Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Karjalan tazavaldu
Karjalan tazavaldu
Livvi
New written Livvic
Karjalan
tazavaldu libo Karjal on Ven'an Federacien subjektu .Kuuluu Ven'an Luodehpuolen federuallizeh okrugah da Pohjazeh talovuspiirih .
Karjalan tazavallan piälinnannu on Petroskoi .
Karjalan tazavaldu on perustettu vuvvennu 1920 kui Karjalan ruadokommuunu .Sit 25. heinykuudu vuvvennu 1923 rodih Avtonoumine Karjalan sicialistine nevvostotazavaldu Ven'an federatiivizeh socialistizeh nevvostotazavaldah kuulujannu .Talvikuun 5. päivänny vuvvennu 1936 se sai Karjalan avtonoumine sicialistine nevvostotazavaldu -nimen .Kevätkuun 31. päivänny vuvvennu 1940 Nevvostoliiton Ylimäzen nevvoston käskys tazavaldu sai Karjal-Suomelaine socialistine nevvostotazavaldu –nimen da ei ruvennuh enämbiä kuulumah Ven'an federatiivizeh socialistizeh nevvostotazavaldah .Vuvven 1956 heinykuun 16. päiväs se uvvessah kuuluu VFSNT :h .Karjalan tazavallan Ylimäine nevvosto 9. elokuudu vuvvennu 1990 hyväksyi deklaracien valdivollizes iččenäžyös da 13. kylmykuudu vuvvennu 1991 otti käyttöh tazavallan nygözen virrallizen nimen – Karjalan tazavaldu .
Karjalan päivänlaskuraja on Ven'an Federacien da Suomen valdivollizen rajan ozannu .Päivännouzupuoles Karjal rajoittuu Arhangelin aloveheh , suves Karjalan tazavallal on raja Leningruadan da Voulogdan alovehenke , pohjazes – Murmanskan alovehenke .
Karjalan tazavallas valdivokielenny on ven'an kieli .Valdivon kannatustu suajah tazavallas karjalan , vepsän da suomen kielet .
Nimen alguperä
Karjal-nimen alguperiä loppussah vie ei sellitetty .Tutkijat ollah sidä mieldy , ku se oli roinnuh ezisuomelazes sanas *karja "karju ", kudai oli otettu laihinah ezigermuanielazes kieles : *harjaz , kudai tarkoitti "sodajoukkuo , armiedu " da nimen lopus olii -l on paikannimilöin -la /-lä - -juondeh .Toizen sellityksen mugah Karjalan tazavallan nimi sai roita baltilazes sanas гарья , kudai tarkoitti "mägie ".
Muantiedo
Karjalan tazavaldu on Pohjas-Jevroupas , Ven'an luodehes . Sen randoi koillizes huuhtelou Vienanmeri .Karjalan tazavallan piduhus pohjazespäi suveh on 660 kilometrii , päivänlaskuspäi päivännouzuh – 424 kilometrii .
Karjalan muapindu on mättähikäs alango , kudamas päivänlaskupuoles rodieu Päivänlasku-Karjalaine ylängö .Jiätikkö pohjazeh siirdäjes on ylen äijäl muuttanuh Karjalan muapinnan , sih rodih morienuselgii , mägiharjandehii , mättähii , järviallikkoloi .
Karjalan tazavallan korgevin kohtu on - Nuorunen mägi .
Aigupoujassu
Karjalan tazavaldu kuuluu aigupoujassah , kudamua kanzoinvälizen standartan mugah sanotah Moskovan aigupoujasakse .Kogomuailman koordiniiruitus aijas (UTC ) on eruo +3:00.
Ilmasto
Karjalan ilmasto on muuttui ilmasto meri - da mannerilmaston välil .Karjalan lähäl ollah Baltiekkumeri , Vienanmeri da Barencevan meri , sendäh ilmu tazvallas on vaihtelii da liijakse kostei , puaksuh vihmuu libo panou lundu .Talvi Karjalas on pitky da viluvin vuvvenaijois .Kezä on lyhyt da lämmin .Toiči kezäkuul Karjalas voi olla halluagi .Räkkipäivii ei ole äijiä , suves net voijah kestiä kaksi-kolme nedälii .
