Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Pirt’t’ie peštih

Corpus: Dialectal texts

Panozero,

Informant(s): Kuzmina Avdotja Jakovlevna, 1895, Shombozero (Šombarvi), Kalevala district, Republic of Karelia
recording place: Paanajarvi (Paanajärvi), Louhi district, Republic of Karelia, year of recording: 1969
recorded: Федотова Виено Петровна

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 118-119
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №1211/6-7


Pirt’t’ie peštih
(Karelian Proper)

Pirt’t’ie peštih šuurella pešulla kerta vuuvešša. Tuohešta luajittih viršut. Šitä jyryytettih kahella čuurulla lakie ta še tervalla haizumah rupei, šiitä vašta heitettih, i šein’ie. Vot kuim pirt’t’ie peštih, huomenekšella kun alettih, n’el’l’ien-viisien aikana. Illalla, kahekših šuahen, kun kyl’yštä tuldih, kylvettii. N’el’l’ä viisi hengie ol’i šuuremmašša pirt’issä, pienemmäššä kolme ta n’el’l’ä .

Še yksi kerta vuuvešša n’iim peštih?

Yksi kerta vuuvešša.

A mihi aikah...?

Kevyällä. No šen, Äijäpäivä da maaja šiin ollah yhe yheššä, Äijäkšepäiväkše.

A joka päivä kuimpa šiivottih pirttie?

Joka päivä, joka n’etäl’ie šuovattana peštih. Hivutettih viršulla, joka päivä že pyyhittih, ka še kert n’etäl’issä vaim peštih. Vaššalla pyyhittih, vašta kaššettih. Eihän ne kraskalattiet ol’du miän kažvuas’s’a.

A ol’iko mitän’ih lattiella...?

No polovikkua. Värčistä luajittuo. Ihan värččie kun oššat. Jauhon gera. Jauhuo ž oššettih. N’iistä värččilöistä

A eikö kuvottu?


E muuta kuvottu kun šara šarkua šitä, pukšukši da posrukakši takikse ta.

Šarkua mistä kuvottih?

Villasešta villazešta loimi da i kuve.

Kiukaita n’iise peštih...?

Kiukaita šavella beel’ittih valkieta šavie.

Peštihkö šeinät...?

Kaikki šeinät’t’i kai jotta še. Eikä i lut’ikkua ollun, eikä i torokkanua. Myö Šomparveššä emmä t’iedän lut’ikoist, emmä torokkanoista.

Ta i laki peštih?

Da i laki čuurulla da vejellä, da muilalla ta. Konš ol’i muilua, konš ei . Kiäd ol’i kipiet, šiitä šelän tuakš ed voinum panna, kul lakie hivutit.

Kuin tyo lakeh šuat’en piäsijä...?

Ka šiihi pandih koslat. Koslat piätäkaut’en’ n’i ol’i n’i. Da lautua. Šitä vašše kosla [luajittu] noo, puušta. Ta lautua pantu ta. Še heläsi kačo pirt’t’i, kajusi kun, tyhjä ol’i kun. Pešömäštä piäsit. Šielä šitä laulettih peššeššä, jotta ken itki, ken laulo ta.

Mintähpä še itki...?

Kell ol’i gor’ua, ka še itki. O! Oij-oij-oi! Mie ši šinä vuotena. Totta že miula, n’iin jo vačča t’iezi n’i, noo. No n’i, iänel’l’ä itin, kum pirt’t’ie pesin. Smiet’in, mindah milma näin, n’i hyväkši i ollun, šiidä kakši n’etäl’ie Pedrumpäiväštä mieš kuol’i.