Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Suomelažet Kotkatjärves
Suomelažet Kotkatjärves
Livvi
Kotkozero
Müö
voinan aigua tiä oliimmo .
Konzu ruvettih tiäpäi evakuiruimah , minä lapsen kel’e menin Päčül’e .
Sie owdih i muwt naižet lapsien kel’e .
Kerras ku voidanuš tüöndiä ielleh , ga müö piässužimmö , a kerras eibo voidu kaikkii tüöndiä , a sil aigua suomelažet ehtittih zaimie Kuwjärvi .
Müö sih i jovvuimmo .
Minä kodvažen olin vie sie , a siit tulin järil’l’eh kodih .
Ezmäi minuw kodih ei laskiettu , sanottih : "Se on kommunistan taloi , sie el’ändiä ei rodei ".
Elin kodvan Pečonkinas .
Jälgimäi laskiettih omah kodih .
Mama jiäksendeli vie sinne , tahtoi piästä ielleh , a eibo voinnuh piästä .
Tuli häigi kodih .
Tuli ehtäl , duwmaičiimmo ni ken ei nähnüh tulles , a huondeksel jo tuwdih da händü otettihgi kiini .
Vedewtih Anukseh , Petrowskoil’e da vie kunna liennow , a jälgimäi viedih Suomeh , da sie luageris oli kaiken aijan , piästettih jo voinan lopendua vaste .
Konzu minä tulin kodih Päčül päi , ga ezmäi oli paha eliä; ruaduo ei annettu ni miittumua , normua , ei annettu , ühtehpalah vai soimattih , sanotah : "Kommunistan perehel on kaikkie külläl äijäkse vuottu kiškottuw ".
A midä meil’ oli kiškottuw ?
Eihäi Van’a olluh kiškomas , eigo mama !
Van’a ruadoi poštal .
Nu siid ruvettih andamah lawkas kudamidägi , ga eibo ole markua ostua .
Rubein ruadoh kävümäh uvvel’e pomeššiekale – Molokovale .
Ruavoimmo pimies pimiessäh .
Lastu jättelin toižeh taloih .
Tulen pimies händü ottamah kodih , a häi , gor’a , maguaw sovissah , piä kün’n’üksel .
Tuon kodih , panen muata , a huondeksel müös ruadoh , a händü müös toižeh taloih kannan .
Sih luaduh pidigi muakatakseh .
A lapsen süöttäjes vie mi oli gor’ua : omua lehmiä ewle , ečin , pakičen maiduo hieruw müö .
Ühtet vie annetah , a toižilluo älä ni lähile mene .
Oli kaikkie abiedu !
Itket , ku vie rahvas ei nähtäš , rahvahas tirpat , et ozuta omii gorii , a üksinäh jiät , siit vai itket puzerdat .
Nu a jäwgimäi elaigu rubei kohenemah vähäžin : annettih muadu , sain siemendü , panin kartowhkua , kul’viin nižuw , kagrua , sain vazažen , rodiih ku keb’jiembi , n’äwgiä ewlluh .
Iče pomeššiekku ei ruadanuh ni midä , vai kävel’öw kait kormanis da čakkail’eheze .
Ehtäl ruammo hätkin , vuatammo , konzu kuččuw süömäh da piästäw iäre kodih .
Ga eibo kuču !
Siid rubiemmo pajattamah , a sidä häi ei suvainnuh , ülen ei suvainnuh .
Vai kuwlištaw pajatandan , l’ähtöw pordahil’e da kirguw : "Tulgua , meččäl’äžet , iäre , heittiät pajatandu sie !"
Ottelin minä toiči hänel hebuo ruadoh , a hevos pidi ičel ruadua .
Palkua maltoi ottua .
Ühtew kerdua hänen hebožil tuodih nižuw riiheh .
Tuvva oli pikoi palaine , vai poikki dorogas , tua sillan korvas , tuodih üksi kierdu kahtel hevow , a ruadua pidi hebožis kowme päiviä .
Hänen akkah puaksuh čakkai händü : "Midäi ruatutannet rahvastu , ga vie tullah sinule edeh net ruavot , uravoičetoh , pomeššiekku !"
Siid häi akkua pergamah .
Äijän kerdua rahvahan aigua l’öi , pahoi , pidi akkuadah , uvven l’öwdi , uvvelluo kävüi .
