| 31 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Papin kasakka
(Попов работник)
|
-
Šanou akka, jotta "mäne šie, pappi, eččimäh kasakkua, kun myö emmä voi ni mitä ruatua enämpi, kun olemma vanhat".
-
Šanou:
– Kun mänet, niin Iivanua elä ota, Iivanat ollah hyvin kavalat.
-
– Kasakkua eččimäh, – šanou.
-
Iivana šanou:
– Ka miän linnalla ei ni ole kuin Iivanua kaikki, hoš kuin pitälti eči.
-
No šanou:
– Lähe šilloin.
-
Šanou:
– Ka Iivana on nimi.
-
Še poika šanou, jotta "miän linnalla ei ole ni ketä kun Iivanua".
-
Pappi šanou vielä akallah:
– Kačo, kun šie Iivanua moitit, a kun šaimma hyvän kasakan.
-
Iivana šanou:
– Antuat työ mie šyön ta levähtelen, šiitä šanon.
-
Iivana šanou:
– No ka kuuši šyltä.
-
Pappi šanou:
– Yritähän, voitko šuaha yhekšän šyltä.
-
Hiän šanou:
– Ka yhekšän šyltä.
-
No pappi šanou:
– Lähemmä huomena kaččomah.
-
Iivana šanou:
– Ka nälkähisellä hyvät on, mie olen ennenki näitä šyönyn.
-
Pappi šanou:
– Työnnähän miulaki, ole niin hyvä.
-
Iivana šanou papilla:
– Kun käšetäh šyömäh, niin pitäy šanuo, jotta "passipo, ei miula pie".
-
Pappi šanou:
– Passipo, eihän meilä pie.
-
Pappi šanou:
– Šuattakka pois tuo Iivana, proitimma kokonah, niin pepeltäy, kun kakši päivyä mečäššä käytteli.
-
Maatuška šanou:
– Ka jošpa še ei lähe, kun kolmekši vuuvekši palkkasima.
-
Pappi šanou:
– No kun šen kolmen vuuven palkan makšamma, niin totta hiän šiitä lähtöy.
-
– Ka mie en, – šanou, – lähe vuuven palkalla, mie olen kolme vuotta.
-
Iivana šanou:
– Još kolmelta vuuvelta makšatta palkan, niin mie lähen, a muit’en en lähe.
-
Pappi šanou akalla:
– Mäne eči rahat, kolme šatua rupl’ua, anna mänöy mušikka kotihis.
|
| 32 |
Тунгудский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Oli ennein ukko da akka
([Чучела])
|
-
– Vie že aštie, šano äijä passibuo, muuda ni midä elä virka, – šanou poiga muamollah.
-
Ukko šanou akallah, kun poijan muamo oli lähten:
– Mäne, kačo aštiešta, midä hiän on merkinnyt.
-
– Šilloin pidäy tytär šuattua hänellä miehellä, – šanou ukko, – kun noin äijän toi d’engua.
-
Šanou: "Terveh teilä"!
-
Šanou poijan muamolla:
– Kun Van’ka tulou mečäštä, ni tulgah paikalla meilä käymäh.
-
Kun Van’ka tuli mečäštä, šanou muamo:
– Van’ka, šilma kučuttih toizeh talon paikalla, kun tulet.
-
Istuuvuttih juomah, paistih šidä-tädä, a tuatto i šanou:
– Etgö šie miun tytärdä ottais miehellä?
-
Van’ka šanou:
– Ei hiän vet’ miula lähe, kun mie olen paha da vielä leškiakan poiga.
-
Poiga šanou tytöllä:
– Etgö šie tule miula miehellä?
-
Tyttö šanou:
– Tule huomena, nin tulen.
-
Poiga šanou tytöllä:
– Mäne šie tuattoš luo, andakkah miula kakšišadua rubl’ua d’engua häiksi.
-
Tuatto šanou:
– Annamma, miksi emmä andais.