Geolougii
Hyödykaivadahizis Karjalas on raudurudua , šungiitua , tituanua , vanuadiedu , molebdenua , rakendusmaterjualois – graniittua , diabuazua , mruamorua , kvarciittua .Kirjoile on pandu 494 hyödykaivandahizien suandukohtua .Niilöis suajah turvehtu , hiekkua da čuuruu , luonnon piälystyskivie , rakenduskivie da toizii .
Vezistöt
Karjal on järvilöin da jogiloin mua .Nelläs vuitti sen alovehtu on vien vallas .Karjalas on läs 60 tuhattu järvie da 27 tuhattu jogie .Luadogan järvi da Oniegujärvi ollah Jevroupan suurimat järvet .Suurimien järvilöin joukkoh kuulutah sežo Piäjärvi , Seesjärvi , Siämärvi (järvi ), Topasjärvi , Jyškyjärvi .Karjalan suurimat jovet ollah Vodla (149 kilometrii ), Kemi (191 kilometrii ), Onda (197 kilometrii ).
Eläinmuailmu
Karjalan eläinmuailmu oli kehitynnyh jälles jiäkauttu .Tazavallas on 63 imettäjien lajii , erähät niilöis on pandu Karjalan Ruskieh kniigah , ezimerkikse , Luodagan n'orpu .
Karjalas on 285 linduloin lajii , niilöis 36 lajii on pandu Karjalan Ruskieh kniigah .Karjalas on čiuččoidu , tijastu , piäsköidy , hanhie , sorzua , kurmoidu , tedriroduhizii linduloi : tedrie , pyydy , meččykanua , meččoidu .
Kiemurdelijois Karjalas suau nähtä vaiku harmua maduo , mustumaduo , vaskiččuu da kaksi lajii šižiliuhkuu .Kezäl Karjalas on äijy tihii , čakkua da puarmua .
Kazvimuailmu
Karjalan kazvimuailmu oli kehitynnyh 10-15 tuhattu vuottu tagaperin .Karjalas enimyölleh on havvumeččiä , pohjazeh päi – pedäjikkölöi , suveh päi – pedäjikkölöi da kuuzikkoloi .Havvupuulois Karjalas kazvau pedäjiä da kuustu , lehtipuulois – koivuu , leppiä , huabua , pajuu .
Karjalan mečis da suoloil kazvau äijy marjua : buolua , must'oidu , muur'oidu , garbaluo , juomoidu , meččymadžoidu .
Luonnon suojelu
Karjalan tazavallas on kaksi rauhoitettuu alovehtu : Kivačun da Kostamuksen rauhoitettu aloveh , da Kandalakšan rauhoitetun alovehen Kemi-Ludskoi oza .Nilöis ollah ekolougizet tropat , luonnon muzeit da kehitetäh tiedomatkailuu .
Karjalas on nelli kanzallistu puustuo : Vodlajärven kanzalline puusto (oza sit kuuluu Arhangelin alovehele ), Paanajärven , Kalevalan da Luadogan kallivosuaret -puustot .
Rahvas
Karjalan tazavallan rahavahan lugumiäry Rosstatan tiedoloin mugah on 523 856 hengie (2024).Linnalastu rahvastu on 80,71% (2022).
Kielet
Paiči ven'an kieldy Karjalan tazavallas maltetah kanzallizii kielii , karjalazet – karjalan kieldy , vepsäläzet – vepsän kieldy , suomelazet – suomen kieldy .Sulakuun 20. päivy on Karjalan da vepsän kirjukielen päivy .
Kanzallizii kielii opastetah päivykodilois , školis , opistolois , korgielois školis .Niilöil piäzöy ilmah kaunis - da tiedokirjalližuttu , lehtie da žurnualua , ollah ruadivo - da TV-uudizet da ohjelmat .Kielien tutkimuskeskuksennu on Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen , literatuuran da histourien instituuttu , Petroskoin valdivonyliopiston itämerensuomelazien kielien laitos .
