Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Verkk

Corpus: Dialectal texts

Northern Ludian (Kondopoga)

Informant(s): Prokopjev Nikolai Semjonovich, 1922, Kovkoiselga (Koukoisel’g), Kondopozhsky District, Republic of Karelia
Prokopjeva Lidija Ivanovna, 1927, Kovkoiselga (Koukoisel’g), Kondopozhsky District, Republic of Karelia
recording place: Тивдия, Kondopozhsky District, Republic of Karelia, year of recording: 1984
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 371-373
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №2812/3

Verkk
(Ludian)

Nu kuibo ende verkko kudottih?

Nuu, ende kudol’t’t’ii verk. Ežmää vit’ pid’äv lange, äskü verkko leenov. A langad i ende osnovnom luodittii kodis pidi. Kagr tädä liinat. Vot liinad šiemetäü. Vot liinas značit nu, luoditau langa. I verkko kudottii, a verkkot pidi äi. Nuotta äi pidäv, nuotad ol’d’ii ül’en tobd’at meil. Hän üheksäkümene. Šülüd oli ükš šigl. Vod i üheksä metrat korgedutt. Verkod äi pidi. Nuot vet prišlos’ kudoda, i brihačuine minä školaa en käünü. D’o pidi verkkot kudoda. Nu dai kezäl nurmele lähtöü. Anttaa zadanije. Vot kakš riädüt tädä ajada šigä. Sto metrou, ili stop’äjes’ät metrou. Štobi kakš riädüd oliiž ajetut. A nouzet huonduksel. Ei konz ole t’eramb, štobi kül’bemäi, lapset to läht’ä toižet a. I zadanii pid’äü pidäü la luodida zadani, pidäv vipolnida. I vot kiirehtat.

Nu kuibo zavodittih sit kudonde?


Nu. Kudonde zavoditaa, ežmäi nu otetaa puik. Puikol’e šidotav. Ežmäižet šil’mät. A potom zavoditau se pluoščik ajamaa, min pit’k pidi ajetaa pluoščik. Potom see puikole kerädät i rubedat kudom min korget pid’äü. Ežmää on korgedutte.

A silmäd mil miärättih?

Nu šil’mat on semmoine, kaludin prosto, luoditaa kaludim. Hän mit’t’e jačeja sanomme on šigäl na tricat’ i koumekümmem milimetrat ili kakškümem milimetrat, kakštošt kümmene. Se oli kaludim, meil sanotaa kaludim. L’evet, meil’l’e vet’ kaludim moin en’ämb šil’m lieno.

A mi on?

Ka se meil käbü sanotaa. Käbüll on. Käbüle panda lank. Nu i t’äl käbül piel’č kaludimes, što šil’m polučiloi. I prosto konz d’o oppaz naturilse šin’n’e šil’mät salbattu i s’orouno mänöv.

Et näge uni ükskai.

No. Oli netol’ko müö.

Brihačuižet šigä kudoimme. Sogedad umbisogedat starikad ol’d’ii. Hüö üöl i päiväl kudottii.

Ei pidänü tuult ni mid’ä ni. I vit’ verkkod äi pidi. A ostada ei kuga vit’ olnu.

Nu a kuibo verkko d’älgele rakendettih?

Ka, se d’o rakendettii. Ei d’oga toine ol’d’ii special’noi masteraa. Oli semmoin’e mužik kudam d’o tiedää roz’mer’ mit’t’e, samoje g’lavnoje mit’t’e rozmer kuu kohtaa mi.

Eh.

Mihi panda kus kindedemb, kuz väl’l’emp. Vot. A iče häi miäričöü kai. A potom hot’ kell andaižit. A muga rukovodit. Šigä ükšin nu, kahten kudamad d’o specalistad hüvät.

Nu. T’etev’äks pandih ül’ähän alahan da?

Nu. Ül’ähän i alahan t’älevät, sanamme krilovik. Ül’ähäkš t’ät’t’ev vedetettaa pullot pandau. Poplifkat šiga oli pullot. A avaadgo šil? Gruus, kivi kivet ende to kived ei olnu nämid ni kol’ččit ku nügü. Provolokas kol’čč.

Nu a miituine. Miittumat pullod azuttih?

Nu pullot osnounom i kävüttii kuuzen. Kuužin i tuohes. Tuohes special’no kietau. Luoittii tuohes. I nuottaa.

Miä kaluad vedää.

Nuottaa varov, tämä tuohi luoitaa hüö postojanno. Sanoi püüttää. Püüttää pieliči. Štobi nuot pieliči, nu kromkas i sanone veden piel, matkadaiš i luoditaa pohd’ad müö. I pandaa pullo značit. N’ämä osobenno tuohes postojannoi. Heit ei riičitelda. Heid harvembi pandau, štobi hän uppodaiš t’ädä gruuzad müö. Uppodau mänöv pohd’ad müö. Kons pid’äv pieliči ližataa pullot, vot šilloi ve nämä luoditaa. Pullod on vestettü special’no. A nuotas sen d’o povotki. Nuoraižet, valmehe, händä vai kiendele šit ras i gotovo. Nu ni, n’enäpullot luoditaa mi sanon kuuzes. Nu heit konz d’o püüttä sanomme šigä n’edäl’ kakš. Heit pijäv kuivata tuodaa kodii külü ili vot riihed ol’d’ii ligi külüs kuivataa. Inače hän vehtuu i uppodaška. A kala tulov pieliči.

Kivet, kui azuttih kivekset kui azuttih nuottah?

Nu kivekset tožo azutettii. Kierittii, tuohel kiäritti.

Ku verkko valmistettiih, pidigo se savustai?

Savuste, d’o obezatel’no savustettu, osobenno laški verkot. Nuotat se konz remontan aiga. Nuotat, tobd’at nuotat. A n’ämä laškinverkod nene da osobenno lämäl oli. Hän liivalzuu. Šigä kahtee kolmet sutkad oli. D’o piäv savustada da i kala paremp tulov. Ne iče lank kovedav. I lienov ku hoikembi.