-
– Šiidä kun d’engat otan hauvvašta ni šiidä oššan šuuren kojin, – šanou poiga.
-
Tulou pappi moržiemen luo, šanou:
– Etgö šie milma ota druugukši?
-
– Elä šano hänellä, vet’ miun dai šiun tappau, – šanou pappi da lähtöy pois.
-
Kun vain pappi kergii lähtie, šilloin tulou diekka:
– Oi, – šanou, – N’ura, kun mie šilma äijäldi šuvaičen!
-
– Elä šano, miun dai šiun tappau, – šanou diekka da kiirehäizeh lähtöy.
-
Tulou Van’ka, da hänellä i šanou N’ura:
– Vot, miula kakši druuguo kävi pyrgimäh.
-
Van’ka šanou:
– Šie kuču enžin yhtä, käšše tuuva šada rubl’ua rahua, šäkki vehnäjauhuo da muuda.
-
Moržien šanou:
– Van’ka tulou kahen tunnin piäštä.
-
Kun vain ruvettih juomah, N’ura šanou da kačahtau kelloh:
– Mäne, pappizen, pois, paikalla tulou Van’ka, molemmat tappau.
-
Tuaš, kun vain ruvettih juomah, ga N’ura i šanou:
– Čuassut jo mändih, seičas tulou ukko mečäštä.
-
Akka i šanou:
– Kunne sie pappi rukka šuat?
-
Šanou:
– Nyt kun juomma da šyömmä, nin muata i rubiemma.
-
– Meilä lehmä kando, nin voida rubei lypšämäh, – šanou Van’ka, a N’uralla šanou:
– Šie mäne teräväh pois pertistä.
-
Papin akka šanou:
– Myögyä työ miula že lehmä, äijän makšan.
-
Šanou:
– Miula himoittais nähä šiun čuučaloja.
-
Arhirei avai oven da šanou:
– Mie oššan hiät.
-
– Ga mie heildä ne pois leikkuan, – šanou Van’ka da rubieu veistä hivomah.
|
| 33 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Oli ennen ukko ta akka
([Поп, дьякон и архиерей])
|
-
Hiän šanou šielä hänellä, jotta "etkö šie rupieis miun keralla truušimah, mie šiušta tykkyäsin, kun šie olet ylen kaunis.
-
No naini šanou:
– Annahan kun mie ajattelen, nin mie šanon huomena, kun tulen kirikköh.
-
Hiän šanou:
– Šanon mie teilä huomena.
-
A hiän tulou ukkoh luokše kotih ta šanou ukollah.
-
Ukko šanou:
– Ka lupauvu šie, anna hyö tullah, ka šano, jotta äijä pitäy tuuva.
-
Toissa piänä hiän mänöy kirikköh ta šanou, jotta papin pitäy tulla huomena kahekšan aikana, tiakan tulla yhekšän aikana, a arhirein kymmenekši.
-
Naini mänöy kotihis, šanou ukollah, jotta tullah.
-
Pappi šanou:
– Ka emmäkö ala muate ruveta, pitäishän meilä muate ruveta.
-
Naini šanou;
– Rupiemma, rupiemma, – šanou.
-
– Rupiemma, – šanou, – ka miula kun ukko makuau kaikičči pal’l’ahin nahkoin, nin šiun pitäis jakšautuo.
-
No šanou pappi naisella:
– Tulehan nyt pois.
-
Naini šanou:
– Kuulehan, kenpä šielä komajau?
-
Paissah šiinä, tiakka šanou:
– No meijänhän jo pitäis šänkyh ruveta.
-
Naini šanou:
– Rupiemma myö šänkyh, ka miula kun ukko kaikičči pal’l’ahin nahkoin makuau, niin šiun niis pitäis jakšautuo.
-
Šanou:
– Ken komajau?
-
Pappi šanou:
– Ka šitä mitä šieki.
-
No arhirei tuaš šanou:
– No nyt rupiemma šänkyh muate.
