VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Radole muhaten

Radole muhaten

Veps
New written Veps
Necil vodel Kalagen keskškolale täudub 210 vot. Kanman sur’t jubilejad vastsimoiš sen pämehenke. Svetlana Nikolajevna Gotič radab Kalagen školan pämehen jo nel’l’ vot, mugažo hän vedäb vepsän kelen urokoid kudendes, kahesandes da kümnendes klassas. Svetlana Nikolajevna tedab jogahižes školan openikas läz kaiken. Ved’ külälaine škol lujas erineb lidnan školišpäi. Ičeze armhas rados Svetlana Nikolajevna voib starinoita äi časuid...
Starinoikat vähäižen teiden školan polhe.
Meiden škol om vanh, sikš sil om pit’k da melentartuine istorii. Kalages škol om avaitud vodel 1805 papin pertiš. Suren panendan opendusehe tegiba opendajadJumalan kodin ezitajad. Openduzkirjoin oliba psaltir’ da časoslov. Opendajan radoi nor’ panomar’Ivan Dev’atinskii. Kel’ oli lujas jüged. Meiden aigahasai om jänu vanhoid azjbumagoid arvsanoidenke. Mugažo suren panendan opendushe tegi pap’ P’otr Serm’agen. Meiden külän školas radoiba lujas melentartuižed ristitud! Koumekümne vot radoi Aleksandr Uspenskii, opendajan mugažo oli Pavel UspenskiiVenä-čudilaižen vajehnikan tegii. Meiden vepsän opendai Jevdakia Ispalatova oli Venäman parahimiden opendajiden keskes. Hän sai korktan ordenan ičeze rados. Meiden školaspäi läksiba tetabad mehed: Karjalan pirdai Safonii Jeršov, etnograf Dmitrii Puškin, proidi kaiken voinan pirdandan opendai F’odor Anikijev.
Školan nügüdläine sauvotuz oli saudud vodel 1981. Päivkodi sijadasoi meiden-žo sauvotuses. Škol om etnokul’turižen komponentanke. Lapsed opendaba vepsän kel’t 1. – 10. klassahasai. Ühtnem konkursoihe, školas mäneba vepsän kelen nedalid. Vändam vepsän vändoihe, ajelem Šoutjärven muzejaha. Meile adivoihe tuleba baboid, kundlem pajoid da sarnoid vepsän kelel. Školas opendajad da lapsed oma kuti üks’ pereh. Toivom, miše kaiken linneb muga.

Mil eläb nügüd’ škol?
Pidab sanuda, miše 2015. voz’ om znamasine meiden školan täht. Semendkus praznuičim Vägestusen jubilejad. Redukus Kalages linneb III Vepsän sarnan festival’. A tal’vkus školal om jubilei.
Kaik tedaba, miše mäni 70 vot siš aigaspäi, kut lopihe Sur’ Voin. Kevädel meiden škol tegi suren pühän, miččehe ühtniba lapsed opendajidenke. hihtim suksil. Meidennoks tuliba adivod Šoutjärvespäi. Koncertanke tuli Šoutjärven veteranoiden hor. Oli todesine sportpühä pajonke, nece praznik oli omištadud Anna Lisicinan muštoks. Lapsed lugiba runoid voinan polhe. Ühtes nored i vanhembad joiba čajud, pagižiba äjan. Se oli lujas čoma.
Sulakus meil oli konferencii lapsiden täht, miččen päteman oli voinan aig. Vägestusen päiväks oli tehtud äi erazvuiččid azjtegoid kut posadas, muga školas-ki.
Vepsän sarnan festivalin orgkomitet jo amu tegi položenijen, i kevädelpäi jo zavodim meletada, midä voim ozutada täl vodel, kut i midä paremba tehta festivalil necil kerdal.

Vepsän sarnan festival’ tegihe hüväks tradicijaks...
Ka, täl vodel se tehtas jo koumanden kerdan. Meidennoks tuleba adivod Petroskoišpäi, Piterin da Vologdan agjaspäi, Änižjärven vepsläižiden školiden openikad da opendajad. Nece festival’ tuli rahvahale mel’he. Meletan, miše nece om hüvä azj kaikile, ken navedib kodikel’t, ken tahtoib sil pagišta da ken tahtoib sidä kaita.

