Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Natalja Anhimova. Hüvä elon da radon ozutez
Natalja Anhimova
Hüvä elon da radon ozutez
Veps
New written Veps
Jussi Rainio ...Tahtoin
, miše nece nimi oliži muštos .Tämbei starin hänen polhe om erazvuitte .Necil vodel hänele täuduiži 100 vot .Jussi Rainio sündui keväz’kun 23.päiväl vodel 1914 Hel’sinkiš .Jussi openzihe Hel’sinkin universitetas filologijan fakul’tetal i lopi filologijan magistraturan .Opendusen aigan hän openzi suomalaiž-ugrilašt , suomen da vepsän kelid , a mugažo suomalaiž-ugrilašt fol’klorad , etnografijad i literaturad .
Voinan aigan Jussi Rainio eli i radoi Šoutjärven agjas .Šoutjärvehe händast oigenzi suomen käskkund sügüzel vodel 1941.Jussi hüvin tegi radon – kerazi äjan materialoid vepsän rahvahan polhe .Sanun enamba , hänel oli sur’ armastuz vepsän kul’turaha , kel’he i rahvahaze .Völ nor’aigan Jussi nägišti vepsläižen neičukaižen Ninan Šoutjärven küläspäi , mel’dui hänehe , voinan lopus oti händast Suomehe , nai .Hö eliba äjan vot armastuses da kožmuses .
Voib meletada , Jussil oliba hüväd da melekahad opendajad .Jussi tezi ei vaiše hüvin suomalaiž-ugrilašt , suomen da vepsän kelid , fol’klorad da vepsän rahvahan istorijad , no melevašti starinoiči da kirjuti sen polhe .Neniš starinoiš nägui sur’ armastuz .
Ühten hänen opendajišpäi oli professor E .A .Tunkelo .Hel’sinkin universitetas filologijan fakul’tetal hän lugi vepsän fonetikan istorijad , iče hüvin tezi sen materialoid , hüviš meliš openzi openikoid .Jäl’ghe hänen starinoid vepsän man polhe , openikoiden mel’he tuliba mugoižed meletused : suomalaižiden heimrahvhaz , vepsläižed , eläb külän ühthižin zakonoiden mödhe , sures vepsän perehes om pämez’ – vanh bardakaz uk , händast kundleb kaik pereh ezmäižes sanaspäi , nored da vanhad , pämehel om ičeze sija perehen elos da stolan taga .
Konz sügüzel vodel 1941 Jussi Rainio tuli Šoutjärvehe , hänen sil’mile avaižihe sarnaline vepsän ma : korktad čomad pertid seižuiba jogen randoil , rostanil – vil’l’aitad , pupertiš kaik iknad oliba čomitesiš , katusen pälpäi kacuiba lindun vai hebon päd .
Paginoiš külänikoidenke Jussi tedišti paremba vepsän kel’t , kirjuti vepsän fol’klorad , rahvahan veroid , ajeli külid möto Šokšuspäi Kaskezahasai .Parahimad Jussi Rainion abunikad oliba školan openikad da opendajad .Ei üht kerdad vepsän mal školas mäniba konkursad , sen aigan keratihe rahvahaližid ozoitesid da toižid fol’kloran ozutesid .Školan abul keratihe 9500 ozoitest .
Tedan kirjaspäi , miše sen aigan Jussi Rainio tegi suren radon vepsän kelen polhe , miše necil kelel voiži hüvin pagišta da hüvin lugeda .Školan openikoile hän kändi pajoid vepsän kel’he , vaumiči da vedi surid praznikoid vepsän mal .Vepsän muzejas oma kuvad siš aigaspäi .Kuvišpäi hüvin nägub , kut äi rahvhast kerazihe praznikoile , kut norid , muga vanhoid-ki .Praznikoid tehtihe čomiš sijoiš : jogen randal , küläs ...Äi rahvhast kargaiži horovodas , horad pajatiba pajoid .Praznikad mäniba suomen flagan al .
Jussi Rainio kändi tekstoid suomen kelespäi vepsän kel’he : oficialižid tekstoid da papin pühäpaginoid , erazvuččid Biblijan paloid .Konz vepsän male tuliba verazmaižed , Jussi ozuti heile küläd i starinoiči vepsän rahvahan elon polhe .
Voinan aigan hän äjan kirjuti vepsän istorijan da kul’turan polhe suomalaižihe lugendlehtesihe ”Hel’sinkin sanomat ”, ”Suomen Kuvalehti ” da toižihe .Hänen kirjutesid voi lugeda lugendlehteses ”Vapaa Karjala ”, a mugažo noriden da lapsiden lugendlehtesiš .Kundelta Jussi Rainion paginoid vepsän kelel voi ”Aunuksen radios ”.
