| 51 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Laiska akka
(Ленивая жена)
|
-
Naine šanou:
– Miten niin, enhän mie ole šen paremmin kylmä kui ennen.
-
Miehen viereh kun mäni, a mieš i šanou:
– A-voi-voi, kuin olet šie kylmä, en voi mie šiun kera muata, kuin jiätukku huahat viereššä.
-
Šanou:
– Elä nyt turhie, päivän issuin kiukuan reunalla, jotta ihan tuškuau takapuoltani.
-
– naisellah šanou.
|
| 52 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Oli ennen ukko ta akka
([Терпеливая жена])
|
-
Lintu alkau paisa, šanou:
– Elä milma tapa, ota kotihis, mie aijalla hyvyä luajin.
-
Hiän ottau linnun kotih, tuou akallah, šanou:
– Täššä on nyt, akka, lintu, mie toin.
-
Šiitä šanou:
– Sussietaisen, sussietaisen, kaččokkua kirjoni, karjoni, hankkikkua miula murkina.
-
Čuarin poika heilä šanou, jotta "hiän elättäy tiät, tai tytön ottau, että työ auta i kumminki mitä, hiän kun pelašti tyttären".
-
Čuarin poika lähtöy yhen akan luo, šanou šillä akalla:
– Mitä mie ruan, kun ei pakaja miula naini ni yhtä?
-
Še hänellä akka-tietäjä šanou:
– Šiula on naini pakšu.
-
Čuarin poika šanou:
– Enhän mie raškie, miula tulou šuali lašta.
-
Akka šanou:
– Tulou teilä toini.
-
Nо hiän mäni tuaš šen akan luo, šanou:
– Mitä mie ruan, kun ei ruven naini pakajamah, tarkoin mie lapšeni tapoin – ei pakaja.
-
Še šanou akka:
– Šuat ottua toisen akan, šilloin še rupieu kyllä pakajamah.
-
Še nuori moršien šanou:
– Kuurottinapatua tuuvvah šuššunahelmalla stolalla.
-
Vanha naini šanou:
– Oho čikkon, mie keššin ukon, keššin akan, keššin kovan koukkurauvan, keššin i šen, kun puhtahaini portimoini leikattih polvillani, vain en voinun tuota keštyä, kun tuotih tulini huora omahani venččähäni.
-
Čuarin poika heilä šanou:
– Pitäy lämmittiä kyly.
-
Lintuni (ensimäni) šanou nuorella moršiemella:
– Heittäkkä šilmat ikkunalla, ni paremmin pešeyvymmä.
-
Čuarin poika šanou:
– Mintäh on pitältä kylyššä, ei tule pois?
-
Lintuni šanou:
– Pitäy paremmaksi pešeytyö, jotta šiula paššais, a mie lähen pois ukon ta akan luo.
-
Čuarin poika šanou piijoillah:
– Mänkyä käyttä pois, jo nyt on pešeytyn, kun on näin monta tuntie ollun.
-
Čuarin poika kaikki pöläštyy, šanou:
– Viekyä hoš minne, miula häntä ei pie!
|
| 53 |
Тунгудский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Viižaš tyttö
(Хитрая девушка)
|
-
– En lašše, – šanou tyttö, – sizaret nagroit, milma et nagra.
-
Šanou tuatollah azien.
-
Tyttö šanou:
– Tulen miehellä, vain prostinet endizet dielot, midä mie siula luajin pahua: lapset toin, sadun tallain, linduzen tapoin i jalat siulda kylmätin.
-
Poiga šanou:
– Prostin, tule.
-
Muata kun ruvetah, ga čuarin poiga i šanou:
– Nygyön mie kai muissan i kai malgivot makšan, mie šiulda piän leikkuan.
-
Tyttö šanou:
– Šuulaš-kielaš, kun et kožettane, ni ihan šamašša tukkuuvun, kai dielot paretah.
|
| 54 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Starina kolmešta Matista – pohatta Matti, keyhä Mаtti ja tuomari Matti
(Сказка про трех Матти: про богатого Матти, бедного Матти и судью Матти)
|
-
Pohatta Matti šanou, jotta makšua pitäy, vaikka talo myyvä.
-
Tuomari-Matti šanou, jotta "pahahan še ois vanhalta mieheltä talo myyvä, kun pereh on".
-
No, šiitä šanou tuomari-Matti, jotta "tulkua huomenna, eikö voi mih muuh toimenpiteih ruveta".
-
Tuomari-Matti šanou, jotta "kun tuletta huomenna, nin kun keyhä Matti šuanou kolme šemmoista arvautušta, jott ei pohatta Matti arvanne – šiitä velat makšettu, kolmešatua rupl’ua ta vielä šata rupl’ua käteh antua pohatan Matin keyhällä Matilla".
