Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Kautvuar

Corpus: Dialectal texts

Northern Ludian (Kondopoga)

Informant(s): Prokopjev Nikolai Semjonovich, 1922, Kovkoiselga (Koukoisel’g), Kondopozhsky District, Republic of Karelia
Prokopjeva Lidija Ivanovna, 1927, Kovkoiselga (Koukoisel’g), Kondopozhsky District, Republic of Karelia
recording place: Тивдия, Kondopozhsky District, Republic of Karelia, year of recording: 1984
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 380-382
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №2813/3

Kautvuar
(Ludian)

Nu vot miituine teiden külä oli vot ende voinit? Miittumat toižet külad ol’d’ih ümbäri teiden. Hierut muštele.

Nu dak.

Kond’är’v.

A mit’ nazvanije miloi oli?

Nügü d’o sanele.

Nu nazvanije külüd Koukošel’g, D’oršš, Konde, Ojaine, Riihenšel’g

Timomägi.


Timoomägi.

Kautvuar.


Nu, Kautar on loittan kümmene kilometrat.

Se on loipiä, a šiit kuz on kond’aii.

N’ämä on kuuš külät. I on et’ kilometr, kakš kilometr külä küläspiäi vokružnosti ümbäri. En’ämb kaht kilometrad eule külä külä piä.

Oligo peldot?

Peldod on. Peldod oldaa.

Ka kai küläd vikš azettii nen peldot.

Da hüö on sano što kal’l’oil.

Ni kugapiä vit’ ei tuodu iče š kazvatettii iče šit.

Nu kivikkähät peldot. Nu, verno kolhozoiden aiga luodii uborkat i traktoroil künttii. Nu i kaj on kosogoril’, rounoit peldoid eule.

Ongo tämä loitton Kaut’vuare teiden hieruspiäi?

A kümmene kilometr. Kümmene se on gora korget hän on.

Šil goral se kai n’ägüv.

Nu t’ägä. Lähted gorad nouzemaa piäle vos’emsot metrou. Nu, naverno okolo kilometra vgori.

Šigäpiä ojo joi!

I čuras piä i toižespiei i tožo moine hän on hüvä.

Samo krasivoi mesto časoun on küläl.

N’ägüü loitoi t’ägä Sv’atnavolokas pie n’ägü Kautori Kautoraspiä Sv’ätnavolok hüvin n’ägüü.

A kuibo hüö sigä vedetä eletäh vai vezi on sigäl?

Ka kaivot. Kaivot.

Kaivot, kaivot.


A külän taga šiit- ei d’alo loitton on kluc kl’učevoi rodnik. Veži ül’en hüvä. Potom küläz vit tožo on.

On on.

Nu kaivo. I šigä kaivveži on. Ku hän vit’ kived d’o žila mänöö hän.

A se oligo suuri.
Suuri külä sigä Kautvuaras?

Nu Kautvaraš šigä piäle kahte, kaks’kümen kodit. En’ämp kaks’kümen.

Kedä sigä eli muga. Endižit eläjit?

Nu, ed i. Edelližet hüö zanimalis’ šigä l’esozagotofkami. Vot. Talvel l’esozagotofki, kezäl splav heil, riba.

Kolhoz oli.


Ribalki ei olnu.
Nu, hoš oli ka s’el’skim hozaistom zanimalis’.

Nu nu. Kävüidgo sinä sinne, kävüitte?

Kävüime.

Kävüime.


Meill on t’otka vie.


Tulottel’ olda.


Matuškan.


T’otka daže on. Nu, kolkoz oli ka kolhozaz milie prihodilos’ käüdä zoot’ehnikom olin tožo samoje. Prihodilos’ puoksu tožo. I hän. Kompohjan dorogal kakras on meil’ to piädžüi. Tol’ko čeres Kautvaras piel’či.

A sit Kautvuaras piäi ongo, Kondupohjah loitton vie matke?

Ka.

Män’t’iä midä.


Ümbäri.

Vot lähttä.

Välin nel’kümen kilometrat.

Mände.

Ümbäri. Nu män’.

Seg on Parommägi.

Ka talom mägi män šiit potom ku, nu a rostojanii to n’el’kümen lienoo, meil piä viiškümen.