Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Zoja Paškova (Artemjeva). Pykälät, mit jiätih muistih lapšuošta. 3
Zoja Paškova (Artemjeva)
Pykälät, mit jiätih muistih lapšuošta. 3
Karelian Proper
New written karelian
ŠALAN AINUT
TOVISTAJA
Šinä päivänä olin meijän pereheššä šäilynyön šalan ainuona tovistajana .Tuatto kerto meilä omista Račuginit-šeukkuloista , kumpaset jiätih ilman vanhempie .Vanhin veikko Stepan (1923) halusi elyä oman ukon kera Puatenešša .Hiän ruato šielä opaštajana , a šiitä mäni šotah .A kakši nuorempua veikkuo otettih omah pereheh miun ämmö Matr’ona Nikitična ta ukko P’otr Mihejevič Artemjevit .
Šuuren Isänmuallisen šovan vuosina Kumšjärveššä šeiso vihollisjoukko .A 13-vuotini Vas’a Račugin šalasi omahisista ta tuli partisanijoukon yhteyšmiehekši .Noin kolmen vuuvven aikana hiän onnistu peitočči välittyä mitä lienöy tärkeitä tietoja partisaniloilla ta täyttyä heijän tehtävie .Ka kerran Vas’an pitän poissaolon jälkeh omahiset alettih hermoštuo :
– Missä on Vas’a ?Mitä hänellä on tapahtun ?
Muutoman päivän piäštä Vas’a tuli kotih likasissa revinnyissä vuatteissa .Omahiset kapšahettih kohti häntä ta kyšyttih , missä hiän oli ollun .Ka Vas’a ei šanon mitänä , a vain toisti :
– Olen näläššä , olen näläššä ...
Hiän tuškin kerkisi istuutuo šyomäh , kun taloh tuli kakši šuomelaista šotilašta ta upšeeri .Hyö otettih kiini meijän Vas’a ta vietih hänet Fedotovien nuapuritaloh .Šiinä hänet ankarašti lyötih ta heitetih karšinah .A šiitä poika vietih pois ta työnnettih Karhumäjen vankilah .Häntä kituutettih , ka šuamatta mitänä tietoja ammuttih .
Vankilašša Vas’a onnistu kertuo nuapurivankilakopissa olluolla huavotetulla naisella ičeštä ta kotih jiänyöštä veikošta .Nuo ren urohon viimesistä päivistä šuatih tietyä juuri šen eloh jiänyön naisen , petroskoilaisen opaštajan kertomukšista .
Hiän kerto , kuin rohkiena oli 16-vuotini priha ammunnan uattona .Vuotuas’s’a vertä ta kipuo koko vartalošša , vihollisih kaččomatta hiän koko yön laulo lauluja .Huomenekšella lujennetun vartijajoukon šuattamana hänet pantih kuorma-auton lavalla , vietih Karhumäjen laitah ta ammuttih .
KIRJUTUŠ LENININ TOTUŠLEHEŠŠÄ
Vuuvven 1966 heinäkuušša šen takie Kumšjärveh tuli Leninin totuš -lehen toimittaja ta pakautteli miun Matr’ona-ämmyö .Gal’a-čikko oikein hyvin muistau šitä päivyä .Tultuo Karhumäještä hiän aštu taloh ta tavotti toimittajan pakinua meijän ämmön kera .Toimittaja iloštu ta šelitti , jotta ämmö kertou Vas’an kohtalošta karjalan kielellä , a hiän ei ymmärrä mitänä .Šiitä Gal’a muisteli , jotta hiän kiänti ämmön kertomušta venäjän kielellä .Još hiän ei ois tullun šinä päivänä , ni pakauttelu ei ois onnistun .
On šemmosie šattumie , mit vaikutetah koko elämäh .Olisin voinun lähtie järvellä ta šilloin en ois tavannun Ivan Jakovlevič Račuginie .Još čikko ei ois tullun kotih , ken ois kiäntän ämmön kertomušta ?Ämmö pakasi vain karjalakši .Šinä kešänä ämmö vaikiešti läsi ta oli halvautunut , a talven alušša hiän šiirty tuonilmasih .
