Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Vepsän kul’tursebran rad muloi i nügüd’

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Larisa SMOLINA, Kodima. № 3., (2014), p. 3

Vepsän kul’tursebran rad muloi i nügüd’
(Vepsian)

Sebran azjad: Vodespäi vodhe Vepsän kul’tursebr radab vepsän rahvahan hüvüdeks.
Täl vodel Vepsän kul’tursebral om jubilejan voz’. Sebrale täudub 25 vot. Kaik ned voded Vepsän kul’tursebran pämez’ om Zinaida Strogalščikova. Kuverz’ äi azjoid om tehtud sebras neniš voziš vepsän rahvahan, kelen da kul’turan kaičendan täht, om jüged eskai lugedaki. Mil nügüd’ eläb sebr, midä radab da planiruičeb 2014. vodeks, sen polhe pagištihe sebran vastusel uhokun lopus.

Mišpäi zavodihe rad
Vepsän kul’tursebran istorii zavodihe sügüz’kun 4.
päiväl vodel 1989. Siloi Karjalan ASSR-an Korktan Sovetan Prezidium vahvištoiti Vepsän da Karjalan kul’tursebroiden käskkirjad. Siloi Perestroikan aigan nene sebrad oliba ezmäižin kul’turorganizacijoin Karjalas, miččed zavodiba rata vepsän da karjalan keliden hüvüdeks.
Kaikid nenid vozid Vepsän kul’tursebran rad oli i om nügüd’ siš, miše dessündutada, kaita da kehitoitta vepsän kel’t, rahvahan kul’turad, vepsläižiden tahoiden socialižid da ekonomižid alovehid, rata ühtes Karjalan valdmehištonke, ühtenzoitta Karjalan, Vologdan da Piterin agjoiden vepsläižid, pätta kaikiden vepsläižiden küzundoid da problemoid, tehta ühthižradod toižiden kesk’rahvahaližiden organizacijoidenke igähižiden rahvahiden hüvüdeks.
Nügüd’ 25 vodes päliči Vepsän kul’tursebran pätegendad oma mugoižed-žo. Kaikuččen voden sebr ühtneb projektoihe, konkursoihe, kesk’rahvahaližihe azjtegoihe, miše vepsläižiš enamba tedaižiba mirus.

2013. vod en znamasižed azjad
Uhokun lopus Vepsän kul’tursebr tegi kaks’ surt vastust.
Ezmäine mäni Petroskoiš Rahvahaližes kul’turkeskuses, toine oli Karjalan rahvahaližen politikan ministerstvas. Ezmäi kaiked pagištihe männuden voden satusiš. Ved’ muloi tozi oli äi tärktoid azjtegoid vepsän rahvahan elos.
Sulakus Kodima-lehtez praznuiči 20-voččen jubilejan. Sil-žo aigal Karjalan Rahvalaižes teatras ozutihe Vauktad uned-spektakl’ vepsläižiden runoiden mödhe.
Elokus Piterin agjas Pöudon rajonas Enarv’-posadas mäni Piterin agjan vepsläižiden elo nügüd’-suim.
Sügüz’kus vepsläine Noid-fol’klorgrupp lahjoiči kaikile čoman videoklipan. Se oli tehtud vepsläižehe Voik-svadibpajoho. Videoklipan tegijad oma kaks’ kuvadajad Vladimir Slavov (Petroskoi) da Andrei Kuročkin (London).
Sügüz’kus Šokšun školas da Kalagen päivkodiš zavodihe vepsän kelen opendamine.
Redukus vepsläižed Karjalaspäi läksibaSuomalaižugrilaižiden heimrahviden päivileEstonian da Vengrian male.
Sil-žo aigal Vengrian mal Budapešt-lidnan universitetas mäniVepsän kul’turan nedal’”.
Tal’vkus Suomen mal oli Virantanaz-eposan suomenkeližen versijan prezentacii. Vepsläine tedomez’ eposan tegii Nina Zaiceva oli necil vastusel Helsinki-lidnas. Kändi eposan suomen kelele Juminkeko-fondan pämez’ Markku Nieminen.
2013. voz’ oli täuz’ toižilki azjtegoil, vastusil, suimil, kus Vepsän kul’tursebran mehed oliba mugažo.