-
Tytär šanou, jotta "annahan elämmä huomenekšeh".
-
No šiitä kun oltih huomenekšeh, šiitä tytär šanou:
– Kun mänet, nin šano, jotta mi on šukkelin ta vikkelin täššä muailmašša?
-
Pohatta Matti šanou:
– Ollou lintu šukkelin ta vikkelin.
-
– šielä šanou nyt.
-
Pohatta Mattỉ šanou, jotta "lihavin še ois šika, ka ei ole ihanin".
-
– En tiijä, – šanou pohatta Matti.
-
Tuomari-Matti lähtöy jälkeh, šanou:
– Olitko šie iče niin viisaš, vain ken šilma juohatti?
-
Še šanou ukko, jotta tyttö juohatti.
-
No, šanou, jotta "kun on šiula niin viisaš tyttö, ni mie tulen šulhasikše".
-
Ka, še šanou keyhä Matti, jotta "tule kun tullet, a kun et, ni ole koissaš".
-
Matti šanou:
– Mihipä täššä heponi šivotah?
-
– Ka mie en tiijä, – še tuomari-Matti šanou, – missä on kešä, missä talvi.
-
Matti šanou, jotta "mie tulin šiuh šulhasikše – šie kuuluu olet viisaš.
-
Akka tulou jälelläh itkien, šanou:
– Kun tuuli vei jauhot!
-
Še šanou Matin akka, jotta "mäne kačo, näkyykö mereltä tulijie ketä".
-
Šanou, jotta "noštijako tuulta"?
-
– šillä isännällä šanou še tuomarin akka.
-
Šanou, jotta "akalta kun tuuli vei jauhot, nin kullalla ta hopiella šuatta makšua".
-
Še šanou laivan isäntä, jotta "makšua še pitäy, kun kerta tuomitah".
-
No, tuomari-Matti juštih tulou šiitä kötih, laivan isäntä šanou, jotta "šiun naini tuomičči näin äijä makšua, no totta še makšua pitäy".
-
– No totta še pitäy, kun kerran tuomičči, – tuomari-Matti šanou.
-
Tuomari-Matti šanou naisellah, jotta "keitähän nyt erokahvit, myö nyt eruomma, kun rupeit kerran tuomiččemah ilman miutta".
-
Tuomari-Matti šanou:
– Milma vaivuttau, mie rupien muate.
-
Še kun uinosi šiitä, Matin naini šanou niillä – ketä ollou kasakkoja, niinkuin ennen šanottih:
– Kantakkua Matti miun tuaton kotih.
-
Havaččeutu, ka naini kun kävelöy lattiella, nin šanou, jotta "mintähpä šie et männyt, kun mie käsin"?
-
A hiän šanou:
– Minne mie mänen?
-
Matti šanou:
– A mipä še miun on tänne tuonut?
-
Naini šanou, jotta "mie toin.
-
Ka šiitä Matti noušou ta šanou, jotta "läkkä poikeš kotih, elämmä koissa, kun šie šen vielä kekšit".
|
| 55 |
Новописьменный тверской
|
фольклорные тексты |
|
Piskunova Galina .
Kuin naidih i miehellä mändih. 1
|
-
Yksi mieš šanou toizella:
‒ Iivana, šiula šyndy tytär.
|
| 56 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Muinaset pruasniekat ta niijen perintehet
|
-
Toisen variantin mukah ušottih, jotta šen kelvottoman jumalan lapšet tullah mualla, šanou Aleksei Petrovič.
|
| 57 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
волшебная, сказка |
Kulkijaukko
(Старик-нищий)
|
-
Ka ukko šanou, "jotta pankua huoli muata vašše".
-
– Ka kenen – tiän, – šanou kulkijaukko ta lähtöy pois kulkomah.
-
Mänöy taloh ta šanou, jotta "kuin olen kučuttu vieraš, niin rohkiešti tulen".
-
Akka šanou, jotta "rupiemma muata, jotta piäšemmä riiheh".
-
Muatah, ta šanou kuin isäntä noššattau, jotta ka alkuat männä.
-
– Ka hyvä akkaseni, – šanou ukko, – luaji miula rieška.
-
Ka ukko šanou, jotta "mäne i šie, akkaseni, puušta ruokua šuamah ta šua ilmani ikäš", ta niin akan työnši puušta ruokua šuamah ta ruokua šuamah ta muutti tikakši.
-
Šiitä hiän mänöy yhteh taloh, ta šiinä on kakši hyviä hevoista, ta šanou, jotta "milma pitäy lähtie kyytih".
|
| 58 |
Вокнаволокский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
волшебная, сказка |
Kolme sisäreštä
(Три сестры)
|
-
Akka šanou, jotta "kylyh mäntih, kun mie rupesin molimah, jottei häirittäis milma.
