Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Nikolai Nazarov.
Oma randu ainos on oma. 3
Source:
Oma mua. № 31, 2026, p. 3
Nikolai Nazarov
Oma randu ainos on oma. 3
Livvi
New written Livvic
Kukuruuzu
Jälles Stalinan aigua, tiettäväine, parembi mustan jo Hruščovan aigua. Priäžän souhozan skluaduh tuodih täyzi mašin kukuruuzan vil’l’ua, vikse siemenekse. I net purrettih juuri jalloin uale durmikole! Onnuako ruadajat jo tiettih, kukuruuzas Karjalan mual tolkuu ei rodei...
A muiten sanuo, Priäžän piiri oli gu tavalline kohtu kogo Nevvostoliitos. Meijän pienettäväs piiris, gu vezipizarehes hyvin rubei nägymäh kogo suuren valdivon poliitiekku, mugaže valdivon trageedine oza.
Vuvvennu 1956 oli järjestetty Jessoilan souhozu, no hävitettih Vieljärven piiri. Juuri minun silmil Priäžäs ymbäri hävitettih pienii kyläzii – Loginselgy, Riihiselgy, Priäkky, Peldoža, Niiniselgy. I muga oli kogo piiris.
Hruščovan aigah rahvahal käskiettih hävittiä omat lehmät, älä virka hevotgi souhozois pidi iškie lihakse, valdivon pluanoi täyttäjes. Sil aigua vie kodvazekse järjestettih tolkuttomat "sounarhozat". Nygöi tiijän, sanomatoi suuri vahingo Hruščovan käskylöis oligi ekolougien puoles!
Erähät rahvas Hruščovua kiitetäh, gu hänen aigah äijän srojittih fatierua rahvahah niškoi uvven tehnolougien mugah. Se on tozi. No kenbo nygöi mustau, tämä herru käski hävittiä kirpiččyzavodan?! Mittuine tuli suuri vahingo srojinduruavos!
A kanzalline poliitiekku? Konzu minä opastuin Priäžän školas, lapsil oli kielletty pagizemas keskenäh omal karjalan kielel, suomengi kieldy ruvettih pengomah vuvvennu 1957.
Smietin, hyvä vuozi oli 1959, konzu keviäl järjestettih Priäžän da Pyhäjärven turkizvierisouhozat.
Meidy muanitetah
Ezmäzenny päivynny pakkaskuudu vuvvennu 1961 oli pietty den’gureformu, denominatsii. Uuzil den’goil hinnat laukas pienettih kymmeneh kerdah. No minul piälakkah jäi puikko: spičkuvakkaine enne maksoi 10 kopeikkua, sit uuzi hindu pidäs olla 1 kopeikku, a rubei maksamah 5 kopeikkua! Enzikerdua ellendin, gu valdivo meidy muanittau...
No, tiettäväine, oligi äijy hyviä meijän elokses. Vuvvennu 1961 sulakuun 12. päivänny Jurii Gagarin lendi kosmossah! Ihastus meil, školaniekoil, oli moine sanomatoi suuri! Da viegi ližäkse kaikkii piästettih kodih urokoilpäi!
Sygyzyl 1962 rubei ruadamah Junost’-nimelline raadivostansii! Voibi sanuo, täs aijas algajen joga päiviä kuundelen raadivuo. Nygöi, vahnas ijäs, tiettäväine, kuundelen enimytten "Retro FM", kerdu tuli nostal’gijan aigu...
Jälles nengomii hyvii suavutuksii, sygyzyl 1962, oigieh sanuo, havanskoin n’okkumiehen periä odva-odva ei virinnyh kolmas kogomuailman voinu! Sidä äijäl varaimmo. Kummua sanuo, Hruščovan aigah meijän bohattumualoil valdivo rubei ostamah vil’l’ua ulgomualois. Vuozinnu 1963–1964 tuldih ihan nälgyvuvvet. Priäžäsgi ei lykystynnyh joga päiviä suaha leibiä laukas. Sanotah, sen ližäkse puolet kazvoksii hapattih valdivon skluadulois...
Passibo Jumalal, ku vuvvennu Hruščov eroitettih vallas, a kolhozniekoil, goril, lopun lopukse annettih penzii.
Vaiku nygöi, vahnas ijäs, äijän elettyy, konzu muutuin viizahakse miehekse, äijy meijän elokses selgeni. Sain pošti kai vastavukset omih kyzymyksih. Ezimerkikse, nengoine kyzymys: "Kuibo se vai kaksi kluassua loppenuh Nikita Hruščov sai ohjata nengomua suurdu valdivuo, ei hävitännyh sidä kogonah?
A nygöi tiijän, hänen sellän tagua seizoi ahkeru ruadoniekku – Aleksei Kosigin. Ylen skromnoi mies, hyvin opastunnuh inženieru, nerokas ekonomistu. Häigi Brežneval myöhembi avvutti, konzu suurin herru kuundeli händy.
