Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Suomalaižed holduba vepsän keles da sen tulij as aigas

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Maria Košeleva, Kodima. № 6, (2016), p. 3

Suomalaižed holduba vepsän keles da sen tulij as aigas
(Veps)

Meiden Karjalama da Petroskoilidn oma čomad turistoiden täht. Meile tuleb äi adivoid tundištamhas londusenke, rahvahanke da sen kul’turanke. Kaik tedaba, miše karjalaižed da vepsläižed oma Karjalan igähižed rahvahad, no ei jogahižele eskai Karjalan eläjale om melentartušt neniden rahvahiden elo. I kut-žo hüvä om, konz ristituile verhiš maišpäi ei ole üks’kaik meiden rahvaz da kel’.
Läz kaikutte vepsläine nügüd’ tedab Laura Siraguzad, kudamb opendab vepsän kel’t, olem jo kirjutanuded francialaižes mehes, kudamb mugažo zavodi opeta vepsän kel’t i kudambal oma hüväd satused neciš azjas. Helsinkilidnas eläba hüväd ristitud, kudambad mugažo opendaba vepsän kel’t da kul’turad.
Semendkun lopus meile tuliba adivod neciš lidnaspäičomad naižed. radaba Helsinkin üläopištos da kirjutaba tedotöid suomalaižugrilaižiš keliš. Ulriikka opendab vepsän kelen olod, hän oli ühten kaikile tutaban Eldiaprojektan tegijoišpäi. Toine neižne kirjutab Baltianmerensuomalaižen joukvestišton polhe. Neiččil oma ičeze perehed Helsinkilidnas, sikš tuliba Petroskoihe vaiše kahteks päiväks. No heiden himotundištadas üläopenikoidenke, kudambad opendaba vepsän kel’t, da Periodikapaindišton toimitajidenketuli eloho. Heiden päiv zavodihe vastusespäi üläopenikoidenke. Petroskoin üläopištos vepsän kel’t opendab vaiše viž openikad. Vastuz oli lujas läm’ da sebrakaz. Üläopenikoile oli lujas melentartušt pagišta adivoidenke Suomespäi, kundelta suomalašt paginad, kulištada, kut suomalaižed pagižeba vepsäks. Vastuz oli äikelinekaik pagižeba suomen, vepsän i eskai venän kelil. Adivod tegiba äi erazvuiččid küzundoid, miččed koskiba vepsän kel’t: mikš üläopeni kad zavodiba opeta necidä kel’t, midä hüväd om siš, midä tahtoiba tehta tulijal aigal, tahtoiba-ik , miše tulii aig oliži sidotud vepsän kel’he da äi toižid.
Hot’ üläopenikad oli vaiše nel’l’, heiden vastused oliba erazvuiččed, ned ei olnugoi pojavad toine toižehe. Läz kaikil heišpäi oma vepsläižed jured, i läz jogahižel om ühtejitte ideikaita da kehitoitta ičeze kodikel’t da kul’turad. Ozutesikš, toižen voz’kursan openik Daša Švecova Kalagespäi sanui, miše hän lujas tahtoib opeta ičeze kodikel’t da pagišta sil. Üks’ prihaine muite tuli opendamha vepsän kel’t, hänen elo nikonz ei olend sidotud sihe, no hänel om lujas sur’ melentartuz’ keliden opendamižehe. Hän sanui, miše völ školaspäi lujas navedib opeta kelid, a vepsän kel’ om igähižen rahvahan kel’, sikš völ melentartuižemba tehta necidä.
Tulijas aigas läz kaik vepsläižed üläopenikad tahtoiba sidoda ičeze radon vepsän kel’he. Ühten küzundoišpäi oli, tahtoiba-ik nored ristitud opeta ičeze lapsid vepsän kel’he. Oli melentartuine küzundom-ik äikeližuz’ tarbhaine ristituiden täht vai vastkarin se telustab lapsile kehitoittas. Meiden man azj äikeližudenke om toine, mi toižiš maiš. Ulriikka sanui, miše Suomes äikeližuz’ om tombjiazj i läz jogahine ristit tedab äjäk-se kelid völ laps’aigaspäi. No midä koskeb Venämad, ka äjad ristitud meletaba, miše nece vaiše telustab lapsile, i konz ristit laps’aigaspäi opendab kuverz’-se kelid, sid’ lopuks hän ei teda hüvin ni üht. Tedomehed jo amu todištiba, miše nece ei ole oiged azj, i miše äikeližuz’ vaiše abutab ristitule kehitoittas heredamba, levitoitta ičeze tedoümbrust. Üläopenikad mugažo ühthe än’he sanuiba, miše ei nähkoi siš nimidä pahad, vaiše hüväd, da čududelihe, konz kundliba, miše se voib telustada ristitule kut-se.
Vastuz mäni ho maiče mata, kaikile oli lujas melentartušt kosketadas toine toiženke. Üläopenikoiden täht se oli sur’ mahtišt pagišta suomalaižidenke. Toivom, miše suomalaižidenki adivoiden täht se oli tarbhaižen, miše saiba ičeze radon täht uzid tedoid. Om lujas čoma, miše ristituile susedmaišpäi ei ole üks’kaik vepsän kel’ da sen tulii aig. Se ozutab kaikile, miše kacmata erazvuiččihe jügedusihe jogahižen rahvahan kul’tur da kel’ voiba eläda pit’kha.