Vodel 1944 Jussi Rainio ühtes Martti Airolanke da Aimo Turuženke tegiba vepsän openduzkirjan .Voinan aigan vepsläižed ičeze mal openzihe suomen kelel .A meles oli vedädä urokoid vepsän kelel .Kirj ”Vepsän opas ” läksi vodel 1945 i nikonz sidä ei kävutanugoi openduses .Amu Rürik Lonin toi necen kirjan muzejaha .Mö ozutam sen muzejan kävelijoile da starinoičem neciš istorijas , mitte mäni vepsän mal voinan aigan .Vepsän opas-kirjas voib lugeda mugoižid tekstoid , miččid kirjuti Jussi Rainio : ”Änižlidn ”, ”Vepsän rand ”, ”Šoutjärv ”, ”Šoutjärven pert’ ”, ”Kävuin besedale ”.Luged necidä kirjad i el’gendad , kirjutai hüvin tezi , midä kirjuti .
Tedan , miše jäl’ghe voinad-ki ičeze mal , Suomes , Jussi Rainio , ičeze igan äjan tegi , miše Suomes i toižiš maiš rahvhaz oliži tednu , ked oma vepsläižed .Necen azjan Jussi tegi lujas hüvin .Konz hän kerazi fol’klorad vepsän mal , hän kirjuti vepsläižiden küliden , jogiden , järviden nimid , toponimoid .
Vodel 1970 hän tugezi A .Alkvistan mel’pidod kulehteses ”Sovetskoje finno-ugrovedenije ” Šoutjärv-posadan nimen sündundan polhe .Se tuli verbaspäi ”souta ”.Ende külä oli ülez joged , edahan Änižespäi , i sinna voili putta vaiše venehel , souta airoil lainhid vaste .Nügüd’ tedomehil om mugoine-žo mel’pido Šoutjärven nimen sündundan polhe .Vodel 1967 Jussi Rainio andoi vepsläižiden nimiden kogomusen , kus om 460 nimed , Suomen oppindan keskusehe , mitte keradab tedoid suomalaiž-ugrilaižiden keliden polhe .
Jussi Rainio tegi äi erazvuiččid oppindoid .Hänel om kirjutadud kirjutez ”Vanh tervhuz’ Änižen vepsläižil ”.Necidä töd hänele abutiba kirjutada vanhad vepsläižed akaižed , miččed hüvin teziba , kut da mil voib abutada , konz mez’ läžub .Pidab sanuda , miše nene tedod oma lujas tärktad meiden-ki aigal .Vähä ken nügüd’ muštab vanhoišpäi mugošt abud : miččes läžundas , mitte heiniden lenh pidab joda .Kirjutez ”Vanh tervhuz’ Änižen vepsläižil ” om vepsän muzejas-ki , luged i muhadad , kut äjan teziba meiden vanhembad .
Jäl’ghe voinad Jussi Rainio ičeze akanke Ninanke ei üht kerdad oliba vepsän mal Šoutjärves .Sid’ eli Ninan sizar Mel’nikovan Nastoi i äjad toižed , ked tunziba necidä pereht .Vaiše pidab sanuda , miše mugoine aig ei tulend voinan jäl’ghe teravas .Oli toine-ki aig , konz ei sand tulda .Hüvä , miše nece paha aig om männu .Voib olda muga-ki voib sanuda : ”Voin om voin , armastuz om armastuz ”.
Minä mugažo vähän , no tunzin necidä pereht .Sen aigan , vozil 1990, minä olin völ noren muzejan radnikan , vaiše lopin opendusen Petroskoin universitetas (istorijan fakul’tet ), da voin pagišta suomen da vepsän kelil .Mikš-se nügüd’ meletan , miše nece minun tedo tuli heile mel’he .Šoutjärves meil oliba vastused .Üks’ vastuz om minun meles nügüd’-ki , konz Jussi i Nina tuliba muzejaha .Sen aigan muzejas radoi völ Rürik Lonin .Jussi i Nina andoiba suren da tarbhaižen lahjan muzejaha – D .M .Puškinan käzikirjutesen , mitte oli kirjutadud vepsän man polhe vozil 1938-1942.
Istorii om mugoine ...Konz Toižeges koli D .M .Puškin vodel 1942, hän jäti ičeze radon Jussi Rainiole .Vodel 1943 D .M .Puškinan leskiak Jelena Jegorovna Puškina andoi necen radon Jussile .50 vot nece D . M .Puškinan käzikirjutez oli Suomes .Jussi Rainio lugi tedoradon , se abuti hänen rados .Hänen pereh kaiči sidä 50 vot i toi Šoutjärvehe vepsän muzejaha .Nügüd’ nece tedorad om muzejas .