Kosiginan aziet hyvin koskiettih i meijän Karjalua, Petrozavodskmaš-kombinuatan ruaduo. Minun päivykirjas lövvin moizen mieldykiinnittäjän šeikan: Vuozi1978. "Tänäpäi Aleksei Kosigin da Urho Kekkonen Kostamuksespäi tuldih Petroskoih." Tiijämmöhäi sil aigua kogonaine uuzi linnu ruttoh oli strojittu luonnon helmas suomelazien avul...
Sanah tuli, minun päivykirjas ongi kirjutettu nengoine faktu: "Suomen inženieroi pidäs kiittiä talvirezinäs automašinoih niškoi. Sen hyö keksittih vie vuvvennu 1934".
Hruščov kävyi Petroskoih onnuako vai yhten kerran, konzu ajoi Murmanskah Moskovaspäi vuvvennu 1962. Samannu vuvvennu hinnatgi ruvettih ruttoh kazvamah, a hänen avtoritiettu laskih juuri madalakse. Minun kirvesmiehien briguadasgi händy oigieh nimiteltih "kielenpieksäi".
Tiettäväine, Hruščovan hairahtuksii ei muga kirottu, kui rahvas kirottih Stalinan repressielöi, ga yksi hairahtus, pahakse mieldy, rubei yhtelläh kuulumah nygözeh meijän elokseh.
"Kukuruzniekku" sytytti suurdu da pitkiä riidua, konzu vuvvennu 1954 buite gu kartohkuhuavon Krimskoin alovehen lahjai Ukrainale...
Voitonpäivy
Suuri pruazniekku rodih 9. oraskuudu 1965 – täydyi 20 vuottu meijän voitos! Täl kerdua tämä päivy piädyi pyhäksepäiviä, hyvä oli pruaznuija. A vuvves 1966 algajen Voitonpäivy oli ilmoitettu valdivon pruazniekakse, sit rahvahal jo ei pidänyh mennä ruadoh Voitonpäivinny, konzu se piädyi arrekse.
Vuottu enne, vuvvennu 1964 Priäžäh on avattu mustopačas meijän urhoile Marija Melentjevale. Mustopaččahan on luadinuh Leo Lankinen.
Piätteniččän 9. oraskuudu 1975 piettih suuren Voiton 30-vuozipäivy. Mustan, minun velli Volod’a-žurnalistu kirjutti Leninskoje znam’a -piirilehteh suuren kirjutuksen Mariikan urhotegoh näh. Vähästy myöhembi vuvvennu 1977 Valerii Verhogl’adov Priäžä-nimellizes kniigas tarkah kirjutti Priäžän piirin voinuvuozih, mugaže Marija Melentjevah da Anna Lisitsinah nähte.
Minägi 1990-luvul luaijin raadivolähetyksen Mariikah näh. Petroskois minuu lykystih pagizuttua hänen nuorembua sizärdy, Aleksandra Sergejevua. Hänen fatieras Kukoinmäil Aleksandra Vladimirovna, gu rahmannoi emändy (hänen muamahgi Jevdokija Andrejevna oli moine) hätken gostitti minuu čuajul piirualoin kel da saneli omah suguh näh.
Yhtel tiel pagizin hänen ukon, Ivan Sergejevan kel. Ivan Iljič – moine korgei luja mies, iče oli frontoviekku. Karjalaine ristikanzu, roinnuhes Vieljärven alovehel, Karjalan muan suuri patriottu, rohkei žurnalistu. Häi kirjutti mieldykiinnittäjän kniigan "Generualoin peittoliitto". Se on ven’an kielel painettu Petroskois vuvvennu 1995. Vähä ken tiedäy moizen faktan, gu kaikkii karjalazii vuvvennu 1944 Stalinan lähimäzet generualat dai Berija tahtottih karkoittua Siberih. Vaiku Gennadii Kuprijanov pellasti karjalazii, ga iče puutui tyrmäh, toinah sengi periä...
Ižänmuallizeh voinah näh Priäžän piiris, ken rubieu tutkimah histouriedu, vältämättäh pidäs lugie Meijän elaigu -lehten kirjutus, kudai nägi päivänvalgien 14. oraskuudu1994 nimel "Reid na Präžy i Suojärvi" meribriguadas n:u 69. Nämmä oldih tostu rangan kapituanan Uvarovan mustelmat.
Vuvvennu 2005 sulakuun 15. päivänny lehtes lövvin kaksi kirjutustu. Ezmäine jygielöih bojuloih näh Priäžän luo syvyskuun allus vuvvennu 1941 "Kak eto bilo". Sen kirjutti Valentin Pastuhov – voinan veteruanu, endine polkovniekku. Pošti kaikin 313. ammundudiviizien ezmäzen bataljounan saldatat ollah kuadunuot nämmil kangahil oman komandiiran kel. Hänen nimi oli Isangužin.
Vuvvennu 1980 Priäžän školaniekat luajittih mustolavvan sih kohtah.
Toine kirjutus, konzu oli piästetty välläle vihažniekois Priäžän kylä — se rodih 30. kezäkuudu1944. Sen pyhän azien ruadoi 69. meribriguadu. Sih näh vie kerran mainiččou toine voinan veteruanu, ofitsieru Aleksandr Smirnov omas kirjutukses "Komandirovka na front".
