Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Tuatto hyvin vastuau koinhävittäipoijan

История изменений

16 сентября 2022 в 13:56 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  ¹¹ Iisus jatkoi paginua: «Yhtel miehel oli kaksi poigua. ¹² Nuorembi poigu sanoi tuatalleh: "Tuatto, jua meidy, anna minule minun kodivuitti". Tuatto jagoi elot poigien keskel. ¹³ Jo päivän-toizen mendyy nuorembi poigu keräi kai omat elot da lähti loitos vierahah muah.^ Sie häi vietti vällillisty elaigua i pidi kai elot. ¹⁴ Konzu häi oli menetännyh kai, sih muah tuli suuri n՚älgy, i hänelgi puutui nähtä hädiä. ¹⁵ Sit häi meni palkalazekse yhten sigäläzen ižändän luo.^ Se työndi händy omale pellole poččiloi paimendamah. ¹⁶ N՚älläs häi syönnys poččiloingi syömizii, vai ni niilöi hänele ei annettu. ¹⁷ Sit briha tostihes. Häi duumaičči: "Minun tuatan palkalazil on kaikil kybimän kylläl syömisty, a minä tiä olen n՚älgäh kuolemas. ¹⁸ Ei, nygöi minä lähten tuatan luo da sanon hänele: Tuatto, minä luajiin riähkiä taivastu dai sinuu vastah. ¹⁹ Minuu enämbiä ei maksa sanuo sinun poijakse.^ Ota minuu sinun palkalazien joukkoh". ²⁰ I häi lähti tuattah luo. Konzu poigu oli vie loitton, tuattah dogadii händy.^ Tuatale rodih žiäli poigua. Häi juoksi poijale vastah, sebäi händy da andoi suudu. ²¹ Poigu sanoi tuatalleh: "Tuatto, minä luajiin riähkiä taivastu dai sinuu vastah.^ Minuu enämbiä ei maksa sanuo sinun poijakse". ²² No tuattah sanoi käskyläzile: "Tuogua huolittuat parahat sovat da šuoritakkua poigua niilöih, pangua hänele kol՚čaine sormeh da kengät jalgah. ²³ Tuogua syötinvaza da iškekkiä se.^ Sit syömmö da piemmö hyviä mieldy! ²⁴ Minun poigu oli kuolluh, no häi elavui, häi oli kavoksis, no nygöi häi löydyi". Muga algoi vessel pruazniekku. ²⁵ Vahnembi poigu oli pellol. Siepäi tulles, konzu häi oli lähäl kodii, häi kuuli pajon, soiton da kižan iänet. ²⁶ Häi kučui yhten käskyläzis da kyzyi: "Midä sie on"? ²⁷ Käskyläine sanoi: "Velles tuli kodih.^ Tuattas käski iškie syötinvazan, ku sai poijan tervehenny järilleh". ²⁸ Sit vahnembi poigu suutui, ei tahtonuh ni pertih tulla. Tuattah tuli pihale, pagizutti händy da kučui pertih,| ²⁹ no häi sanoi tuatalleh: "Kai nämä vuvvet minä ruavoin sinule, ni yhty kerdua en jättänyh sinun käskyy täyttämättäh. No sinä nikonzu et andanuh minule ni kozakuluu, ku minä pidäzin iluo dovarišoinke. ³⁰ A konzu tuli tämä sinun poigas, tämä, kudai pidi kai elot karguaju-naizienke, hänele sinä išket syötinvazan"! ³¹ Tuattah sanoi hänele: "Poigazeni, sinä olet ainos minun rinnal. Kai, mi on minun, se on sinun. ³² A pidihäi nygöi ihastuo da pidiä hyviä mieldy.^ Tämä sinun velli oli kuolluh, no elavui, häi oli kavoksis, a nygöi löydyi"».

16 сентября 2022 в 12:35 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста
• создал(а) текст: ¹¹ Iisus jatkoi paginua: «Yhtel miehel oli kaksi poigua. ¹² Nuorembi poigu sanoi tuatalleh: "Tuatto, jua meidy, anna minule minun kodivuitti". Tuatto jagoi elot poigien keskel. ¹³ Jo päivän-toizen mendyy nuorembi poigu keräi kai omat elot da lähti loitos vierahah muah.^ Sie häi vietti vällillisty elaigua i pidi kai elot. ¹⁴ Konzu häi oli menetännyh kai, sih muah tuli suuri n՚älgy, i hänelgi puutui nähtä hädiä. ¹⁵ Sit häi meni palkalazekse yhten sigäläzen ižändän luo.^ Se työndi händy omale pellole poččiloi paimendamah. ¹⁶ N՚älläs häi syönnys poččiloingi syömizii, vai ni niilöi hänele ei annettu. ¹⁷ Sit briha tostihes. Häi duumaičči: "Minun tuatan palkalazil on kaikil kybimän kylläl syömisty, a minä tiä olen n՚älgäh kuolemas. ¹⁸ Ei, nygöi minä lähten tuatan luo da sanon hänele: Tuatto, minä luajiin riähkiä taivastu dai sinuu vastah. ¹⁹ Minuu enämbiä ei maksa sanuo sinun poijakse.^ Ota minuu sinun palkalazien joukkoh". ²⁰ I häi lähti tuattah luo. Konzu poigu oli vie loitton, tuattah dogadii händy.^ Tuatale rodih žiäli poigua. Häi juoksi poijale vastah, sebäi händy da andoi suudu. ²¹ Poigu sanoi tuatalleh: "Tuatto, minä luajiin riähkiä taivastu dai sinuu vastah.^ Minuu enämbiä ei maksa sanuo sinun poijakse". ²² No tuattah sanoi käskyläzile: "Tuogua huolittuat parahat sovat da šuoritakkua poigua niilöih, pangua hänele kol՚čaine sormeh da kengät jalgah. ²³ Tuogua syötinvaza da iškekkiä se. Sit syömmö da piemmö hyviä mieldy! ²⁴ Minun poigu oli kuolluh, no häi elavui, häi oli kavoksis, no nygöi häi löydyi". Muga algoi vessel pruazniekku. ²⁵ Vahnembi poigu oli pellol. Siepäi tulles, konzu häi oli lähäl kodii, häi kuuli pajon, soiton da kižan iänet. ²⁶ Häi kučui yhten käskyläzis da kyzyi: "Midä sie on"? ²⁷ Käskyläine sanoi: "Velles tuli kodih.^ Tuattas käski iškie syötinvazan, ku sai poijan tervehenny järilleh". ²⁸ Sit vahnembi poigu suutui, ei tahtonuh ni pertih tulla. Tuattah tuli pihale, pagizutti händy da kučui pertih,| ²⁹ no häi sanoi tuatalleh: "Kai nämä vuvvet minä ruavoin sinule, ni yhty kerdua en jättänyh sinun käskyy täyttämättäh. No sinä nikonzu et andanuh minule ni kozakuluu, ku minä pidäzin iluo dovarišoinke. ³⁰ A konzu tuli tämä sinun poigas, tämä, kudai pidi kai elot karguaju-naizienke, hänele sinä išket syötinvazan"! ³¹ Tuattah sanoi hänele: "Poigazeni, sinä olet ainos minun rinnal. Kai, mi on minun, se on sinun. ³² A pidihäi nygöi ihastuo da pidiä hyviä mieldy.^ Tämä sinun velli oli kuolluh, no elavui, häi oli kavoksis, a nygöi löydyi"».