Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Himotti mučokši n’i

Corpus: Dialectal texts

Tikhvin

Informant(s): Ershova Vasilisa Ivanovna, 1885, Korgorka (Gorkie), Boksitogorsky District, Leningrad Oblast
recording place: Korgorka (Gorkie), Boksitogorsky District, Leningrad Oblast, year of recording: 1969
recorded: Рягоев Владимир Дмитриевич

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 196-198
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №1274

Himotti mučokši n’i
(Karelian Proper)

- Viel’ägö tyt’öt sit roštuana gadaidii vai ei?

Gadaidii. Čuudoz’ina.

- Kui gadaijah?

A ga sober’iečemma t’yt’t’ökulut, al’i jo i šuuret. Da panemma. R’adan, kivem panemma, da alazem panemma da, boročkua panemma da. R’adan ka, šidä s’il’mät šivomma. Ka šiel’ä istuu tämä. Täššä oo, ovenšuušša. Tämä r’ada. Ka, minen n’ otat. Da i. Tämä. Gol’ikan panemma da. Kem myt’t’yön ottaa, kah. Kävimmä. Päree kaštamaa kävyimmä da, ubehel luo kävyimmä da. Zirkaloo kävyimmä kaččomaa da.

- Vas’il’isa Ivaanovna, sano sinä minul kui käävää pärettä kaštamaah?

Ka kel’l’ä on uveh. K eelu šalvatettu, i šil kolodaa käädii, pärettä kaššetaa. A ka. Šantaa s’iel’ä: ”Palaago s’iun jasno?” tämä, päre. Kel’l’ä palaa jasno. N’i ka rubiet jasno el’ämää, hyvii. Mužikanke. A kel’l’ä šambuu: ”Oi, kežen igie kuolet”. Ka n’ämä boročkat kel’l’ä. Boročkat puututah, šantaa: ”S’iula šulahan’e l’ienöö mužikka čuasuloikke”. Kel’l’ä. Mium muam ol’i männyn guamnon alla kuundelemah.

- Sanel’igo kuin häi kuundel’i? Midä kuul’i?

Hiän ol’i vai toveriššakši otettu. Šanoo: ”Tul’i, dašanoo, – labien otti”. Da ku labiella i tirkaiččoo noštua. N’iin ka šantaa bohatalla män’i mučokši, šanoo šulaštel’i. Hiän vain tova-. A t’äd’istä miun kačottii, zirkaloo. Karžinaš. I šanoo salduatt ožuttuačči. Eez’istäh šanoh ošti-. Ožutti važamen. Tämää, l’icaa. Ka šidän jo i kaiken šanoo. Jagas luajittu. I šil’l’ä mučokši i män’i. Kah. Käädii käädii. Kyl’yl’öih kaččomah. I s’v’jatkina käädii. Ken častokolua mittuah, ongo puaraz’in, n’i himotti mučokši že. Mučokši kaikki ka himotti. Aivoii. N’i ka i. Mie män’in ka šinne. Ol’i sadun’e meil’ä luajittu ka. Huonehien tagaah. Män’in šinne ka, helmah otin, lunda. Pol’u pol’u po belu svetu. Zalai zalai sobaka. Na s’v’jokrovam gori”. Miula koira ka tänne, huonehist ymbäri i. Mie šanon: ”Dubrovalla, Dubrovalla mučokši”. Iče omaa kyl’ääh. Ka šiih. Poikki dorogašta i män’in. Kah.

- Viel’ägo t’yt’öt’ šyötettii kukolla kagrua vai eje?

Šyötettii.

- Midä že sit primetuidii?

Ei že! Ei že. Kaikkie primiet’it. Viel’ä ka ol’i Uz’mina ennen sroiččua. N’edal’i ka šiinä. Gul’aidii. O, täššä kaikki Karjala, ka šiinä mostalla že. Ku tuloo keškipäivänaigaah, šiel’ä ka viel’ ol’i kyl’äne Buikovan. Hyö t’er’ebitää t’yt’t’öl’öi, i myö t’er’ebimmä i. Birčovalla t’er’ebitää. A pruazn’iekkoin, n’i kyl’ie myöt’ gul’aidiih. Kah, tullaa miuh, sih s’iuh, šinne, keššä t’yt’öt o. Art’el’i kogonan’e.

- Šano šie miula, midä t’yt’öt käydih ristidorogoilla kuundelemaa?

Mie ol’ii.

- Šano sie miula.

Da i ka himotti mučokši n’i. Mis’s’ä rubjuohena. Myö ka soberiečimma dvatsat’ n’i kak čelovek. Ka täl’l’ä heittiečimmä. Goran aala. Šel’gäpärien otimma. Da veičen otimma. A ka kruugan i luajimma täl’l’ä. Ristidorogoilla. Ka ristidorogoilla luajimma kruugan da s’eezavvuimma. I rubeimma muat’t’ie panemaa da, kem midä. A rubei tädä že račkamah ž yheštä t’yt’öštä. Ka Moklokovan roššašta pään. Rubei račkamaa. Muon’e tul’i gurun’e, vrod’i ka ku gurajamaa rubei. Rubei muon’e. A yks’i t’yt’t’ö: ”O Hospod’i pomilui!” Heil’ä i tääži. Myö händä kiruomaah. Čut emmä l’yönyy. N’iin ujjimmagi pois’. Ei ruvee emämbie, čuud’ieččemaah.
Ol’imma ka šiel’ä viel’ä. Homan toožo s’iz’ärenken, da ukko t’iedi, što l’äkšimmä ristidorogoilla. Hiän poig ol’i, da nooz’i viiškalla da. Ka kellozee zvon’ittaa šiel’dä meil’ä. Ka mis’s’ä. šanoh, – Tul’imma, – hiän šanoo, – nu kuul’ieččigo?” Logahuol’oo. Kuul’ieččigo mis’s’ä t’eil’ä kellon’e zvon’i?” Kaikki ol’i t’el’metty. Vez’iristäkši kyl’yn l’ämmitämmä da rikoilla s’eezavumma.

- Midä primetuidii, konža rikoilla s’eezavvuitta?

Da i kučuttii: ”Suužennoi r’iežennoi. Ožuttuače miula, mis’s’ä l’ienöö muččona”. Šiel’ä. Mis’s’ä kyl’äššä rubjuohee. Koira haakkumah, al’i kellon’e zvon’imah al’.