-
Naini šanou:
– Ka rupiemma myö, ka miun ukko kun aina pal’l’ahin nahkoin makuau, niin šiun niis pitäy jakšautuo.
-
– No kun šiula kerran ukko huorissa kävelöy, nin ruvekka myö šiun kera truušimah, – šanou še ukko maatuškalla.
-
Ukko šanou:
– Tule šie i toičči!
-
– šanou.
-
Šanou:
– Ka ukko kun kävelöy huorissa, nin mie tulin eččimäh.
-
No pirttih tulou, ukko šanou:
– Kun kerran hiän kävelöy, niin rupiemma myö šiun kera truušimah.
-
– Rupiemma, rupiemma, – šanou.
-
Še tuaš tiakka šanou:
– Nyt mie karjeuvun!
-
Šanou mieš:
– Mitäpä šie kaččelet ikkunan alla?
-
Ukko tuaš häntä pirttih kuččuu:
– Tulehan pirttih, – šanou.
-
No, tai tuli pirttih, ukko šanou:
– Kun šiula ukko huorissa kävelöy, nin rupiemma myö truušimah.
-
Hiän šitä ratuštelou, šitä pyššyö, šanou:
– Jo mie olen tätä kotvan korjaillut, jokohan tämä on nyt hyvä?
-
Šanou, jotta "pitäy reistata ampuo nyt".
-
– Ka mie, – šanou, – ammun kiukuan peräh.
-
Ukko šanou:
– Mie ammun, ei haittua ni mitä, eihän šielä ni ketä ole kiukuan peräššä.
|
| 34 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Hupakon starina
(Сказка о дурачке)
|
-
Šanou še hupakko:
– Että vet’ mäne, pojat, meilä, kun meilä on ovi lukussa.
-
Miula on šielä, – šanou, – lihapaisti pöyvällä.
-
Miula on, – šanou, – avain kiven alla, ovi on lukušša.
-
– Nyt šie puutuit, – šanou, otti koprahaš kärpäsen.
-
Mäni prokuroorin luo, šanou:
– Mitä nyt ruamma rosvolla, rosvon sain kiinni, lihapaistin šöi.
-
No prokuroori šanou:
– Piäššähän kärpäni kopraštaš.
|
| 35 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Ukon tа akan starina
(Сказка про старика и старуху)
|
-
Šiitä poika läksi, mäni erähäh taloh, šanou:
– Oššattako lehmän tahi koiran?
-
– Ka mie käyn šielä joka päivä, – ukko šanou.
-
– šanou akka.
-
Akka šanou, jotta ,,etkö šie ottais maituo viijä"?
-
– Ukko šanou, jotta "še kyllä mänöy, tänäpiänä on šielä lehmä".
-
– Näin, – šanou, – veti tällä kivelä ta taivahah läksỉ mänömäh, nin vain häntä lehmältä punoutu.
|
| 36 |
Тунгудский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Pluutta mužikka
(Плутоватый мужик)
|
-
Hiän heilä šanou:
– Miksi työ stolovoissa joga kerran d’engat makšatta, kun šyöttä?
-
– Kai on makšettu, – šanou izändä.
-
– Ga voin mie, – šanou, – myyvä.
-
Yksi šanou:
– Šie pahoin lippazit.
-
Toine šanou:
– Huomena mie šliäpän otan.
-
Ne kun tuldih, hiän šanou:
– Ladno, kypšet jo ollah lihat, vierahilla juštih.
-
Kaččou, tulou da šanou:
– Ei kiehu, riide on jo piällä.
-
Yksi šanou:
– Pidäy piettyä.
-
Yksi šanou:
– Pietä!
-
– Anna mänöy halgopinoih kiini, iče piettyy, – šanou toin’e.
