Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Harvinazet elätit

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: JELENA RUPPIJEVA, Oma mua. № 6, (2020), p. 10

Harvinazet elätit
(Livvi)

Karjalan mečät ollah äijien meččyelättilöin da linduloin eländykohtannu. Ga elättilöin lugumiäry da levitändy on eritazaine tazavallas. Tavan mugah enämbi elättii on suvipuoles, kus ollah syöndän da vardoičendan puoles hyvät kohtat. Yhtelläh on suvesgi moizii elättilöi, kudamat on pandu Karjalan Ruskieh kniigah. Ezimerkikse, luadogan n’orpu, hyybii, jevrouppalaine nieglikko, siibioravu. Ga täl kerdua pagin rodieu vien lähäl eläjäs sagarvos da pohjazes pedras, kudamua enimyölleh on tazavallan pohjazes.

Sagarvo

Sagarvo on mečästyselätti da sidä pietäh hinnas čoman da lujan nahkan periä.
Tänäpäi Karjalas sagarvon mečästys on kielletty. Elätin lugu on pieni, sendäh se pandih Karjalan Ruskieh kniigah.
Sagarvo on aiga suuri kuniččoin pereheh kuului elätti. Se enin aigua viettäy vies. Sagarvon ižäčyn keskipaino on 8-10 kiluo da rungan piduhus on 48-90 santimetrua. Emäččy on 54-70 santimetrii pitky da painau 6-10 kiluo.
Sagarvo eläy meččyjogilois, kudamis on äijy syömisty da kudamat talvekse ei kylmetä. Harvah konzu sagarvo eläy järvilöis. Järvethäi talvel ollah jiäs. Sagarvo suvaiččou eliä moizis jogilois, kus on pyördekohtua da kluamuttuloi randoi. Niilöis se löydäy ičele hyvän eländy- da mečästyspaikan.
Sagarvon rungu pädöy uidajes. Se on lievy, piduličču da järei. Lopus se kaidenou da elätil algavuu lačakko händy. Nämmien eričyksien hyvyös sagarvo voi ylen terväh uijella vies. Sagarvol sormien välis ollah välinahkazet. Net sežo avvutetah elätile hyvin uijella.
Sagarvon nahku on turbei da sumbu. Nahkan pinnal ainos on razvua nahkurauhnoispäi, sendäh elätin nahku nikonzu ei kastu. Vačal elätin nahku on äijiä turbiembi, migu selläs da bokis.
Sagarvo liikkuu hämärin aigua da yöl. Sygyzyl da talvel, konzu yöt ollah pimiet, se voi eččie syömisty päivälgi.
Elätti hyvin liikkuu vies da mual. Vedeh čukeldunnuh sagarvo voi olla ilmattah viizi minuuttua. Enne muale tulendua se hätken kaččelehes da n’uustelehes. Se kohtu, kus sagarvo huogavuu da eččiy syömisty, on joven rannal da sen piduhus on viijes viidessähtostu kilometrii.
Sagarvo syöy kalua. Talvel, konzu on vähä syömisty, se voi syvvä šlöppölöi, ruakkoi da toukkii. Paiči kalua sagarvo suau vezihiirii, sorzii, kurmoloi da pienii jyrzijöi.
Sagarvon kohtu kestäy kaksi kuudu. Vasterodivunnuot sagarvon poigazetniidy on kaksi-nelliollah sogiet. Silmät niilöil avavutah vaiku yheksän-kymmenen päivän mendyy. Emä on kiindynyh omih poigazih da kaikelleh akkiloiččou niilöi.

Pohjaine pedru

Karjalas pohjastu pedrua on vähä, sendäh vuvvennu 2007 pohjazet pedrat pandih Karjalan Ruskieh kniigah.
Niilöi ei sua meččuija. Nämmien päivien tiedoloin mugah Karjalas ei ole enämbiä 2,5 tuhattu pohjastu pedrua. Pohjastu pedrua on enimyölleh Karjalan tazavallan pohjazes: Louhen, Kalevalan da Kemin piirilöis. Talvel pohjazet pedrat eletäh parvittain. Jälgivuozinnu on nähty parviloi, kudamis on 20-50 pedrua. Kezäl parvet ollah jo pienembät.
Pohjaine pedru on suuri elätti, se voi painua 150 kiluo. Elätin nahku on maksankarvaine. Pohjaine pedru on ainavo pedrois, kudamal sarvet ollah kui ižäčyl, mugai emäčyl. Joga vuottu syvystalvel libo talven allus ižäpedrat lykätäh sarvet iäre. Emäpedrat ruatah se keviäl, poigien kannandan jälles.
Talvel pohjazen pedran nahku on turbei da lämmin, ga rungan bokis karvu on katkieju.
Talvel pohjaine pedru eläy pedäjikkölöis da suuril suoloil. Elätti syöy jägälii, lehtipuuloin vezoi da vihandoi kazviloi, kudamii löydäy lumen al. Kezäl pohjaine pedru eläy järvilöin da jogiloin lähäl. Puaksuh pohjazii pedroi suau nähtä suurien järvilöin suariloil, kudamile net peitytäh syöjis. Kezäl elätti syöy heinykazviloi, griboi, tuhjoloin lehtilöi da vezoi.
Kiimuaigu pohjazel pedral on sygyzyl, enimyölleh ligakuul. Emäpedru kaheksan kuun peräs kandau yhten vazazen.
Luonnos pohjazen pedran vihaniekoinnu ollah ahmoi, hukku da kondii. Kuolou pohjastu pedrua zakonattoman mečästyksen periägi.