Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Šiäprimiettoja
Šiäprimiettoja
Karelian Proper
Oulanga
Plahv’eššen’n’a n’i
mistä tuul’i on , n’i s’itä tuulta enämmän rupieu , tämä s’inä vuotena kevyällä tuulomah ta kešällä .
Blahv’ešen’n’an aikana ?
No , plahv’ešs’n᾽n᾽a , s’et’moi tätä kuuta , apr’el’ua , i kattojem piällä kun näin šanotah , jotta kattojem piällä ku lunta ei ol’is’ n’i siitä , i kevyällä jyrimpäivänä , ei ol’is’ s’iitä maijašša jo vous’e , tätä , jo , tämä tämä heinä kašvais’ ta i lehmät voitais’ ulkon olla , kum plahv’eššen’n’ana vain ei ol’is’ kattojem piällä lunta , n’iij jo aikan’i tulis’ , a tänä vuotena taitau myöhän’i tulla kun on näin .Näin tämä , polnossa vielä katot , ta lunta jott ei ole , ottan vielä i m’itä .
A kuin šanottih jotta pouta , poutakešä tulou konša ?
A s’iitä primiet’ittih täštä äijämpäivän , ei äijämpäivän , šuuri pyhä kun alkau , n’i enšimmäin’i ol’i kevätpäivä , tuoin’i ol’i siitä kešäpäivä , a kolmaš šyyšpäivä , kolm päivyä hyö primiet’ittih , jotta kun šieš ollou , n’i paremmin tulou še kešä , a purku ollou , puolempäiväm purku tuoisen hot’ s’ielä , n’ii šanotah nyt puol’i tulou paremmim purku a tuoin’i šieštä , ka kaikkie še tullou ka kuit’enki primiet’ittih n’iistä .
No no no , a vot šanokamma , još on talvi pakkan’i oikein šemmon’i , n’i mimmon’i kešä še tulou s’iitä ?
No talv om pakkan’i n’i , s’iitä kešä tulou pouvempi i lämpimämpi , hiän oikein lämmin s’iit tulou .
I , a još , jos …
A još vai näin , jotta purkusa ta lämmin on talvi , i kešällä s’iitä ei n’iin ole lämmin .
A vot kešäštä kuin šanottih , kešällä kuin talvešta šanottih s’iitä ?
A kevättä näin , tä šyyšpuoleh , n’in tämäm päiväštä primiet’ittih , Ill’am päiväštä , aukustan toroi čisla kun on Il’l’am päivä , n’i s’iitä primiet’ittih , jotta mimmon’i tuul’i on , n’in s’iitä paremmin šykšyllä s’itä tuulta rupieu pitämäh , n’iitä primiet’ittih ennen .
A vot , ol’iko šemmosie primiettoja , jotta kešä tulou šemmon’i kalasa ta tämmön’i primietta , jotta kalua tulou äijä ?
Kalua , primiet’ittih kaikičči tuošta mat’ikašta .
Uhu , a kuin ?Kuin ?
N’iij jotta kun täššä mat’ikkua kun hyvin šuatanneh tänä , n’iin kun talavella , n’im ”mat’ikašta on vuuvvenalku ”, šanottih kaikičči ennen , jotta kum mat’ikkua äijä šuatanneh , n’i paremmin , n’i joka kalua šuahah , mat’ikkua kun vähäm puuttunou sielä , mertoih il’i mihn’i , šanotah : ”Voi , tänä vuotena kyllä tuaš ei pijä äijäkkäl’i kalua šuaha ”, n’i s’iitä primiet’ittih ennen , no kon’ešno šattuu še i kala , aijalla šuat toisell et šua , n’iin še on .
N’iin še on .
N’iim primiet’ittih ennen kyllä aina .
A vot još jiä mimmon’i on , pakšu vai hoikka , n’i šanottihko mitä s’iitä ?
Ei , s’iitä ei , ei n’imitä šanottu , jott konša on .
A vot tuošta kalam makšašta kuin šanottih ?Ol’iko mitä ?
A vot hauvim makšašta .
Hauvim makšašta , vot kuin šanottih ?
Šanottih , jotta kun hauvin kevyällä šuat , n’i ensimäksi – meilä Palaka-rukka pokoin’iekka šen kaikičči šano – kum missä ollou näin , jotta kun hallua , n’iin kun halla tullou , n’ii kun hauvilla makša näim pitkä , n’i ollou t’iälä , kešempänä , n’i kešähallam pitäy op’esaat’el’no , a kun ollou tiälä latvempana , n’i šanou myöhäsempi tulou siitä halla , jotta še poikki n’iin , n’i ol’i ta še mušta i on še hauvim makša , oikein še ol’i prim’etl’ivoi .