-
– Ei, – šanou toin’e – Myö emmä kyžyn, mitein rukovodie kattilua da šuapkua.
|
| 37 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Laisan miehen starina
(Сказка про ленивого мужика)
|
-
Matti šanou akallah, jotta "anna miula nelläkymentä viisi rupl’ua rahua, jotta mie oššan heposen ta lähen tienuamah".
-
– Šie, – šanou, – pirun laiska, et lähe mihinä heposen oštoh, vain viet miulta rahat, – šanou akka Matillah.
-
– Kyllä mie lähen, – šanou Matti, – ta kyllä mie vielä tienuan.
-
Matti kuin ajo pihalla, nin akka tuli vaštah ta šanou:
– Vieläpä löyty muajilmašta toini laiska, kuin Matti on.
-
– Ka kyllä še vetäy, vaikka miun mökkini, – šanou Matti.
-
Nyt toini herra šanou:
– Anna miula, nin mie en šyötä niin äijyä, nin kyllä šuamma tulokšet.
-
No Matti kun nousi huomenekšella, nin šanou akallah, jotta "vierahie tulou tänä päivänä".
-
– Ka mitä piruo tullou, ka jouvut kurjah tilah, – šanou akka Matilla.
-
No Matti šanou akallah:
– Eläpä huoli, kyllä niitä keinoja riittäy, kun vain panet puita kiukuah, jotta še komiešti lämpiey.
-
Akka šanou:
– Kakolan linna šiun viimekši periy.
-
No Matti šanou:
– Ei ole miula hätyä, kuin vain ei šiula olle.
-
No Matti tuaš huomenekšella kun noušou, nin šanou akallah, jotta "vierahie tulou, vain ei ole hätyä, šillä hyvie unija näin".
-
Ka Matti šanou:
– Ei ole hätyä, akka, kyllä vielä šelviemmä.
-
– Tiijäthän šie, ukkoseni, – šanou akka, – kun čuarie ta herroja petät, nin niijen kera ei ole leikki.
-
Tulou šen kera pirttih ta šanou, jotta "rupie nyt, akka, auttamah".
-
Matti šanou:
– Nyt še on tuaš kaikki valmista, vain rupiemma, akka, päivällisellä, – ta alko šärpyä lintua.
-
No Matti šanou:
– Mikä šiinä, kertahan kuolla pitäy.
-
Akka šilloin rupieu itkömäh ta šanou:
– Enkö mie šiula ole šanon, kun olet tätä ruatan.
-
Šilloin Matti šanou:
– Voi perkeleh, kun vielä pitäy viimeni kerta noista akoista laškie kiukkuni veri pois.
-
Matti šanou:
– Kun kolmešatua tulou, nin voin myyvä, vain halvemmalla en mie anna.
-
Heti rouva oli vaššašša ta šanou, jotta "mitäpä nyt hullun vehkeitä kuletat"?
-
Heti kolmaš herra tulla tupšahti ta šanou:
– Miula on akka kuin koira, ta anna ruttoh ruoška miula.
-
No Matti vielä huomenekšella šanou akallah, jotta "vieraita tulou, vain ei ole hätyä – piäšen pois".
-
Vain Matti šanou:
– Kuolomah mie jo jouvanki.
-
Matti kuin kuuli, nin šanou:
– Mäne pois, šillä mie mänen taivahah.
-
Pojari šanou:
– Ole hyvä ta piäššä milma mänömäh, šillä miula on jo kuušikymmentä vuotta ikyä ta olen pojari.
-
Matti huomenekšella noušou ta šanou:
– Nyt ne vierahat kyllä viimeni kerta tullah.
-
Akka šanou:
– Kyllä šiut porokši poltetah.
-
Matti šanou:
– Kyllä mie tiät vien šinne, još ušotta.
-
Matti tulou kotih ta šanou akallah, jotta "kerran piäsimä näistä erilläh, nin nyt mie rupien työtä ruatamah ta hyvin elämäh".
|
| 38 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Kumohka
(Кумохка)
|
-
Veikko šanou:
– Lupauvu, čikko, piijakši.