Muštam, miše männudel kerdal zalas eskai ei täudund sijad kaikile. Muga äi rahvast tuli.
Oli äi holid. Ezmäi kaiked varaižim, miše kacujad voiba kül’mda meiden kul’turpertiš. No ristituil oli mugoine hüvä mel’, kaik oliba ilokahad, miše nece ristituiden ilo lämbiti meid kaikid. Om tärged, miše necil festivalil meiden lapsed pagižeba vepsän kelel surel scenal. Lapsed napriba ozutada ičeze parahimid tedoid vepsän keles. Pidab sanuda, miše meiden škol om pen’. Se seižub posadas, edahan lidnaspäi. Sikš paksus sündub erazvuiččid jügedusid.

Miččid?
Nu, ozutesikš, muloi tal’vkun lopus meile anttihe den’goid školan kohendusele. Voden lopus oli vähä aigad, mugoižid surid den’goid em ehtnugoi panda kohendusele, sikš miše niken ei tahtoind ajada meidennoks voden lopus. Sanutihe, miše voidas tehta radoid vaiše vilukus. No nece oli möhän. Ved’ den’goid tarbiž oli rajata ičeze aigan. Miše sel’genzoitta azjoid, tarbiž paksus ajada Petroskoihe. No školan pämehel da opendajil ei kaiken om mugoižid voimusid. Sikš erašti sündub jügedusid.

No kaik-se, miččid-se kohenduzradoid oli tehtud...
Ka, ehtim tehta lämoid likundzalas da panim sinna uded iknad.

Midä voit sanuda teiden opendajiden radkundas?
Meiden školas radab 17 opendajad. Opendajiden kollektiv om lujas hüvä. Se om vahv, melekaz. Kaik opendajad oma sädajad ristitud. abutam toine toižele. Hüvin el’gendam toine tošt. Kacmata jogapäiväižihe holihe, kaik meiden opendajad tuleba školha homendesel muhaten. Se znamoičeb, miše navediba ičeze radod.

Oli-ik uništusentehtas školan pämeheks?
Ei olend uništusen. No laps’aigaspäi tahtoin olda opendajan. Muga elo tegi, miše tegimoi školan pämeheks. En zalleiče siš. Navedin ičein radod.

Pagištihe-ik teiden perehes vepsäks? Kuspäi tedat vepsän kel’t?
Minun perehes niken ei pagižend vepsän kelel. Dedoi oli vepsläižen, hän pagiži vepsäks. No dedoi koli, konz openzimoi kudendes klassas. Olen sündnu Šoutjärvehe, vepsän kel’t minä openzin Petroskoin universitetas. Universitetan jäl’ghe tulin radole Kalagehe. Kahesatoštkümne vot jo olen radanu täs. Nece om jüged rad. Opendajan rad om jüged, pämehen rad völ jügedamb.

Konz openzitoi školas, ei-ik olend Šoutjärves vepsän kelen urokoid?
Urokad oliba. Vepsän kel’ oli kut fakul’tativ.

Muštat-ik nenid urokoid? Ken vedi niid?
Ezmäi meid zavodi opeta vepsän kel’he Rürik Lonin. Muštan, miše meid keratihe surehe honusehe. Urokad mäniba lujas hotkas, meile kaikile ned oliba mel’he, hot’ Rürik Loninal ei olend sur’t praktikad rata lapsidenke. Lujas lämäs johtutan nenid urokoid... Sid’ vepsän kelen opendajan oli Roza Maksimova. Hän tegi besedoid meile. joim čajud, pagižim vepsäks. Hän-ki nevoi meile jatkta opeta kel’t universitetas.

Kut meletat, mi om kaikid tärktemb teiden rados?
Meletan, miše minun päazj om siš, miše meiden lapsed, heiden opendajad da vanhembad tahtoižiba tulda školha. Kaiken aigan pagižen, miše last ei sa manitada. Homendesel pidab meile olda hüväs meles, pidab kacta lapsile sil’mihe. Kaiken tarbiž küzuda, kut lapsed eläba, min polhe lapsed meletaba, midä kodiš om ut. Meil om külälaine škol, tedam toine toižen polhe äjan. Ei sa ei kingitada homaitust lapsiden holihe. Meile pidab pätta erazvuiččid problemoid, miše školas oliži čomin opetas.