Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Kivisalo Vilho . Elävä muisto. 3
Kivisalo Vilho
Elävä muisto. 3
Karelian Proper
New written karelian
1920-luvun vajellukšie
Niin
Tiihvanaki perehineh läksi kahella heposella ta lehmäki matašša Šuomeh Vehmeršalmen Šärkilahteh 1920 vuotena .Kylmäsenvuarah emännäkši jätettih 76-vuotini Tiihvanan muamo Jeli .Talouvešša oli yksi heponi , lehmä ta eräš lammaš .Apulaisena Jelillä oli heimolaisien orpotyttö Ulli .Myöhemmin hiän muisteli :
– Kyllä mie šiinä talošša elin paremmin kuin koissa , ruavoin kaikki työt , mitä tarvittih talošša .Ei milma kenkänä peräh ajan , iče tiesin , mi oli ruattava .Oli vielä työmieš , emmähän myö vanhukšen kera olis voinun šuaha heinie niitetykši , halkoja mečäštä tai šiivatoilla vetyä .Työtä talošša riitti tai ruokua oli , näläššä emmä ollun .Tiihvanaki Šuomešta konša mitä työnti .Olihan šieltä käyjie .
Tiihvanalla Šärkilahešša oli annettu peltuo tai niittytilkkuja .Hänen perehen elämä ei näyttän niin kurjalta , kuin monien toisien karjalaisien .Paistih , jotta kyllä Tiihvana tiesi minne männä .Vielä niinä aikoina löyty Šuomešša Pökšyn šuvun jälkiläisie , kumpaset oltih hajouvuttu ympäri Keški-Šuomie .Konša Šuomella anšijoitih iččenäisyš , Karjalaki ajatteli luatie omua elämyä tai šuaha oman vallan .Šilloin monet muutettih šukunimet , kun ne oli kiännetty venäjän mallih .Vielä ennein pakoreissuo Tiihvana Pekšujev muutti šukunimen Kivisalokši .
Mintäh Kivisalo , en tiijä , vain Keški-Šuomešša niitä on nykyaikanaki .Šukunimen muutokšen löysin Karjalan Vartia -leheštä 9.tuiskukuuta 1920.Ne , kumpaset jiätih Šuomeh elämäh , vaihettih šukunimi , jotta lapšilla olis parempi elämä .Kuitenki heitä kučuttih ryššiksi .
Kolhosissa
Vuotena 1937, miula šilloin täytty kakši ta puoli vuotta , pereh ajettih Kylmäsenvuaralta pois .Uuši valta varasi , jotta vuaran eläjät ruvetah pitämäh yhteyttä vihollisien kera .Kaikki Šuomen puolella eläjät heimolaiset tultih vihollisiksi .Neuvoštojohtajien piti kaikki rahvaš ajua yhteh kolhosih .
Miun muistih jäi kaunis kešäpäivä .Viimesen kerran pappa val’l’ašti omat heposet , kuormasi kärryh tärkeimmät hyntyt ta ajo järven rantah .Šielä kamat kannettih veneheh ta mamma alko šoutua kylähpäin .Milma issutettih keškivenehellä makuuvuatteijen piällä .
Mie olin oikein tyytyväini , jotta piäšen šuureh kyläh , missä on äijä lapšie kenen kera leikkie .Koštamukšešša myö muuttima kaikkien šuurempah Miitrein Karpan taloh .Iče Karppa oli työnnetty Venäjällä .Myöhemmin kuulin , jotta ennein šotua hänet oli piäššetty Kemih šuaten ta šielä hiän kuoli .Kotikylyä hiän enämpi ei nähnyn .
Koštamukšen kolhosin enšimmäisekši johtajakši valittih Kiirikin Miikkula Rugojev , kun hiän oli kirjataitoni mieš .Iivana Kivisalo valittih apulaisekši .Miikkulan piti paperit pityä kunnošša ta kaikki kyläneläjät kirjuttua kolhosih .Jokahisen piti kirjuttua anomuš , mistä näkyis , jotta jokahini iče piätti liittyö kolhosih .
Ken anomušta ei kirjuttan , še oli tietyšti kyläštä pois ajettava kulakki .Kellä oltih hyvät talot , heposie ta ušiempi lehmä , talošša riitti työmiehie ta ruokua koko perehellä ilman toisien kyläläisien apuo , hyö ei haluttu liittyö kolhosih , kun šinne piti luovuttua kaikki monen polven keryämät hyötyset .Kellä mitänä ei ollun , hyö mielelläh mäntih kolhosih , kun nyt šielä kaikki oli yhtehistä .Erähät piäštih pakoh Šuomeh ta šielä elettih loppuikäh šuaten .
