mö dumeim, miše meil’ om hüvä tulii aig”.
-
Vladimir Pavlovič om harjenu radho.
-
Hän sanui, miše nece om lujas jüged rad.
-
Neche radho tarbiž panda äi vägid, sikš se om vaiše mužikan azj.
-
Nece om pahoin’ löumäi rad”.
-
Om vepsläižid mastarid toižiš-ki vepsläižiš küliš.
-
Om žal’, miše Pondlal om jänu vähä rahvast.
-
Kel om vägi, ka käveleba marjoihe, babukoihe, ongitaba järvel, pidäba kodiživatoid, äjan radaba ogorodal.
-
Ved’ eläda Pondlal om hüvä!
|
| 895 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Nina Zaiceva, Ulriikka Puura, Heini Karjalainen, Riho Grünthal.
ELDIA – oppindprojektan tegonsatuz
|
-
Kulugendlehtez ičeze nomeras painab nügüd’ tedoid, miččid sadihe ELDIA-prijektan abul, i nene tedod om oigetud vepsän kelen elon eläbzumižehe i pidendaha.
-
Mi om ELDIA?
-
ELDIA (Evropan keliden äjüz’ kaikile) om oppindprojekt, miččes erazvuiččiden tedo-oblastiden – kel’oppindan, zakonan i lugutedoiden – tedomehed erasiš maišpäi radaba ühtes.
-
Pätegendan om löuta uzid laduid el’geta äikeližut vai sidä, kut mehed da mez’kundad eläba i radaba äjil erazvuiččil kelil.
-
Mugažo ELDIA:n täht keled om valitud sikš, miše nedezitaižiba erilaižid äikeližid ühthižkundoid erazvuiččiš politižiš, istorižiš, ekonomižiš i kul’turižiš ümbrištoiš.
-
Om ottud oppindaks kut tahon ”igähižid” tetabid rahvahid, mugoižid kut saamalaižed, karjalaižed, vepsläižed i setu-rahvaz.
-
Erasil kadondvarus olijoil kelil om nor’ kirjkel’ kut meänkelel, karjalan da vepsän kelil.
-
Nece vepsän kelen raport om üks’ ELDIA:n tegendopindoišpäi, miččišpäi tehtihe rindatuzraport, kudamb paindihe anglian kelel vodel 2013.
-
Vepsläižed om üks’ Venäman vähäluguižiš rahvahišpäi.
-
Vepsläižiden kaks’keližudehe, assimil’acijaha i kelenvajehtusehe om kingitadud homaičuz muga hätken, kut tedomehed oma oppinuded vepsläižid, 1800-voz’sadan zavottes.
-
Edemba ELDIA-raportas om sanutud, miččid satusid om sadud vepsän kelen oloiš, pagižijoiden mel’pidoiš da tedoiš.
-
Raport om lühetud angliankeližes raportaspäi läz kümnehe kerdaha: kelle lugijoišpäi om melentartušt, voiba sada enamban tedoid angliankeližes raportaspäi.
-
No kaiken-se tedoid om sadud.
-
Anketas vepsläižiden täht oli küzundoid mugomiš azjoiš:
- persontedoid (igä, sündundtaho, openduz, professii);
- kut i kus vepsän kel’ om opetud vepsän venän keled, miččel kelel vastusid andai pagižeb kanzas i heimolaižidenke;
- kelenmaht (kut vepsän, venän, anglian i toižid kelid kävutab vastusid andai ristit ičeze elos, oz.
-
kodiš, radol, irdal, laukas;
- mittušt mel’t om vastusid andai vepsän i venän kelel pagižendas erasiden mehidenke i neniden keliden segoitamižes, mittušt mel’t om toižiš keliš;
- midä vastusid andai meletab vepsän kelen kävutandas ühthižkundan elos;
- kut vastusid andai kävutab lehtesid, radiod, TV, internetad, kirjoid, fil’moid i m.e., kirjutab-ik hän tekstoid (kirjeižid, päivkirjoid, SMS-vestid i m.e.
-
Om tärged tedištada vähembišton i enambišton keliden keskeižiden kosketusid, kacta i sel’genzoitta äikeližuden kävutandad i sidä, omaik vähembištkeled kadondvarus.