-
Keškimmäini tyttö šanou, jotta "mie kun šaisin šen pöyvälläkantajan, niin mie šaisin yheštä osranjyväštä šotamiehillä ruuvan".
-
Kolmaš šanou, jotta "miun kun ottais čuarin poika, niin mie šaisin kolme lašta: ensimmäisenä tytön, mill ois kiät kultaset kalvosista šuahe, jalat hopieset polvista, kuutamoiset kulmilla, otavaiset olkapäillä, tähet taivan harteilla".
-
Šanou šiitä ruuvanlaittajalla, jotta "etkö šie ottais tuota vanhinta tyttyö naisekšeš, niin piemmä hiät ta tuomma tänne".
-
Toisella, pöytähkantajalla, tuaš šanou, jotta "ota keškimmäini tyttö, niin mie otan nuorimman".
-
– Kun, – šanou, – šitä on niin kehuttu, niin milmaki himotti nähä.
-
– Ei tämä vielä ole, – šanou, – valmis, täštä puuttuu kolmie ainetta.
-
– Ne on, – šanou, – pohjoistunturien takana.
-
– On, – šanou ukko, – še ei olekana vuara loittona.
-
Tuli ukon luo ta pesi šen, keričči parran ta šanou, jotta "juohata nyt hyväsistä, mitein mie piäšen"!
-
Tyttö šanou laulavalla linnulla, jotta "mitä myö čuarin pojalla šyötämmä, kun tulou puutarhua kaččomah: eihän meilä ole niin hyvyä"?
-
Lintu šanou, jotta "käy kaupašta haulie, ta pane monta hunttua niitä kukokše.
-
Lintu šanou, jotta "mie vaštuan".
|
| 59 |
Вокнаволокский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
волшебная, сказка |
Yheksän kullaista poikua
(Девять золотых сыновей)
|
-
Šanou vanhin tyttö:
– Mie šuan yheštä osrajyväštä šotaviällä ruuvan.
-
Toini tyttö šanou:
– Mie šuan yheštä liinankuijušta šotaviällä vuattiet.
-
Nuorin tyttö šanou:
– Mie šuan kolme kullaista poikua yheššä kohušša: kiät kultaset kalvosista šuahen, jalat hopieset polvista šuahen, kuutamaiset kulmilla, šimčukkaiset šilmillä, otavaiset olkapäillä, tähet taivan harteilla.
-
Čuarin poika šanou tuatollah:
– Hospoti plahoslovi, tuatto, mie lähen leškiakan nuorempah tyttöh šulhasiksi.
-
– Ala männä kotihis, – šanou Šyötär-akka čuarilla, – mie käyn riepuo ta vaštua.
-
– No hoš ottanen, – šanou čuari.
-
Šanou čuarin poika, jotta kun ei šuane parempie lapšie nyt kolmannella kertua, niin še naini pitäy uhhotie.
-
Naini šanou, jotta "elkiät tappuat, työntiät muailmalla".
-
Poika šanou:
– Prosti muamo, mie nuppinieklalla puhkuan reijän, kačomma, missä olemma.
-
– Annaš, muamo, – šanou, – hivušrihmaš.
-
Poika hyppyäy šeinän ravošta, šanou:
– Šyökyähän, veikot, ne riešat šuuhuna, pankua paijat piäl länä, lähemmä kotih.
|
| 60 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
волшебная, сказка |
Leppäpölkyn starina
(Сказка об ольховой чурке)
|
-
Akka šanou ukolla:
– Leikkuasit meččäh käyvveššäš leppäpölkyn, kun meil ei ole lašta, nin rupiesima šitä tuuvvittamah huvikšena.
-
Akka šanou ukolla:
– Luaji kätyt, mie rupien tätä tuuvvittamah.
-
Poika šanou:
– Luaji, muamo, miula rehennysrieška, miul on nälkä.
-
Poika šöi šen riešan ta šanou:
– Miul on vielä nälkä, luaji vielä toini rieška, pienempi kuin ensimmäini.
-
Poika šöi sen riešan ta šanou:
– Luaji kolmas rieška, vielä pienempi.
-
Poika šyöy šen riešan ta šanou:
– Nyt mie olen jo kylläni.
-
Muamo šanou:
– Pellolla on kyntämäššä.
-
Leppäpölkky šanou:
– Tuo miula, muamo, vuattiet.
-
Muamo šanou:
– Elä lähe, rutto tulou murkinalla.
-
Poika ei huolin mitänä muamoh šanasta ta mäni pellolla, šanou šinne mäntyö:
– Terveh, tuatto!
-
Ukko kaččomah rupieu ta šanou:
– Eihän meilä ole lašta.
-
Poika šanou:
– Miehän olen se leppäpölkky, mitä oletta työ tuuvvittan.
-
Ukko šanou:
– Ka tapoithan šie heposen.
