Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
LAŠKU TYTÄR
genre: Tale
Source:
Ruppijeva Jelena, Liygii livvikse: livvin jatkokursu, 2017, p. 89-90
LAŠKU TYTÄR
Livvi
New written Livvic
Kindahalaine suarnu
Elettih yhtes kyläs ukko da akku. Heil oli kolme tytärdy. Kaksi tytärdy annettih miehele. Net oldih hyvät ruadajat, a kolmas oli lašku. Tuli sinne yksi mužikku, leskigo oli vai vahnu briha. Se tuli sulhazikse kahtenkymmenen virstan piäs.
– Hyvä mužikku, sanoi ukko. – Älä ota meijän tytärdy. Se on lašku. Älä ota, raukku.
– Otan, sanoi, – minun kaži kai kois ruadau. Minun akal ei pie nimidä kois ruadua.
– No hyvä, ota, ukko sanoi.
Mužikku lähti meččäh ruadamah da sanoi:
– Kaži, sinä tuo halguo, tuo vetty, keitä rokku.
Mučoi kuundeli kaiken paginan da duumaičči ičekseh: "Kačon, kui kaži kai ruadau".
Häi matkai kyläh da sie sanou: – Minul mužikku ollougo tolkus vai ei. Käski kažile kai kois ruadua. A kaži päčil vai maguau.
Häi kogo päivän kyläs käveli, tuli illal kodih, kaži vai maguau päčil. Mužikku tuli ruavospäi, meni kažilluo da sanou:
– Midäbo et ruadanuh nimidä? – Buito kaži ruadamah rubieu. Oletgo tolkus vai et ole?
Mužikku otti kažin, sidoi mučoin selgäh da pergi:
– Rubietgo ruadamah vai et rubie?
Kaži ei nimidä virka, mučoi vai itköy. Mužikku iče päčin lämmitti, rokan keitti, ildazen luadii. Syödih, juodih. Huondeksel mužikku opat’ käski kažile kai kois ruadua. Kaži opat’ päčil maguau.
Illal mužikku tuli – ni syvvä, ni juvva ei ole. Häi otti kažin, mučoin selgäh sidoi da pergi:
– Rubietgo ruadamah vai et rubie?Kaži ei nimidä virka, mučoi vai itköy: – Minul kažii rodih žiäli. Parembi minä iče rubien ruadamah. Ylen on hyvä kaži.
– Nu olgah, mužikku sanoi.
Kolmanden huondeksen lähti mužikku meččäh. Illal tuli ruavospäi – kai on ruattu. Perti puhtas, rokku keitetty, päčči lämmitetty.
– Hyvin on dielot, sanoi häi.
Kaksi nedälii kului, muamo sanou: – Starikku, menizit sinä tiijustamah, ongo tytär hengis vai ei, ku ei tulluh kodih.
Starikku tuli tyttärellyö, a tyttärel kai kohtat ollah puhtahat, päčči lämmitetty, rokku keitetty. Ukko ei voi uskuo omii silmii.
– Minungo tytär nenga ruadoi?
Tytär kai stolah varusti, da i mužikku ruavospäi tuli. Tuatto kyzyy:
– Kenbo kai ruadoi, kaži vai minun tytär?
– Häi kažin pergi. Minul kažii rodih žiäli, iče rubein ruadamah, tytär sanoi.
– Passibo sinule, vävvyrukku, ku opastit händy ruadamah, passiboiččih tuatto.