A vot linnuista mitän’ih šanottihko vai ei ?
A l’intuja mie kun n’iitä en , emmä pyytän eikä šyyvvetty , lämpimänä kevyänä i l’intu paremmin , tätä , hot n’i šielä main’ittih , nämä , ukot jotta .Kun lämpimämpi vuoš on , n’i paremmin i l’intu , tänne kiimalla tulou , а kun vilu vuoši , ta pahoin i kiimiy .
A vot šanokamma , još kešällä n’ii kuim primiet’ittih , kuim primiet’ittih vihmua , jott vihma tulou ?
Vihma tulou , jo , näin , päivä laškeutumah rupieu , n’iin hiän , tämän op’esaat’el’no laškeutumah ku rupieu n’iin kum pilven vejältäy n’iinkun kintahah , n’i , siit tä …ruškien oikein laškeutuu päivä , siitä n’iin i vuota tuoisena päinä vihmua .
Vihmua ?
Daa , šem mie kyll olen i iče primiet’t’ij , jotta heinällä olet n’i kum , muutamičče kačot , – ”oivoi kun nyt tuaš kintahan vejälti !”– päivyä , kun laškeutuu päivä , n’i s’iitä kyllä vuota tuoisena päinä vihmua .
A vot noista , noista .L’intusista šanottihko , još l’innut n’iinkun alahalla lennetäh n’ii ?
L’intusi ..., l’innuista mie en ole , a ken …
A šiäškistä ?Tämmösistä kaikista ?
Näin kun tuo , ken t’iesi nuo taivahašta tähet , n’iistä primiet’ittih oikein ennen , oikeim primiet’ittih .
Kuin , kuin , etkö muissa ?
L’innunrata da ken t’iesi n’iistä , jotta linnunrata ta s’iitä , nämä kuoitetäh , kuoittien ieššä , jotta tukkutähet tuaš še , näin eissyttih , a ennen še ei ollu n’i čuassuja , kaikki , monell ei ollu n’i čuassuja , näist tähtilöistä ku šekieššä ol’i täht’ilöistä kaikki primiettivät , i hyö t’iijettih to ken vain t’iesi n’i taaše t’iijettih näistä , tulouko lunta talvella äijä vain l’innunratašta .
A kuin ?Vot kuin ?
Vot kuin tähet lienöy oltu heilä että , hyö primiet’ittih n’iistä linnunratuoista še , jotta tulou tänä vuotena lunta äijä el’i , vähä tulou lunta , n’iistä primiet’ittih oikein …mie en t’ietän a va ...
A vot kova tuuli kuim primiet’ittih , jotta noušou kova tuul’i ?
A kova tuul’i kyllä kuv vain , konša mistä päin tuul’i ollou , kun nämä tuulenkynnet kun tullah , n’i kyllä , siltä puolen n’iin n’i vuota tuulta ta lujua tuulta .Še n’iin taivahah n’iin kun ualtosin taivaš ol’iis’ , kun še , šemmon’i primietta on , še kyllä tuulou .
A vot kuin teilä , sielä Tumčašša šanottih , jotta šuvituul’i оm mimmon’i tuul’i ?
A šuvituulekši meilä šanottih kaikičči .
No še on lämmin tulou vai ?
Šuvi šu (vi ), jesl’i napr’im’erno tänä plahv’ešen’n’ana näin šuvešta tuul’i tulou , n’i še on lämmin , lämmin ta i lämmin kevät ta i vopšen enämmäkkäl’i šuvešta tulo (u ), no još pohjosešta , kyllä pohjaista riittäy s’iitä , s’inä vuotena tätä pohjoseh tuulta .
Vilu on ?
Vilu vil …
No a tuo , no länsituulet ?
Länsi ne ollah lämpimämmät .
A itätuuli ?
Itätuul’i še tooše on , itäpuolelta , lämpimät .
A nuo , n’iin kun .Šanokamma , šuven ja lännen välillä , n’i ne tuulet mimmoset ollah ?
Ka ne , no šuvešta napr’im’er , šuvi še on tiälä šuvešta siitä on tänne , tämä , kuoil’l’in’i še on t’iälä , a t’iälä še on tämä .Kačo vain ennen kaikki .
Luotehin’i ?
Luotehin’i ?Luotehešta pohjosešta , pohjosešta kon’ešno on kaikkein vilu , a tiältä n’iise on tämä tuul’i ei oikein lämmin .
A luotehen’i tuuli ?
Luotehin’i tuul’i ei ole oikein lämmin , a merin’i tooše on , konša on lämpimämpi konša om merisellä .