-
Poika šanou:
– Kun še kerran oli niin vähähenkini, jotta kuoli kun yhen kerran löin, niin anna mäni.
-
Ukko šanou:
– Lähemmä šyömäh nyt.
-
Poika šanou:
– Mitäpä nyt, tuatto, ruattavua?
-
Tuatto šanou:
– Mäne aitua panemah siihe pellolla, missä kyntimä.
-
Mänöy pirttih, šanou tuatollah:
– Tuommoset ašiet miula ei kestä.
-
Ukko šanou:
– Eihän šiula mitkänä ašiet kessä.
-
Poika šanou:
– Mie lähen.
-
Akka šanou:
– Vaštahan myö šöimmä.
-
Poika šanou:
– Onhan teilä härkie ta lehmie liävässä.
-
Akka šanou:
– Ne on vielä tappamatta.
-
Poika šanou:
– Miula kelpuau ne i tappamatta syyvvä.
-
Poika läksi muailmalla ta šanou:
– Kun mie olen niin väkövä, nin kaikki koko tämän linnan väen tapan ta šyön.
-
Leppäpölkky šanou:
– Mie olen niisi väkövä, emmäkö lähe eččimäh toisieki väkövie?
-
Leppäpölkky šanou:
– Lähemmä eččimäh.
-
Huomenekšella Leppäpölkky šanou:
– Nyt kakši lähtöy meččäh ta ykši jiäy keittämäh murkinua.
-
Leppäpölkky šanou Puijenpissyttäjällä:
– Käy liävästä lehmä, tapa ta keitä šen lihat kaikki.
-
Leppäpölkky šanou:
– Nyt pitäy Vuarojenloukuttajan jiähä keittämäh, myö lähemmä Puijenpissyttäjän kera meččäh.
-
Vuarojenloukuttaja šanou:
– Omašša talošša.
-
Ukko šanou:
– Että elä omašša talošša.
-
Leppäpölkky on šemmosekše šiäntyn, kun ei moneh päiväh ole šuanun kunnon ruokua ta šanou:
– Että kehtua keittyä, kun makuatta.
-
Oltin huomeneh.^ Leppäpölkky šanou:
– Mie nyt jiän murkinua keittämäh, mänkyä työ meččäh.
-
Tulou ukko kyynärän pivuš, parta kahta kyynäryä ta šanou:
– Mitä työ tiälä meinuatta, kun šöittä miulta kaikki lehmät?
-
– šanou Leppäpölkky ukolla.
-
Ottau šitä parrasta kiini ta šanou:
– Šie olet toisilla šitä temppuo ruatan, vain nyt puutuit miehen käsih!
-
Šen verran šanou, jotta "miehän šain keiton kypšekše".
-
Leppäpölkky šanou:
– Läkkä kačomma miun vankie!
-
Leppäpölkky šanou:
– Tämähän teiltä rokan šöi.
-
Leppäpölkky tulou jälelläh ta šanou:
– Lähtekkyä ŧa solahuttakkua milma reikäh, nin mie lähen eččimäh.
-
Ukko krovatissa läsiy tai šanou:
– Joko rosvoinniekka tulit?
-
Leppäpölkky šanou:
– Nyt tapat, piäššä kuulla ta päivällä prostiutumah.
-
Ukko šanou:
– Mäne.
-
Ukko šanou Leppäpölkyllä:
– Piäššä šie nyt milma kuulla ta päivällä prostiutumah.
-
Leppäpölkky šanou:
– Mäne.
-
Poika šanou tyttärellä:
– Nyt lähemmä poikeš.
-
Tyttö šanou:
– Mielelläni lähenki, – ta antau Leppäpölkyllä imennoin šormuksen.
-
Šitou tytön nuorah ta šanou:
– Mäne šie iellä, ta noššatta šiitä miut jälestä.
-
Tyttö šanou:
– Leppäpölkky on šielä.
-
Tyttö šanou, jotta hiän on čuarin tytär.
-
Leppäpölkky šanou šillä akalla:
– Etkö, akkasen, voi miten šuattua milma muan piällä?
-
Akka šanou:
– Šuattasin mie kyllä, vain kun ruavoit pahoin i tapoit miulta ukon.
-
Leppäpölkky šanou:
– Ičepähän oli šyyššä, kun rupei miun kera toruamah.
-
Akka muuttuu hyvin vanhakše korpikše ta šanou:
– Istuuvu šie miula šelkäh, muit’en šie et tiältä piäše.
-
Akka šanou Leppäpölkyllä:
– Ei tänne mitänä muuta kuulu, kuin čuarin tytär oli kavokšissa muan alla viisitoista vuotta.
-
Čuarin tytär viey Leppäpölkyn tuattoh luo ta šanou:
– Tuatto, tämä on še mieš, mi milma pelašti muan alta.
|