-
ELDIA:n pätegend om tehta Evropalaine keliden elonvägibarometr (EuLaViBar).
-
Barometr om kuti lad kebnas arvostada vähemištkelen elonväged vai toižiden keliden oloid.
-
Ezmäks om lugetud vähemištkelid koskijad barometrad (kc.
-
16,4% küzutud ristituišpäi sanui, miše heil om kaks’ mamankel’t, vepsän i venän.
-
Kut aigembaižiš oppindoiš i äjiden vepsläižiden tedoišpäi om tetab, mi vanhemb vepsläine om, se paremb hän tedab vepsän kel’t i lugeb sidä mamankeleks.
-
Kelen sirdänd toižele sugupol’vele
Kelen sirdänd kanzas sugupol’vespäi toižehe om kaikid tärktemb tegend vähemištkelen kaičendan täht.
-
Hüvin nägui, miše kaikid noremb igägrupp (18–25-voččed) erašti pagiži vepsän kelel tedon paremba, mi vanhembad, 30-49–vozne grupp, no muga om tehnus sikš, miše kaikid norembaha gruppaha oli valitud mehed, ked openziba kel’t universitetas, školas, vai oliba studentad i toižed specialistad.
-
Raportan mödhe venäkel’ om vepsläižile kaikid vahvemb kel’.
-
Enamb pol’t vastusid andajišpäi om sidä mel’t, miše ei tariž kävutada vepsän kel’t oficialižiš oblastiš vai azjoiš, sikš ku sigä niken ei teda vepsän kel’t.
-
Vastusid voib el’geta mugažo ninga, miše kelen kävutand officialižiš sijoiš, azjoiš om ani veraz, tundmatoi meletuz vepsläižile...
-
Sur’ grupp (75,2 %) vepsläižiš vastusid andajišpäi sanui, miše vepsän kelel om jüged pagišta erasiš elon oblastiš.
-
Keled i radelo
Venäkelen tedo om ani tärged radbiržal kut vepsläižiden, muga i venälaižiden vastusid andajiden melen mödhe.
-
Necen voib el’geta muga, miše äjile vepsläižile om jüged meletada vepsän kelen kävutandas rados, sikš ku enamb koumandest palad vastusid andajišpäi ei andnu nenile küzundoile nimittušt vastust.
-
Toižin meletaba vaiše ned, kenen rad kut-se om sidotud vepsän kel’he: žurnalistad, opendajad, tedomehed, üläopenikad...
-
Anglian kelen tedo om ani tarbhaine radelos, muga sanuiba ned, ked andoiba vastusen küzundaha.
-
Lopuišpäi vaiše erasil oli mel’pido, miše anglian kelen tedo om tarbhašt.
-
Suremb grupp vepsläižišpäi tezi, miše om mugoižid mehid vai institutoid, ked pidäba hol’t vepsän keles.
-
Kaiken-se om tetab, miše sovetskijan aigan oli muga, konz lapsid kel’tihe enamban školas pagišta vepsäks.
-
Sida vasthapäi – i nece om tärged – venäkeline rindatuzgrupp sanui pozitivižesti vepsän kelen opendamižes.
-
Konz küutihe, om-ik vepsän kelen opendamine vepsläižile lapsile tärged, 70% meletiba, miše om.
-
80% sanui, miše karjalan kelen opendamine mugažo om tärged.
-
Vaiše erased vepsläižispäi (2,7%) i venälaižispäi (13,7%) meletiba, miše om zakonoid, kudambad tugedaba erazvuiččiden keliden kävutandad radbiržal.
-
Vastusid andajad ei usknugoi, miše kel’zakonad om kätud vepsäks.
-
Vaiše 3,4% meleti, miše kändmižid om.
-
Media
Vepsläižed kävutadas tobjimalaz venäkelišt mediad, sikš ku vepsänkeližid taričusid om lujas vähä.
-
Tarktemban median om Kodima-lugendlehtez, kudambad lugeb 61,1% vepsläižišpäi hot’ erašti.
-
Vepsänkeližiš vastusid andajišpäi 87,5% om opendanu kel’t kodiš.
-
Sikš ku kelen opendamine kodiš oli kävutadud lujas harvoin, opendusen rol’ vepsän kelen revitalizacijan, udessündutamižen polespäi om tehnus tärktembaks.