Kolhosilaisilla piti talveh šuaten rakentua uuši navetta , kun kyläläisien lehmät oli ajettu yhteh karjah .Iivanan hommina oltih työn järještämiset : ketä työntyä heinämailla , ketä meččyä kuatamah , ketä peltotilkkuja kyntämäh ta uušie tiloja raivuamah , kun kyläläisien tilkut ei kelvattu .
Tallin rakennuš jätettih toiseh vuoteh .Ei kuitenki talveh šuaten ois keritty .Navetta oli kuitenki tärkiempi .Heposet šeisottih omissa talliloissa , kuin ennenki , vain työtä ruattih kolhosissa .Nyt kun kaikki oli yhtehistä , piti šuaha leipomo .Šiih paššasi Tanilaisen Triihpon talo .Kaupakši otettih Jyrin lešen talo , kun isännät oli jiäty Šuomeh ta talot šeisottih tyhjinä .
Mamma ruato leipomošša .Mie ta Veera tiesimä , konša leipä otetah kiukuašta ta juoksima šinne juuri šiih aikah .Polkutie Jyrkiläh mäni uuvven kualipellon vierellä .Še oli uuši kašvi .Ennein meilä kualie ei kylvetty .Mitä lähemmäkši leipomuo juoksima , šitä enämmin tuli nenäh tuorehen leivän tuokšu .Jalat iče juoštih šinne .
Mamma leikkasi šuuret leipäpalat lämmintä leipyä , kuato kuppiloih koista tuotuo maituo .Šiinä oli miän kunnon murkina .Elämäni pitällä taipalella nenäh on tullun kaikenmoista hajuo , vain šen Koštamukšen leipomon hajun tunnen tänäki piänä .
Lahnajärvellä
Konša oli ruattu kolhosin yhtehiset työt – pellot korjattu , heinät niitetty ta suaprattu ‒ miehien työt loputtih .Šiivatan hoito ta ruokinta jäi naisien ta vanhukšien huoliksi .Miehet mäntih meččätöih , missä tienattih jonkun verran rahua .Eihän kolhosin töistä tilie makšettu , a oman pellon tulot oltih niin pahat , jotta myötäväkši ei oikein jouvettu .Šuurin oša piti luovuttua valtijolla ta vielä jättyä šiemenet .
Erähät miehet meččätöistä kotiloih ei ni tultu , kun ymmärrettih , jotta tuolla kolhosilla ei šua ruokkie perehtä .Myöhemmin meččäpunktilla mäntih perehineh .Konša valta älysi , jotta tällä keinoin kolhosih ei jiä yhtänä työmieštä , še kielti käšyllä ottamašta kolhosilaisie meččätöih .
Uuši meččäpunkti avattih Lahnajärveššä .Pappua kučuttih valiččomah kypšyä meččyä hakattavakši .Šilloin Karjalašša vielä šäilytettih meččyä , ei riisuttu , kuin nykyjäh .Oma rahvaš piti ikuista huolta mečistä ta järvistä , vaikka ne oltih čuarin vallašša .Okšatki kerättih polkutieltä , jotta kulkija ei kompaštuis , vaikka iče ei kävelis nikonša tätä polkuo toista kertua .
Lahnajärven elämäštä muistoh jäi tapahuš , konša milma pahašti petvasi nuapurin koira .Še oli kotvan muokannun , ennein kun ämmö šai tiijon tapahtumašta .Hiän tuli šamašša šinne ta näki , jotta asiet ollah pahoin .Papalla šano , jotta lähtöy Stahvein akkua käymäh , još ken auttauki , ni vain hiän .
Huomenekšella meččäpunktin isännän kera šovittih , jotta pappa antau muamollah työračun ta pankkorejen , jotta olis millä tuuvva akka , kun še oli oikein vanha .Ämmöllä oli kiireh .Jo toisena iltapäivänä tietoakka oli šuatettu Lahnajärveh .Tultuo akka joi vain čäijyö , šyömäh ei ruvennun , šano , jotta myöhemmin , pitäy enšin lašta kaččuo .
Elävä muisto. 3
Karelian Proper
New written karelian
–