-
A še kun oli Kumohka, hiän pyöriy, šanou:
– A-voi-voi, piäššä šie milma uloš.
-
A muamo šemmosekši pöläšty, šanou:
– No rikokšen luajit.
-
A poika šanou čikollah, jotta "lämmitä, čikko, oikein kuumakši kiukua nyt, kattila kalie".
-
No čuari šanou:
– Kokki pitäis panna matkah.
-
Šanou čikollah, jotta "täššä on ruoška miula šeinäššä, nyt kun miehet tullah, niin mie šiula šanon: "Pane, čikkon, ruokua vierahilla"!
-
A hiän jo sisärelläh šanou:
– Nyt ne tullah milma tappamah.
-
Paat’uška šanou:
– Mie še kyllä tietäsin kielen tai mielen.
|
| 39 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Rosvo-Kliimon starina
(Cказка о воре Клиймо)
|
-
Akka šanou ukollah, jotta "mäne šie käyttele mečäššä, eikö rupie šielä pakajamah".
-
Akka šanou ukolla, jotta "vie tämä poika rosvojen joukkoh, a kun kuatau šiula honkan piällä, niin šiih kuolet".
-
Kliimo šanou:
– Ei ole ni mitä, yksi liinakukla jäi.
-
Hiän šanou:
– Ei še Kliimo kaikičči lähe, nyt on toisen vuoro.
-
Kliimo šanou šiitä, jotta ei hiän yhtä joukošta jätä: "mie lähen käyn pois".
-
Noušou karšinašta, šanou:
– Hospoti pomilui, tämmösenä pruasniekkana šuorietta heinällä, mitä teilä jumala antau!
-
– šanou.
-
– No tulehan, – šanou, – pirttih, niin on työtä-ruokua.
-
Šiitä tuli pirttih, čuari šanou:
– Äšen olet rosvo-Kliimo, kun šuanet miulta härän varaštua liäväštä.
-
A hiän mänöy niillä saltatoilla šanou:
– Antakkua miula härkä, mie panen tämän liinakuklan liäväh, hiän kuitenki teiltä šuau, a miulta ei šua.
-
No ta tuaš tuli poika pirttih, čuari šanou:
– Äšen rosvo-Kliimo olet, još voit varaštua miulta šyöttilähän orihin tallista.
-
Hiän mäni šinne, šanou:
– Slušivoit, anna kun mie otan šen šyöttilähän, lašemma nämä kiššat šinnе, anna hiän keriäy näitä kiššoja.
-
Hiän ni kačahti, šanou:
– No jo še vei, stukoi-stakoi, – ta tuaš niitä piššalin perällä piekšäy.
-
Čuari pisti piäh ikkunašta, šanou:
– Äšen olet rosvo-Kliimo, kun šuanet rahalippahan miun naisen elta, šormukšet šormista, korvarenkahat korvista.
-
– Anna, – šanou, – rutto še rahalipaš, šormukšet ta korvarenkahat, moušet ei ni ollut še rosvo-Kliimo, niin vien pois: šiulta hiän šuau, a miulta ei šua.
-
Šanou:
– Mie olen taivahašta, šilma kučuttih šinne pokuajimah.
-
Še rosvo-Kliimo šanou:
– Kyllä šie piäšet, älä varaja.
-
Čuari šanou:
– Šie nakroit milma, jotta petti rosvo-Kliimo, ka pettipähän i šiut.
-
Pappi šanou:
– Elä, veikkon, virka, niin on huikie, jotta en voi rahvahan šilmih kaččuo.
|
| 40 |
Кестеньгский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Kukko kiekuu
(Кукареку)
|
-
Šanou ukko akallah:
– Nyt vain, akka, piäššä milma herroih hyrehtimäh, jumalalla laulamah.
-
Ukko šanou akalla:
– Olin jumaloissa laulamašša, herroissa hyrehtimäššä.
|