-
Lugijad, kelle om melentartušt, voiba löuta süvembid tedoid angliankeližes raportas.
-
Sen tego om ezitada tundmusid siš, miččin näguihe ELDIA-oppindsatusiš kelenkävutandan, zakontegendan i opendusen azjad...
-
Nece znamoičeb, miše vepsän kelen situacijas kel’vajehtand om jo sirdnus edahaks.
-
Oppindoblastiden keskes om eroid: parembad lugud barometras oma taht’- oblastiš, miččed ozutaba vepsläižiden tahtod kävutada ičeze kel’t, mugažo kacundad i tundmusid necen polhe.
-
Kelen satused’-znam sai vähemb kaikid lugud völ sikš, miše vepsän kel’t ei kävutagoi kut openduzkel’t školas, mugažo ei opekoi toižin, vepsänkelišt mediad om vähän i sidä ei kävutagoi muga äjan.
-
Ühthevedo
ELDIA-oppindan tärktemban satusen om sadud uded tedod zakonazjoiš, medias i sen kävutandas, mugažo vepsän kelen kävutandas.
-
Situacii om vajehtanus äjal erasiden sugupolviden aigan.
-
Nevondad
Nene nevondad om anttud vepsän kelen oloiden oppindan satusiden pohjal.
-
Nügüd’aigan oloiden analiz i satused, kudambad om sadud ELDIA-projektan tehtes, andaba tedod, midä tarbiž tehta vepsän kelen tugemižes i kaičemižes.
-
Üks’ päproblemoišpäi vepsän kelel pagižijoil om se, miše lapsed enamba ei opekoiš pagižmaha vepsän kelel kodiš, kanzas.
-
Äjad lugijad eläba lidnoiš, kus elo om toine, se eroneb veronmugoižespäi, külälaižespäi.
-
Kut toižil baltianmeren suomalaižil kelil, karjalan i vepsän kelil om äi ühthišt toižiden Venäman vähäluguižiden kelidenke, erazvuiččiden suomalaiž-ugrilaižiden kelidenke i Evropan rahvahidenke.
-
TV:l, radiol i lehtesil om sur’ vastusenpidänd kelen sirdändan i kaičendan tuges.
|
| 896 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Marina Ginijatullina.
Puhuda ühthe hil’heVepsän kul’tursebrale – 25 vot
|
-
Vepsän kul’tursebr ičeze radon augotišes om tehnu mugoižid päprioritetoid, kut kul’turan, kirjamišton i kelen udessündutand, kus päsijal om olnu škol, tugen ecind, ezmäi kaiked vepsän rahvahan etnižiden elotahoiden täht; erazvuiččiden zakonoiden kävutand, miččed abutaižibaba kaita vepsän rahvahan kel’t i kul’turad.
-
Kommunist Prionežje-lehteses paindihe ezmäine vepsänkeline lehtpol’, miččespäi om sündunu nügüdläine Kodima-lehtez, miččes ezmäi radoiba vaiše kaks’ mest: Nina Zaiceva da Nikolai Abramov.
-
Vodel 1998 paindihe Anna Kottinan, Aleksandr Maksimovan i Nina Zaicevan Meiden sana-kirj lugemišton školiden täht, mitte om nügüd’-ki armaz kirj Änižvepsän školiden keskes.
-
Paindihe Nina Zaicevan da Maria Mulložen Uz’ venä-vepsläine vajehnik, miččes om ezitadud vanh i nügüdläine kel’vaihišt.
-
Neciš kirjaspäi om zavottud uziden vepsänkeližiden openduzkompleksoiden tegemine.
-
Sen znamoičend om ani sur’, sikš ku se ozuti, miše vepsän-ki kelel voib tehta surid tekstoid, painda al’manahid.
-
Nece oli ezmäine mugoine sur’ kirj, miččes om ozutadud vepsläižiden hengeline kul’tur.
-
Aleksei om jo tetab kuvitai.
-
Irina Sotnikova, Kodima-lehtesen pämez’, tegeb necil tel ezmäižid haškuid, i nägub, miše hän om äipoline naine, kudambale om anttud äi erzvuiččid lahjoid elos.
