Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Aleksandra Lesonen.
Rakkahuolla lintuloih
Source:
Oma mua. № 10, 2025, p. 6
Aleksandra Lesonen
Rakkahuolla lintuloih
Karelian Proper
New written karelian
Koštamukšen luonnonšuojelualovehen vierailukeškukšešša vietettih tiijollini tapuamini talvehtijien lintujen aihiešta.
Tapuamisen järještäjänä oli lintutietäjien ryhmä Venäjän lintujen šuojeluliiton tutkijien joukon ohjuajan Jekaterina Preobraženskajan joholla. Monta vuotta spesialistit lašetah talvehtijie lintuja lunnonšuojelualovehella ta kivenlouhijien kaupunkissa.
Venäjän lintujen šuojeluliiton tutkijien joukko Jekaterina Preobraženskajan joholla joka vuosi käypi tutkimušmatoilla, jotta šuaha tietyä lintujen lukumiäräštä ta niijen lajimonipuolisuošta talviaikana. Šemmosie laškuja vietetäh joka vuosi vuuvvešta 1986 alkuan PARUS- ta Euro-Aasijalaini Roštuon lašku -ohjelmien rajoissa. Koštamukšen luonnonšuojelualovehella lintuja lašetah vuuvvešta 1987 alkuan. Pimiekuušta oraškuuh šuaten laškuja pietäh Venäjän eri alovehien kymmenissä elinpaikoissa. Tutkimušmatkoih ošallistuu šekä ammatillisie lintutietäjie jotta harraštajie.
Lašut aletah ihan huomenekšešta. Spesialistit otetah vihkoja ta navigointilaittehie ta hiihetäh meččäh: kirjutetah kaikkie lintuja, kumpasie nähäh ta ušeimmin kuullah. Še, ken harraštau lintutietuo, helpošti miäryäy "laulun" mukah šen "esittäjän".
Jekaterina Sergejevna kerto, jotta oikieta lintujen laškuo varoin erähäššä arealissa pitäy kulkie vähintäh 20 kilometrie. Lintutietäjät lašetah yksilöjen miäryä nelijökilometrillä.
– Viimesien laškujen tulokšien mukah yli puolet lintulajiloista näyttäy lukumiärän vähennyštä. Tänä vuotena luonnonšuojelualovehella ta kaupunkissa myö emmä nähnyn pikoja, vaikka še laji eläy meilä. A vot, esimerkiksi, muuttovarpuista talvella Koštamukšešša voipi nähä tosi harvoin, ka ne ušein lennetäh šiinä kevyällä. Muuttovarpuset pešitäh pohjoistaigašša ta meččätunturissa. Amerikan manterella niijen lukumiärä tuntuvašti väheni. Venäjällä täh aikah kaikki on hyvin. Ruškierintaista niise voipi nähä teijän šeuvulla. Huomasima, jotta Koštamukšešša on äijän pihlajua, a ruškierintasilla še on mielehini herkkuruoka. Viime vuotena oli niin rikaš pihlajašato, jotta linnut ei keritty šyyvvä šitä. Šamoin ympäristöššä eläy pikkukäpylintu, kumpani šyöy kuušen šiemenie. Noin kymmenen vuotta takaperin myö löysimä piirin alovehelta ušeita käpylinnun pešie. Konša kuušella on hyvä käpyjen šato, mečäššä on äijän käpylintuja. A još šatuo ei ole, ne lennetäh pois, niken ei tiijä kunne, kerto Jekaterina Preobraženskaja.
Läššäolijat kuunneltih lehtorie šuurella mielenkiinnolla, vet linnut eletäh meijän kera melkein korvakkah. Ei ainuoštah ammattimiehet, ka harraštajat niise pietäh šilmällä niijen elämyä ta luonnonerikoisukšie ta voijah kertuo omista šilmälläpitoloista. Šamoin harraštajat taijetah auttua tietomiehie luatie panoš lintujen laškuh. Joka vuosi Venäjän lintujen šuojeluliitto viettäy yhteiskunnallisie aktijoja, jotta laškie erähie lintulajija. Hyö tarvitah šitä tietuo, jotta miärätä lintujen muuttuvuon aika- ta paikkalajinmukaisukšie.
