Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sellin kylän endisty elostu
Sellin kylän endisty elostu
Livvi
New written Livvic
Oma
Mua -lehten n :s 11 oli painettu meijän alallizen lugijan Ol’ga Pozdn’akova kirjutus Voiton 80-vuozipäiväkse .
Ol’ga saneli omas buabas Soudjärven karjalazes Akulina Vasiljevna Mošnikovas (Varfolomejevas ), kudai meni miehele Selgylähikylän karjalazele Nikolai Bojarovale .Häi , kui monet toizetgi rajakylis eläjät miehet , kävyi ruadoh Suomeh .Yhten kerran häi ei kiändynyh kodih , myöhembi muutti Ruoččih .
Omua suguu tutkijes Ol’ga Pozdn’akova lunnasti kuda-midä tieduo Nikolai Bojarovas Suomen da Ruočin dokumentois .Suomen arhiivas löydyigi dokumentu Sellän kyläh nähte – kui sie elettih rahvas da midä ruattih .Kai nämmä tiijot oli kirjutettu vuvvennu 1939 Nikolai Bojarovas .Tämä löydö ylen äijäl ihastutti jälgeläzii , hyö tiijustettih , kui elettih heijän omahizet da midä ruattih .Toinah Sellän kylän da Soudjärven čupun eläjien jälgeläzil rodieu mieldy myöte tiijustua enämbän omah čuppuh nähte .
Pajarin kyläs kai on kunnos
Vuvvennu 1899 Sellän kylä kuului Mändysellän voulostih .Kyläs Bojarovien perehty sanottih Pajarikse , Sellis oli Pajarin kolme taloidu .Nikolai Bojarovan died’oi tuatan puoles oli tämän kylän enzimäine eläi .
Sellis oli 11 taloidu korgiel mäil , jogessah oli puolitostu kilometrii .Juamu kulgi kyläči , taloit oldih dorogan mollembin puolin .Bojarovan tuatto musti aijan , konzu juamua vie ei olluh .Taloloi nostettih novgorodalazien tabah , taloit oldih kaksikerroksizet .Pellot oldih talolois ymbäri .Kylän vahnimannu oli jogahine eläi kuun aijakse , hänel oli kylän vahniman savakko .
Matkumiestalois oli kaksi hebuo , niidy ei täydynyh da eläjil pidi kyzyö heboloi ajeluksih niškoi paikallizil herroil .Kylänvahnin pidi sit dielos kirjua , a ku häi ei maltanuh kirjuttua , oli sih niškoi keppi , kudual joga taloil oli oma kohtu , taloi leikkai sih kohtah pygälän , pitky pygäl pandih , konzu matku oli Soudjärveh , lyhyt – lähembäzeh kohtah .
Muanruavot syötettih
Muanomistajannu oli kyläkundu .Kylän mečis ymbäri oli liinii , kuduan tagan algoi valdivon meččy , kylän meččiä sai käyttiä jogahine mielin miärin .Bojarov musti , ku erähän kerran kylä piätti myvvä meččiä , sih niškoi piettih kerähmö , kus rahvas iänestettih , kerähmön piätös pidi olla yksimieline .Uvvessah kylän peldoloi ei juattu , kaikin suadih kylviä omii peldoloi .
Peldolois kazvatettih ruistu , kagrua , ozrua , kartohkua , pelvastu , liinua , laukkua .Yhten aijan sydämes oli monien taloloin peldoloi , joga taloil oli sama vil’l’u .Oligi yhten taloin omii peldoloi oman aijan sydämes .
Kaskie viljeltih yksin , kaksin , kolmin taloloin , yhtehizis kaskis kylvettih siemenet , ruattih da uudine juattih keskenäh da tazah .Kasket oldih vuaroil kolmen-viijen kilometrin päis Pyhäniemen čurah päi .Kaskes otettih ei enämbiä kahtu vil’l’ua – ezmäi ruistu , sit ruistu libo kagrua .Bojarov ei musta , ku yhty samua paikkua käytettäs uvvessah (häi tuli Suomeh 20-vuodizennu ).Kazvos pandih liyhtehih , kodih tuodih regikelil .Kylvettihgi nagristu kaskis , nagrehet piettih kuopis .