-
Ka, oliži hüvä, ku neche eloho ühtniži enamb vepsläižid, miše meile ei oliži üks’kaik meiden edembaine elo, miše meiden vastused Karjalan rahvahaližes keskuses, kus radab vepsänkeline Paginklub (vedäi om Larisa Čirkova), oližiba aktivižembad, miše lapsil da vanhembil oliži taht pagišta da opeta vepsän kel’t.
|
| 897 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Jevgenija Kokorina.
Parahim nevoi, sebranik, ristit mirus
|
-
I om žal’, miše en mušta meiden tundištoitust.
-
Om žal’, miše en mušta, kut hän säti terven i muhahti, konz nägišti mindai ezmäižen kerdan.
-
Nece neičukaine om sündunu Toižeges vepsläižes kanzas.
-
Aigoiš hänen nägu om pahidunu.
-
Rad om tün’, melentartuine.
-
Nece om lujas hüvä emäg, keitäb lujas magukahašti i aigas.
-
Konz mužik tuleb radolpäi, ehtlong om jo stolal.
-
Tal’veks Ol’gan karzn’as om kaikenlaižid soladusid i marjkeitusid.
-
I hot’ nece kanz nikonz ei olnu bohat, adivoiden täht saba stolale kaiken, mi om jäškapas i karzn’as.
-
I pidab sanuda, miše adivoid neciš kodiš kaiken igän om lujas äi: i läheližid, i sebranikoid, i ühtesradnikoid, kut Ol’gan, muga hänen-ki mužikan i lapsiden.
-
I nece om hänen armaz azj.
-
Matkoiš hän tundištoitase melentartuižidenke ristituidenke, tedištab midä-se ut, da om kosketusiš horan ühtnikoidenke.
-
Ičeze lapsid Ol’gal om vaiše kaks’, poig da tütär.
-
No toižid lapsid hänen kodiš om enamba.
-
Kaiken igän hänen kanzan pertiš om živatoid.
-
Lehmäd jo ei ole, no kažid da koirid om kaiken.
-
Ol’ga om lujas hüväsüdäimeline ristit, hänen südäin om avaitud kaikile.
-
Meletan, tö jo muga-ki olet el’gendanuded, miše nece om kaikid čomemb ristit mirus, kut südaimel, muga hengel-ki.
-
A konz ristitul om čoma heng i hüvä südäin, modol hän kaiken linneb čoma.
|
| 898 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Radota em ištnugoi nikonz…
|
-
– Sigä om kaks’ pertid, kus eliba kaks’ maman sestrijad.
-
Baboi da dedoi maman polespai om pandud maha sinna.
-
Elo sigä ani toine om.
-
L’udmila F’odorovnal om taht ajada elämaha sinna.
-
– Šoutjärv’ om minun pen’ kodima.
-
Vanhembiden pert’ om lujas vanh, no pidab sidä kaita.
-
Mö äjan aigad mänetam kezapertiš, mitte om Besovcas.
-
I minä jätin ičein radon lidnankeskižen ühtenzoitusen keskuses (nügüd’ om ”Rostelekom”).
-
– Nece om hüvä, miše vepsän kel’ oli letud.
-
Miše vepsläižil om radio, televidenije, lehtez vepsän kelel.
-
– I völ om üks’ jüged küzund teile: midä meletad kirjkeles?
-
Nügüd’ pagin om vepsläine.
-
Hänen mužik Vasilii Aleksejevič om sündunu Vologdan agjaha.
-
Nügüd’ heil om kaks’ poigad.
-
Vanhembal om kaks’ last.
|
| 899 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Natalja Anhimova.
Hüvä elon da radon ozutez
|
-
Tämbei starin hänen polhe om erazvuitte.
-
Jäl’ghe hänen starinoid vepsän man polhe, openikoiden mel’he tuliba mugoižed meletused: suomalaižiden heimrahvhaz, vepsläižed, eläb külän ühthižin zakonoiden mödhe, sures vepsän perehes om pämez’ – vanh bardakaz uk, händast kundleb kaik pereh ezmäižes sanaspäi, nored da vanhad, pämehel om ičeze sija perehen elos da stolan taga.
-
Nügüd’ tedomehil om mugoine-žo mel’pido Šoutjärven nimen sündundan polhe.