A kuoillin’i ?
A kuoil’l’in’i , ta še on pahempi tuul’i kuoil’l’isešta .
A još tämä , nämä tuulenšuunta vaihtuu , n’iin s’iitä mitä ?
Ka s’iitä še mitä , ei n’i s’iinä erikoista i mitä , tuul’i še vaihtau , tuul’i kevyällä vet tuulou n’iise , tuulouhan i koil’l’isešta tuulou jo pyörähyttäy tänne murkinapäiväseh johan pyörähyttäy šuvešta iltapäivällä , kaikkih voit pyörähyttäy .
No a vot šykšyllä , šanokamma , pohjoistuul’i n’iin , voitko šuaha hyvin kalua , ta mitä kalua ?
Ei .
A millä tuulella parempi kala tulou ?
Šuvituulella ta i kuoil’l’isella puuttuu ta i paremmin muulla tuulella kaikkina , no pohjan’i on n’i , on šanottu , jotta pohjan’i ottau vaikka maijon renkištä kum pohjan’i tuul’i tuulou , taaše lehmä antau vähemmäm maituo , še pohjan’i tuul’i on šemmon’i , še viey vaik kat’t’ilašta kalat , s’iitä myö kyllä olemma kaikkie proopuinun ta i sitä .
No , a vot verkkoja kum panet järveh , n’iim miltä puolelta om parempi panna , tuulem puolelta vai ?Tuulirannalta vain kuin ?
Näin , kala napr’im’erno n’iin hiän vaštarannalla paremmin eläy .
Vaštarannalla , šykšyllä vai kešällä ?
Šykšyllä i kešällä .
Kešällä ?
Da , šem myö kyllä olemma iče kalaštajie , jotta še paremmim puuttuu vaštarannalla , ei tule košt’iella , no näin kun šykyšyllä , n’ii košt’ieh paremmin häntä košt’ieh , no , ollou , täššä napr’im’er täh lahteh , t’iältä tuulou , tältä hot’ šuvin’i tuul’i on , no n’i hiäm painau täh lahteh kalan , no pane s’ie vaštarannalla , pane tuonne koššerannalla ka jo ei n’iin ole .
Koššerannalla ?
Paremmin kala on kaikičči .
Šiika tai ?
Šiika ta i l’upoi kala vaštarannalla še paremmin eläy , lahteh painau šen kalan n’ii paremmin… , m’ih on tuul’i , napr’im’er šykyšyl osop’enno täššä hot’ mis’ olkah hot’ šuvin’i tuul’i ka mujehta täh lahteh ajau paremmin , a olkah vain tuonne pohjan’i tuul’i , jotta pohjoseh Kuorilahen rannalla paremmin ajau šen kalan , no puuttuu no ei n’iin , puuttuu kon’ešno t’iäläki mujehta ta i , sielä , a nyt kun ei ole emmäkä poimi i pyyttyä ennem pyytimä ta i šaima .
A kevyällä pyyvettih kalua teilä ?
Pyyvvettih .
A mitä kalua ?
A joka kalua šaima , šaima šiikua i , šiikua paremmin , kevyällä vähempi , a šykyšyllä enämmin šiika puuttuu , a ahvenkala , hauki , še on šykyšy , tällä kevyällä kutu .
I heti kun še jiä lähtöy , n’i heti pannah verkot ?
Heti , heti , ta i jiä viel on rannoilla , ta i pienet , porih jo alat , rantah panna kalua n’i jo siih panet .
A ol’iko lahnua sielä ?
Lahnua oli , lahnua , miän järvissäkö ?Ol’i , lahnua ol’i miän järvissä oikein .
A ollouko vielä nyt ?Nyt še ei ole näin ?A näissä järvissä ollouko lahnua vai ?
On , on .
On , puuttuuko še ?
Puuttuu , ka täššä nyt mie t’iijän , no mie en ole käynyn tällä tuolla jovella , tämän , Kiestinkijovella , sielä kailmašša tämä Kr’est’ina juohatti , sielä kailmašša käyt , tämä šäynyä ta i lahna käyt , no tol’ko ei voi syyvvä mintäh tä , Kiestinki , sielt ylähät’i vesi tämä valuu p’ensiin’i , jot ihan p’ensiin’illa tulou kala , še .
A mikä še on šana ”kailmašša ”?
A šemmon’ n’iinkun , nu lakši , n’iinkun , tämä näin joki noušou siitä tänne lahukkain’i , tämä , tämä lahteh , n’i täššä on oikein šemmon’i heinäpaikka , n’i vot tähhän oikein käyt , še lahteh heinäpaikkah .
Šiäprimiettoja
Karelian Proper
Oulanga