Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Suurin da talkun
genre: Narrative
Informant(s):
Prokopjev Nikolai Semjonovich, 1922, Kovkoiselga (Koukoisel’g), Kondopozhsky District, Republic of Karelia
Prokopjeva Lidija Ivanovna, 1927, Kovkoiselga (Koukoisel’g), Kondopozhsky District, Republic of Karelia
recording place:
Тивдия, Kondopozhsky District, Republic of Karelia,
year of recording:
1984
recorded: Barantsev, Alexander P.
Source:
Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, 1994, p. 362-363
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №2811/11
Suurin da talkun
Ludian
Northern Ludian (Kondopoga)
Kui šuurin azuttih suurintte?
Suurin.
Suurinde. Ka suurin se d’o pandaa, mänet kivele, ka d’o panet äijää. Ei što ku d’auhole. Pandaa vähäižii. Kivel ku luadit, ka panda vähäižide. A suurim d’o paned äijää. Paned hot äijää, hän d’o lähtöv šigä kiven keskes pe kriepnialla. No hän i d’auho. Nu vot i hän ei lähte.
Ka oli meil stupad ol’d’ii.
Ne stupin müö minä ain ol’d’ii. Iža, ku emä ainos tüöndeli ka suurint. Vot tuodaa šiid d’o ei siitota a šieglotaa. Se d’o on šiegle.
Nu a kui azuttih talkkun?
Nu talkun en’džimäi pandii kagr. Haudustaa päčiss talkkun se lienov. A šiid vaste lähtää tämä siit d’auh tožo kivel.
Nu haudutaa kuivata.
Nu kuivat enzimai hauduttaa padas. Pandaa padaa päččii, padaa pandaa senke kagran ke. A šiit kagr e hauduzoo, šiid otetaa kagr, valutetav veži. Veži valutettaa, pandaa kuivaa päččii se kagr. A šiid vastoi lähttää d’auhomaa. A šit tuled i sii enzimaš šieglotaa. Otetaa tobd’embad nämä. A siit siitataa štobi olieš hüvä.
Siit puhtaz d’auho diäw?
N’e, šiit talkkunad diädää talkun, no.
Talkkun d’auho diäv.
No talkkun i.
Nu iče talkun kui azuttih, minkera süödih?
Ka talkun meil šüödii küläs i muard’at. Muard’at e tuodaa survotaa lapset. Mähküt. Nazivali ”mähküt”. Vot survotaa muard’. I pandaa talkkunat. Luodittii talkunas. I piiragoit. Keit’epiiragat on se. Nu vot hoikažit paštettii. Tožo piiragat, i kosil’ehe luadittii. Vot, rozverdittaa vedee. I pandaa void da kaikked a hüvät, a šiit luadittaa kosovikkat ne keskee pandaa. D’al on hüvä.
Kai muga pestää še hüvin a siit.
Ai män’t’iä mit’e s’akoz’ luaittii.
A ozre, ozre, kui enämbi süödih ozred’auhot d’auhoz vai?
Ka, ozrat en’amp šüödii kalitoid luadittii, vot.
Su-.
Pandaa ligoo. Ildas prostokiššaa. A šiit luadittaa suurimkalit se.
Nu suurimikše.
Nu suurimet.
En’dži pädi dai d’auho, voi.
D’auhokse? Vähä, ainos suurimekš.
A suurim tännä meil, mel’l’ič.
A talkkun vie luadittii herneskokoit. Hernes luaitaa. Šiid hernes keit’etaa. Šiit šehelittaa tämää talkkunan ke. I luaditaa kokoit, se nazivaeca hernes kokoi. Tämä nagriš a tämä herneh.