Niityt oldih jogirannas , net oldih pahat .
Kezäl oli abuniekkua
Varhon talois oli kaheksa lehmiä , toizil oli kolme , nelli libo viizi .Vahrol oli kolme hebuo , Pajaril – kaksi .Lammastu oli äijy : 15-20 piädy .Poččiloi ei pietty .Talvel lehmile syötettih šaraheiniä , olgie da ruisolgisilpuu (pilkottuu rugehen olgie ), heboloile annettih heiniä .
Sygyzyl karju työttih aijoitettuloile peldoloile , taloin aijoitukseh laskiettih vai sen taloin karju .Kezäl kylän karju oli mečäs , kyläl oli yksi paimoi .Paimoile maksettih den’gua sobimuksen mugah , lehmäs maksettih täyzi makso , lähtemäs – puoli maksuo , häkkii sai paimendua ilmai .Paimoi oli yödy kylän talolois vuorotellen .Ligakuun 1. päivänny sobimus loppih , silloi paimoile annettih joga taloispäi leibiä .Kolme kerdua kezäs paimoile annettih voilahju .
Vierastu ruadovägie käytettih heinarren da leikkavon aigah .Naizele maksettih 50 kopeikkua päiväs , miehen palku oli 0,8-1,0 rublua .Vahros oli käskyläine .
Mečästäjät , kalastajat , myöjät
Mečästettih äijän .Mečästiä sai joga kohtas , valdivon mualgi .Linduloi pyvvettih rihmoih , hirvilöi , ilveksii da kondieloi ammuttih .Pedroi käveli suuret karjat , ga niilöi ei mečästetty muga äijäl kui hirvilöi , hirven kuadamizes štrafuittih , ga konzu ur’adniekku oli loitton , ei štrafuittu .Erähät viettih sualehet Šun’gan jarmankale , toizet myödih kulgijoile kauppumiehile .
Mečästämizen rinnal , tiettäväine , kalastettihgi .Verkol , merežäl , ongel suadih särgie , ahvendu , haugii , lahnua , matikkua .Ližäkse oli kahten taloin nuottii .Kalastua sai hos kus , lambii oli ylen äijy .Kalua myödih ylen harvah .Parembua kalua , siigua da riäpöidy , ostettih Soudjärvel .
Keviäl miehet oldih nedälilöin luguh uitos , talvel – meččyruadolois .Ruavot oldih valdivollizis mečis , valdivo möi meččiä suurile laitoksile .
Laukkua Sellis ei olluh , tavaroi tuodih Pyhäniemespäi Butorinalpäi da Juustojärvespäi Vendoizelpäi .Kauppumiehii sežo kävyi .Muailman voinan aigah Bojarovat suadih tavaroi Suojärvelpäi , myödih niilöi Petroskois da Murmanskas , myödih juuri kuormaspäi .Pyhäniemespäi rodužin olluh Turuškan Vas’a möi omis taguzis olijoi kaikemnoizii veššilöi , Vas’ka Čosnakku luadi pelvahan puhtastettavii šotkii da kävyi niilöi myömäh .Androin Pavloi (oigei sugunimi oli Vasilijev ) polti tervua kilometrin piäs kyläspäi , myös otti vastah tilavuksii .
Kyläs eli eri ammattiloin rahvastu .Rauduseppy Kormila kierdeli kylii kohendelemas riehtilii da toizii astieloi .Bojarovan died’oi oli ombelijannu , häi kävyi ombelemas tiluajile käziombelusmašin potkurilois .Palvoi Vasilijev polti tervua .
Sellis ei olluh školua , Bojarovan tuatan aigah käydih školah Pyhäniemele , Nikolai Bojarovan aigah – Juustjärvele .Vahnas polves vaiku kaksi miesty maltoi lugie .Juustjärven školas syödih , elettih kyläs omahizien luo .Lähäzin kirikkö oli Juustjärvel .
Sellin kylän endisty elostu
Livvi
New written Livvic