Šiitä kaikin muisseltih Leninin totuš -lehtie , mih oli julkaistu kuvauš "Pieni partisani Kumšjärven kyläštä ".Šitä lehtie huolellisešti šäilyttimä , ka valitettavašti kavottima šen , konša šiirtymä kyläštä Padun-pos’olkah .
IVAN RAČUGININ KOHTALO
Mie muistelin tuaton kertomušta Ivan Račuginin elämäštä meijän pereheššä .
Alko šota .Kaikki aikuhiset miehet oltih rintamalla , kotih jiätih lapšet ta naiset .Kyläššä šeiso šuomelaini šotilašjoukko .Eräš šuomelaini ruato kaupašša ta ečči ičellä apulaista .Šuatuo tietyä , jotta 11-vuotisella Ivan Račuginilla on kaunis käsiala ta hyvie tietoja matematiikašša , šuomelaini otti pojan ruatoh kauppah .Myöššyttyö šovašta miun tuatto šai tietyä , jotta meijän Van’a miellytti šitä šuomelaista .Poika hyvin pakasi karjalakši , huolellisešti vietti päiväkirjoja .Šuomelaini hyvin otti vaštah Van’ua , kehu häntä ruavošta , šyötti .
Kešällä 1944, konša meijän Neuvoštoarmeija vapautti alovehie ta lähešty kohti Karhumäjen piirie , šuomelaiset alettih peräytyö ta pakokauhušša jättyä Karjalua .Šuomelaini onnistu šuaha 14-vuotista Van’ua uškomah , jotta tullah venäläiset ta šuatuo tietyä , jotta poika ruato šuomelaisien luona työnnetäh hänet vankileirih ikäh kaččomatta .
Tuatto kerto , jotta ämmö lujašti pahekši , jotta Van’a halusi lähtie Šuomeh :
– Yksi šuomelaini tappo Vas’an , a toini tahtou viijä Van’an mukah .Mitä miun ruatua ?itki hiän .
Šiitä ämmö piätti piäštyä Van’an Šuomeh :
– Vas’a on tapettu , a moušot šiula , Van’a , tovella vetelöy elämäššä ta šuomelaini ei petä šilma , ka lämpimäšti ottau omah pereheh ta antau koulutukšen , šano ämmö .
Van’a nousi junah ta läksi Karhumäjen ašemalta vierahah tuntomattomah muah .
"ŠIE KAIKEN RUAVOIT HYVIN "
Mie issuin portahilla ta kačoin Kumšjärven šinisyöh .
Ennein kuultu tuaton kertomuš Račuginien pereheštä näytti miula loittoselta kuin töintuškin näkyjä järven vaštaranta .A šinä päivänä Ivan Jakovlevičin mielenliikutuš šiirty miulaki .Mie ymmärrin , mitä hiän tunti , konša tuli meijän taloh .Kuvittelin , kuin merkillini oli šillosen pojan piätöš .
Kuolomah šuaten ämmö ei tietän Iivanan kohtalošta .Kuin mie halusin , jotta taivahašša olleššah hiän ois kuullun miun šanoja :
– Ämmö , šiun Van’a on elošša ta hänellä kaikki on hyvin .Šinä vaikiena aikana kaiken ruavoit hyvin .Emmä tiijä , mitein mänis Iivanan elämä meijän kyläššä .
Mie smietin šiitä , jotta ämmö ei piättän näin iče .Še on šota , kumpani omalla vihasella kynšikkähällä hukan käpälällä kyntäy muapalluo ta rikkou valtijojen rajoja .Šota tyhjentäy taloja tappuan ihmisie , räjähyttäy ta polttau rakennukšie , kylie , kaupunkija .Šota murtau ihmisien kohtaloja ta pakottau heitä elämäh omien lakien mukah .