Uskondo
Vuvvennu 2009 Karjalas on pandu kirjoile 194 uskondoyhtistysty .Uskovazet enimyölleh ollah Hristossah uskojat : pravosluavizet , l'uterilazet da katouliekat .
Karjalan pravosluavizet kuulutah Karjalan mitropoulieh , kuduas on kaksi jeparhiedu : Petroskoin da Karjalan jeparhii , Kostamuksen da Kemin jeparhii .
Karjal on vahnan uskon Pomoralazen kirikön histouriellizennu roindumuannu .Täl aigua vahnan uskon Pomoralazen kirikkö on pandu kirjoile vuvvennu 1997 Povenčas .
Valdivolline rakendeh
Poliittine rakendeh
Karjalan tazavallan konstitucii on tazavallan peruszakonannu .Sen mugah Karjal on Ven'an Federacieh kuului tazavaldu , kudamas on tazavaldaine halličusmuodo .Karjalan tazavallan valduelimet ruatah Petroskois .
Zakonoinluajinduvaldu
Karjalan tazavallan zakonoinluajindukerähmö on alalleh toimii ezityselin da ainavo valdivovallan zakonoinluajinduelin .Vuvves 2016 sih kuuluu 36 deputuattua , kudamii vallitah viijekse vuottu tazavallan eläjät segavalličussistieman mugah : 18 deputuattua partieloin luvetteluloin mugah , 18 – yhten ezittäjän valličuskunnis yhtehizen yhtenarvozen da kohtinazen valličuoigevuksen perustehel peitosiänestyksen mugah .
Toimehpaniivaldu
Toimehpanii valdu kuuluu : Karjalan tazavallan piämiehele – Karjalan tazavallan korgevin virgu , Karjalan tazavallan halličuksele , kudamua johtau tazavallan piämies – alallizesti toimii korgevin toimehpaniivaldivovallan elin , Toizile toimehpaniivallan elimile .
Karjalan tazavallan piämiesty vallitah viijekse vuottu tazavallan eläjät yhtehizen yhtenarvozen da kohtinazen valličuoigevuksen perustehel peitosiänestyksen mugah .Yksi ristikanzu ei voi olla tazavallan piämiehen virras enämbiä kahtu kerdua peräkkäi .Täl aigua Karjalan tazavallan piämiehenny on Artur Parfenčikov .
Suudovaldu
Karjalan tazavallas suudovaldu kuuluu federualusuddile , Karjalan tazavallan Peruszakonallizele suvvole da Karjalan tazavallan rauhansuddile .
Poliittizet partiet
Vuvvennu 2010 Karjalan tazavallas oli Ven'an poliittizien partieloin seiččie ozastuo : Yhtenäine Ven'a -partien , Kommunistoin partien , Ven'an ižänmuansuvaiččijoin partien , Ven'an liberualu-demokruattizen partien , Jabloko-partien da Oigei dielo -partien ozastot .
Haldivollizet yksiköt
Karjalan tazavaldu on juattu 18 haldivollizeh yksikköh , sit on : 2 linnukundua , 16 piirii , niilöis on 21 linnukundua da 85 kyläkundua .
Karjalan tazavallas on 818 eländypaikkua , niilöin joukos : 13 linnua ,
11 linnantiippastu pos’olkua , 794 pos'olkua , kyliä da hieruu .
Talovus
Karjalas kehittyy metallurgii , hyödykaivadahizien louhindu , meččy - da puutevolližus , bumuaganvalmistustevolližus , mašinoinrakendamine .
Muatalovus
Karjalas ei olla ylen hyvät luondo - da ilmasto-olot muatalovuon kehittämizeh niškoi .Tazavallas kehitytäh moizet muatalovuon alat kui žiivatankazvatus (enimyölleh maidoh niškoi ), torpankazvatus , kalansuandu .
Karjalan tazavaldu
Livvi
New written Livvic
11