Jäl’ges minä tegin oppindan Toižegen agjas : löuzin D .M .Puškinan i hänen akan fotoid , kävuin heiden heimolaižiden pert’he , hö andoiba-ki nened fotod muzejaha , ozutiba sijad , kus seižui pert’ Toižeges Mägoc-mäthal da kus oma heiden kou-koumad udel kaumištol .Minä lugin D .M .Puškinan käzikirjutesen , kerazin necen perehen kogomusen i kirjutin kirjutesen Prionežje-lugendlehtesehe .Sen aigaspäi , konz minä ajan Toižegen agjaha I minunke oma matknikad , minä starinoičen necidä istorijad da ozutan heile nenid tahoid .
Naku muga minun pikaraine vastuz Jussi Rainionke jäti minun päha mugoižid lämid muštotesid i abuti rados .Se lujas tuli minei mel’he , sikš pätin starinoita teile , kut üks’ vastuz voib antta mujada , mitte mez’ om läz sindai .
Sanun , miše muzejas oma vanhad Jussi Rainion kirjad , oma kirjeižed-ki , miččid kirjuti Jussi Rürik Loninale , Aleksandr Maksimovale , völ oma kaks’ fotoal’bomad .Fotoal’bomoišpäi voib tedištada , miččed küläd oliba vepsän mal 70 vot tagaze , midä rahvhaz radoi sen aigan , miččed sured vepsän perehed oliba ende .
Muzei kaičeb Jussi Rainion lugendlehtesen kirjutesid , miččid hän kirjuti jäl’ghe matkad Šoutjärvehe vozil 1980-1990.Znamasine om se , miše kaikuččen kerdan jäl’ghe matkad hän kirjuti surid kirjutesid da pani niihe fotoid : čomad vepsän pupertid , muhukahad vepsläižed ...Ičeze kirjutesiš hän starinoiči enččiš aigoiš da nügüdläižiš päiviš .Hänen kirjutesiš oma melentartuižed istorijad , kaik om ühtes : hänen tedod , hänen mujud , hänen sil’miden nägend .Konz hän kirjuti suomalaižile , hän andoi el’geta , miše vepsläižed da suomalaižed oma heimrahvahad , rindati vepsän da suomen kelid , sanui , miše vepsläižed eläba läz .Ühtes lugendlehtesen ”Suur Keuruun sanomat ”-nomeraspäi , elokun 14.päiv 1980 v ., lugin Vepsän rahvhaližen horan polhe , miše se pajatab 1936.vodespäi , vodel 1968 hor oli Suomes , Hel’sinkiš .”Hüvä oliži kucta horad udes Suomehe da Keuruulle ”.
Lugin kirjeižid , nügüd’ ned oma muzejan dokumentad .Ühtes kirjeižes Jussi kirjuti Rürik Loninale vodel 1982, miše hän ühtes Ninanke oma ihastuses Rürikan azjas , muzejas .Sanub , miše vepsläižile tuli sur’ oza , miše ”sinä (Rürik ) tulid lidnaspäi tagaze vepsläžidennoks .Ei kaikutte voib kerata fol’klorad , el’geta sidä .Ei kaikutte voib tehta muzejad .Meil minä en teda mugošt mest ”.Toižes kirjeižes , Jussi mugažo kirjutab Rürikale vodel 1993, hän tedotab , miše Tallinnas läksi kirj ”Vepsa vanasönad ”, i enamba siš om muštatesid Änižen vepsläižišpäi , oigenzi sinna Annan da Rürik Loninoiden materijaloid da ičeze muštatesid Jussi Rainio .Neciš kirjeižes Jussi sanub , miše kül’mkus hän oli sügüz’prazdnikal Kalevalan sebras .Sid’ hänele anttihe medal’ i diplom siš , miše hän kerazi vepsän fol’klorad , kirjuti kirjoid vepsän kul’turan da toponimikan polhe .
I edeleze , konz Jussi Rainio oli jo 74-vozne , hän eci uzid tedoid vepsän rahvahan polhe .Muga , kirjeižespäi , miččes Jussi kirjutab Rürikale , vodel 1988 tal’vkus , voib tedištada , miše Jussi lugi muštatesid , miččid kirjutiba openikad voinan aigan .Hän i Nina ei voinugoi el’geta niid .”Voib olda , sinä , Rürik , void el’geta da abutada minei ”.
Meletan , miše necidä nimed pidab muštta .Nece om hüvä elon da radon ozutez .Üleižen ičeze igän olda ühtes rados , navetta ičeze azjad da antta necidä armastust toižile .
Hüvä elon da radon ozutez
Veps
New written Veps