PITÄLTI VUOTETTU TAPUAMINI
I vot kahen šeukun pitälti vuotettu tapuamini tapahtu 50 vuuvven piäštä .Tuattoni mielenliikutukšella valmistautu šiih ta muisteli vaikieta elämyä šovan aikana .A šiitä hiän šuoriutu omah juhlapukuh palkintoineh ta myö läksimä hotellih .
Šiämehpiäšyovella meitä yštävällisešti otti vaštah Ivan Jakovlevič Račugin oman Tuula-tyttären kera .Myö nousima heijän huoneheh ta heti alko liikuttava pakina karjalan kielellä .
Iivanua kiinnošti miun tuaton koko elämä šovan aikana ta šen jälkeh .Hiän tiijušteli oman vanhemman Stepan-veikon kohtalošta , kumpani jo oli šiirtyn tuonilmasih .
Tuattoni kerto hänellä Vas’a-veikon viimesistä päivistä ta lehtikirjutukšešta .Niise tuatto kerto omašta Matr’ona-muamošta , kumpani viimeseh päiväh šuaten muisteli Van’ua ta pahekši , oliko hiän ruatan oikein .
Ivan šano , jotta hiän šai tietyä , jotta Stepan-veikko ečči häntä .Ka rajat oli pantu kiini ta neuvoštoaikana hänellä oli vuarallista myöštyö kotimualla .Konša rajat avauvuttih hiän šai šemmosen mahollisuon .Ivan kerto , jotta Šuomešša hänellä on šuuri pereh – naini , poika ta kaksi tytärtä .Hyö eletäh šuurešša ta kaunehešša talošša .Iivana lopetti rakennuškolledžin ta koko elämän ruato rakennušlaitokšešša , a nyt hiän šuau matkuštua .
Šiitä vellekšet ryypättih vähäsen tapuamisešta , muisseltih tuo nilmasih šiirtynyitä omahisie ta kolmen tunnin piäštä myö läksimä kotih .A šeuruavana päivänä Ivan tyttären kera mäntih Šuomeh .
PYKÄLÄT ŠEINÄŠŠÄ
Meijän pereh oli iloni , jotta Iivanan elämä mäni niin šujuvašti .Myöhemmin hiän uuvveštah tuli Karjalah , Segežah , missä viimesinä vuosina eli hänen veikko perehen kera .Hiän tapasi veikon Galina-tyttären , kumpani ruato terapeftina keškuššairalašša .A šiitä hiän kučču Galina Račuginan ta hänen perehen Šuomeh .
– Oletko kyšyn , onko tiätä pahoillah , jotta jätti oman kotimuan ?
kyšyin mie Galinalta .
– Mie hienotuntosešti tiijuštelin , ka tiätä välty vaštaukšešta , vaštasi Galina .
Vuosien piäštä , konša koko mua valmistautu Šuuren Voiton 75-vuotisjuhlan viettämiseh , miula tuli šuuri halu löytyä Karjalan kanšallisešta arhiivašta kirjutukšen Vas’a Račuginista Leninin totuš -leheštä .Šen artikkelin šekä miun tuaton ta čikkojen muisselmien mukah mie kirjutin Šuuren Isänmuallisen šovan pienet urohot -kertomukšen , kumpani oli julkaistu omalla karjalan kielellä Oma Mua -leheššä .
Oraškuun 9.päivänä koko mua tuaš rupieu juhlimah Voitonpäivyä .Miula niin himottau , jotta ihmiset ei keššettäis enämpi niitä korvuamattomie mänetykšie , kumpasie tuou kauhie šota .Mie tahon , jotta šeinih ilmeššyttäis pykälät , mit šäilytetäh iluo ta lämmintä .Mie toivon , jotta ei tule šemmosie pykälie , kumpaset parenomattomina huavoina muissutetah šiitä , mi konšana ei myöššy .
Pykälät, mit jiätih muistih lapšuošta. 3
Karelian Proper
New written karelian
–
–
–
–
–