-
Vodel 1967 Jussi Rainio andoi vepsläižiden nimiden kogomusen, kus om 460 nimed, Suomen oppindan keskusehe, mitte keradab tedoid suomalaiž-ugrilaižiden keliden polhe.
-
Hänel om kirjutadud kirjutez ”Vanh tervhuz’ Änižen vepsläižil”.
-
Kirjutez ”Vanh tervhuz’ Änižen vepsläižil” om vepsän muzejas-ki, luged i muhadad, kut äjan teziba meiden vanhembad.
-
Hüvä, miše nece paha aig om männu.
-
Voib olda muga-ki voib sanuda: ”Voin om voin, armastuz om armastuz”.
-
Üks’ vastuz om minun meles nügüd’-ki, konz Jussi i Nina tuliba muzejaha.
-
Istorii om mugoine...
-
Nügüd’ nece tedorad om muzejas.
-
Se lujas tuli minei mel’he, sikš pätin starinoita teile, kut üks’ vastuz voib antta mujada, mitte mez’ om läz sindai.
-
Znamasine om se, miše kaikuččen kerdan jäl’ghe matkad hän kirjuti surid kirjutesid da pani niihe fotoid: čomad vepsän pupertid, muhukahad vepsläižed...
-
Hänen kirjutesiš oma melentartuižed istorijad, kaik om ühtes: hänen tedod, hänen mujud, hänen sil’miden nägend.
-
Toižes kirjeižes, Jussi mugažo kirjutab Rürikale vodel 1993, hän tedotab, miše Tallinnas läksi kirj ”Vepsa vanasönad”, i enamba siš om muštatesid Änižen vepsläižišpäi, oigenzi sinna Annan da Rürik Loninoiden materijaloid da ičeze muštatesid Jussi Rainio.
-
Nece om hüvä elon da radon ozutez.
|
| 900 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Voinal polttud lapsteaig(pala novellaspäi pohjoižvepsän paginal)
|
-
Verhal mal
(Muštosed pagoho lähtnuzid rahvast)
Polina L’ovkinan (Sidorovan) muštosišpei, om rodnuze Mägel.
-
Mili oli vaise 18 vott, i mina en tenu eskai, kus om nece posad.
-
Möhemba tedištin, mise Kušleg nece om venäposad.
-
Kaskez-külän taga, minun armhas posadas, om üks’ sija, kudamban tetaze kaik posadlaižed.
-
Kut sanutaze, batogal om kaks’ agd’ad.
-
Kaikutte el’genz’, mida pidanob tehta i mitte nece om düged rad.
-
Kut sanutihe, min’oral om vaise üks’ ošipk.
-
Liza mäni minunke i sanub: ”Kut-se hengel om paha.
-
Embįi sel’genzoitta, a südäimes mittese säru om.”
-
Tähassai necen püudon nimi om ”minnįi”.
-
A Karjal om rindal.
-
A hän pöl’gastui, mise nece om min.
-
Oli vessel, no i tuleskel’d’he mel’he ned, keda d’o iilä miideke, ken om puutnu minįile.
-
No vojenkom sanįi, mise vel om äi radoid.
-
Ken-se om d’o kolnu, ken-se om ravaz.
-
Ken-se eläb sid’ tähassai, ken-se om lähtnu edahan.
-
No kaik min’orad, ken om proidnu ningoman dügedan elon, kaikušti mušttaze ičeze norid vozid.
-
Om mida muštatelda.
-
Kaikuččel ristitul om ičeze elo-oza i se pidab proitta ninga, mise oliiž mida muštta i starinoita norile.
-
A nece om kerdan igas.
-
Siš om kird’utadud äi častuškoid, muštatesid.
-
Tänämbei Šuutarves om koume horad: vepsän rahvahan hor, veteranoiden hor i lapsiden hor.
-
Om vepsän etnografine muzei, rindal siižub Tučinįide pert’, kudamb oli todut Mägelpäi.
-
Käveltaze bratskijale koumale, kus om pandud maha 45 saldatad, kudambid riktihe voinan aigan.
-
Muzejas om äi kird’aižid heimolaižišpei, kudambiden saldatad ol’d’he riktud miide mal.
|