Tuattah sežo saneli : "Aijoi , poigu , pomeššiekakse rubeit , et hätkie uravoije , tullah vastah sinun ruavot !"
Ga häi midä !
Tuattuadah matikoiččow , piivuo keittäw , juow , suomelažil’e kandelow , suomelažet hänellüö kävväh juomah , ainos suomelažis ümbäri käveli , ainos heijän kele oli .
Jälgi aijal oli vie pahembi , puaksuh oli humalas , käveli kui zvieri tuskevuksis .
Kerran tabai pellon piendarii niittämäs ühtü Salmen akkua , ga kaiken prowvolokal pergi , juormiet oldih sel’l’äs dai bokis .
Olluš ku hot’ hänen peldo !
Peldo oli suomelažien .
Täz vet’ erähii rozgitettih .
Lüödih rizinäl .
Oldih moižet püörüžät rizinät , hoikembat sormie , niil’ perrettiihgi .
Pannah skamn’ale da lüvväh .
Minä kerran , kačo , pöl’l’ästüin , duwmaičin rozgitetah nügöi ...
Olin mečäs heinäs .
Ajan siiriči heijän štuabas , suomelaine tuli pordahil’e , kirguw minule : "Tuletgo iče tänne , vai kepin kel’e pidäw tuvva ?"
Minä pöl’l’ästüin : mikse nügöi nenga kuččunow , midä hänele minus pidänöw ?
Küzüin : "Nügöigo pidäw tulla , vai voin heinät vediä ?"
Sanow : "Heinät vie , purgamah äl’ä rubie , seičas tule !"
Toin heinät , hevon lükkäin toižil’e lasketettavakse , a iče juoksiin kodih , panin sangiet vuattuštanit .
Duwmaičen , ku ruvetanneh lüömäh , ga ei rod’ei moine kibei .
Lähtin sinne astumah , iče itken , a ku varuan-varuan ...
Tulin .
Häi vuruw kruavatis sel’l’äl'l’l’eh , trupkua kuriw , sanow minule : "Ištoi ".
Ištuimoh , vuotan , midä nügöi minule rodiew .
Häi viruw vaikkani .
Trupkan kuriw , toižen virittaw , häi on vaikkani , dai minä en ruohti ni sanua sanuo .
Virui , virui , kurii , kurii , rubei hämärdümäh .
Tuodih samvuaru stolale .
Nowzi , rubei juomah .
Juow vaikkani , müäs kuriw .
Rubei jo pimenemäh .
Jäwgimäi en voinnuh enämbiä tirpua , küzüin : "Miksebo tänne kučuit ?"
Häi sanow : "Tuo vai tänne kai vil’l’at , midä vai ollow sinul , a iče rubiet normua lawkas päi suamah ".
Minä häbevüin moižekse : "Kuibo jiän lapsen kel’e jüvättäh ?
Eijo äijiä olegi , ga kuibo tühjilleh jiät , kui rubiet elämäh , midä rubiet ruadamah , kus rubiet suamah ?
Vet lawkan normal et elä !
Tiijen , kui da midä sie annetah ".
Rubein itkettelemäheze , a häi sanow : "Olihäi kaikil’e sanottu , ku vil’l’ua etto müös čurah ni jüviä , a sinä mikse möit huavon kagrua ?
Tuot vai kai vil’l’at tänne , ga enämbiä et müö !
Müödäväkse ku on kagrua , ga pidäw müvvä lawkkah !"
A minä annoin sizärele huavon kagrua , heil ewlluh , a minul huavo jäi , minä annoingi , engo ottannuh jengua , engo midä , ilmai annoin .
Duwmaičin , toiči sie uwdižes maksetah .
Minä hänele rubein sanel’emah , kui oli dielo , kui annoin laihinah , a en müönnüh .
Enhäi vierahile andanuh , a annoin omale sizärele !
A ku pidänöw , ga tüönän viestin , dai sizär tuow sen huavon järilleh .
Häi sanow : "Sinuttah se huavo on tuodu , täs senčois seižow !"
Nu minä siit vie itkin kodvažen .
Häi buwrišti , buwrišti da ürähtih : "Nu , matkua kodih ".
Muga vil’l’oi ei ni otettu , a se huavo sinne jäi , sinne mendih kagrat dai huavo .
Siw kerdua sruastii puwtui nähtä !
Suomelažet Kotkatjärves
Livvi
Kotkozero