Sebran planad 2014. vodeks
Nügüdläižeks jubilejan vodeks Vepsän kul’tursebran planoiš om ezmäi kaiked pästta eloho Mediakeskuz-proektan karjalaižiden da vepsläižiden täht.
NeceMediakeskuztahtoidas tehta Periodika-paindišton pertiš, miše levenzoitta lehtesiden radod: tehta lehtesiden internetversijad, tehta mul’tfil’moid vepsän da karjalan kelil, radiopaginoid i m.e.
Sügüz’kun 3.-5. päivil Vepsän kul’tursebr planiruičeb ühtneda surehe konferencijaha. Se linneb meiden lidnas, Petroskoiš. Nece konferencii vedetas Mailman kongressoiden keskes, konz keradasoiš suomalaiž-ugrilaižed rahvahad Venämalpäi, Suomespäi, Estoniaspäi, Vengriaspäi. Täl kerdal Karjalan ma vastaškandeb kaikid nenid adivoid.
Sebran vastusel pagištihe vepsläižes kirjutajas, runoilijas Oleg Mošnikovas. Täl vodel hänele täudub 50 vot. Oleg kirjutab venän kelel, no kaik hänen runod da starinad oma vepsläižiden polhe. Oleg iče om vepsläine, hänen jured oma Šoks-posadaspäi. Vepsän kul’tursebran mehed ühthe än’he sanuiba, miše pidab kirjutada pakičendan Karjalan kul’turministerstvaha, miše Oleg Mošnikov saiži kul’turradnikan arvnimen.
Vastusel sanutihe kahtes sures projektas, kudambad nügüd’ tegeb Vepsän kul’tursebr. Üks’ niišpäi om uz’ fil’m vepsän kelel vepsläižes kalatuses. Toinevepsläižiden mehiden arhiv. Anna Anhimova keradab tedoid vepslaižiš, miše jäl’ges panda ühthižehe arhivaha.

Vastuz’ Rahvahaližes ministerstvas
Pidab sanuda, miše Vepsän kul’tursebr lujas ahtas radab i tegeb äjid projektoid ühtes Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstvanke.
Ministerstv tegeb kaikuččen voden vastusid sebroidenke i starinoičeb tehtud rados, kundleb rahvahan problemoid. Täl kerdal vastusen vedi Rahvahaližen ministerstvan varapämez’ Jelizaveta Haritonova. Hän zavodi paginan uzištospäi, miše Rahvahaližen politikan ministr nügüd’ om Jurii Šabanov.
Jelizaveta Haritonova starinoiči, mittušt abud andoi ministerstv vepsän rahvahale muloi. Hän sanui, miše lopihe Šoutjärven muzejan rekonstrukcii, miše Kalagen päivkodi möst zavodi rata, miše eloho läksi uz’ Pimenovad-kirj, i kaik ned azjad tugezi rahoil Karjalan Rahvahaline ministerstv.
Ministerstvan da Vepsän kul’tursebran ühthižiden azjoiden keskes oli Kodima-lehtesen jubilei, lapsiden sarnfestival’ Kalages, Vnature-foto da videokonkurs Petroskoiš. Ezmäižen kerdan ministerstv andoi stipendijad parahimile üläopenikoile. Vepsläižiden keskes parahimaks tegihe Petroskoin universitetan videnden voz’kursan üläopenik Sergei Minvalejev.
Jelizaveta Haritonova mugažo homaiči, miše parahiman uzišton vepsän rahvahan elos muloi oli se, miše vepsläine tedomez’ Nina Zaiceva sai SAMPOpremijan kirjutajan rados.
Nügüd’ ministerstvan planoiš om tehta Šoutjärven školan rekonstrukcijad, sikš ku uden školan lendamižen täht den’goid ei ole. Mugažo planoiš om sauda ut kul’turkeskust Šoutjärves. Smeta om jo vaumiž, pidab varastada vaiše rahoid.
Vastusel Vepsän kul’tursebran ühtnikad lendiba päivänteraližid küzundoid. Üks’ niišpäi oli Kalag’-posadan kahten pertin lendand. Toine küzund oli karjeroiden polhe. Vepsläižiš posadoiš nügüd’ radab lujas äi karjeroid, kudambad saba kivid, äi den’goid, no posadoile nene karjerad ei abutagoi nikut. Vastusel oli pättud tehta vastuz’ karjeroiden pämehidenke.

Voib sanuda, miše vodespäi vodhe Vepsän kul’tursebran rad vaiše kazvab. Vodespäi 2000 vepsläižed mülüba Venäman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden ühthižehe lugetišhe. Vodespäi 2006 oma Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen päivnouzman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden ühthižes lugetišes. A vodel 2009 Venäman valdmehišt tegi ližapätusid zakonaha, miše völ enamba abutada vepsän rahvahale.
Kaikiš neniš satusiš ezmai kaiked pidab sanuda sur’ spasib Vepsän kul’tursebran pämehele Zinaida Strogalščikovale. Vaiše hänen vägen, energian da uskondan abul om tehtud muga äi azjoid vepsän rahvahan hüvüdeks.
Vepsan kul’tursebr tegihe jo mugoižeks tahoks, kuna tämbei voib tulda kaikutte vepsläine mez’ ei vaiše Karjalaspäi, no mugažo Piterin da Vologdan agjoišpäi.

Toivotam Vepsän kul’tursebrale pit’käd elod, a sen pämehele Zinaida Strogal’ščikovale vahvad tervhud da lopmatomad väged!