Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Ol’ga Ogneva. Matrosan kylä vahnani puolelsual vuvvel
Ol’ga Ogneva
Matrosan kylä vahnani puolelsual vuvvel
Livvi
New written Livvic
Pyhänpiän
Matrosas pruaznuittih kylän 200-vuozipäiviä .Ga tozissah kylä on puoldusadua vuottu vahnembi .Tänävuon Matrossu täytti 252 vuottu .Suurimakse lahjakse kylän vuozipäiväkse rodih kniigu "Matrosse . Kahten vuozisuan pitky tie ".
Ubo-uvven julgavon kanzien välih enzimästy kerdua on pandu kylän da sen rahvahan eloksen histourii .Kniigua kirjutettih kogo kyläl da vie autettih tiedomiehet .Tänne on kerätty mustelmua , ylen äijy vahnua da uuttu fotokuvua , da arhiivois löyttyy arvokastu tieduo – kartua , ennevahnallistu dokumentua .Julgavo on luajittu Vahnu Matrossu – TOS :an projektan mugah .
– Meidy ylen äijäl lykysti , ku meijän TOS :an hallindos on kuulužu karjalaine tutkii Irma Mullonen . Häi pidi ylen suuren ruavon meijän uvves projektas .Aigua oli vähättävy , emmo tiedänyh , suammogo rahoituksen .Ga kniigu rodih da se ylen äijäl miellyttäy monii , sanoi Vahnu Matrossu – TOS :an piämies Ol’eg Petriläinen .
Matrosan kyliä ei ollus , gu ei ollus Piiterin da Petroskoin välisty juamua .Ihan allus algajen kylä on olluh dorogupieles .Kuslienne Vahnas Matrosas , Matrosan mustopaččahalluo on olluh enzimäine taloi .Kniigan nimeh piädykauti on pandu sanat : "kahtensuan vuvven pitky tie ".Ga tozissah kylä on äijiä vahnembi .Sebo oli suuri hyvä vuottamattomus kaikile .
– Konzu kniigu oli valmis da oli painamos , löydyi yksi vahnu kartu Moskovas , Histouriellizen muzein arhiivas . Julija Koževnikovale suuri kiitos , häi autoi meidy täs dielos .Da sie löydyi mainindu kyläs Matros , kus on yksi taloi da yksi riihi .Se kartu on vuvvel 1773.Matrosan kylä on 52 vuottu vahnembi , kui midä myö tiezimmo da ajattelimmo , sellittäy kniigan luadii , filolougientiijon doktoru Irma Mullonen .
Nygöi matrossalazet voijah vaihtua mustolavvan Matrosan paččahan tyves .Kylän perustajannu ei olluh Zahar Koz’min , vai hänen died’oi , sodamerimies Nikifor Trifonov .Kahtes puolen kel vuozisuas pieni lyydiläine kylä on äijäl kazvanuh da muuttunuh .Vuvvennu 1930 tänne tuli enzimäine suomelazien meččyruadajien joukko Kanuadaspäi , 22 hengie , kodvazen peräs heidy oli jo viizisadua .Suomelazet tuodih kerale uvvet mečänkuandutehnolougiet .Mustonnu Kanuadan suomelazis ollah näbiet koit Školauuličal .Net nostettih Matrosan meččypunktan ruadajih niškoi 1930-vuozien puolivälis .
Matrosan meččypunktu oli parahii kogo Nevvostoliitos , täs opastettih mečänkuadajii kogo muaspäi .Meččypunktal on ruadanuh suomelastu , karjalastu , ven’alastu da voinan jälles ylen äijy inkerilästy , kuduat tuldih Matrossah suurel joukol vuvvennu 1949.
Inkeriläine Kirsti Survo ei hylgiä tuatan da muaman kodii , hos ammui eläy Suomes .Yhtes vahnembien kel vagahazennu häi muutti keviäl 1952 täh taloih , Priäžän piätie , 48.Tuatto da muamo löyttih uvven kodimuan Matrosas , tiä ruattih , perehtyttih da tänne on pandu muah .Kuigi äijät toizet inkeriläzet .
– Tämä on minun kodi , tämä on minun paikku . Puoli vuottu elän tiä , joga vuottu .Nygöi kaksi vuottu peräkkäi on olluh ylen jygei piästä tänne .Ilmupiiri on muuttunuh joga paikas .On ylen jygei eliä sie .Tänne tulen suamah vägie , huogavumah .Tämä kezän on olluh kylläl hyvii päivii , kävyin kezoile , kävyin meččäh , sanelou Kirsti .
Hänen piha on ylen puhtas , kaikkiel kazvau kukkua , heiny on niitetty .Aijan vieres kazvetah tuatan da muaman istutetut puut – koivut , lehtikuuzi da tammi .Tuatan istutettu juablokkupuu joga vuottu andau juablokkua .
Matrosas kerätäh da kaitah oman kylän histouriedu .Vuozipäivypruazniekas sai nähtä ruskei flagu , kudamal 60-vuozil Matrosan meččypunktu palkittih mečänkuandupluanan täyttämizes .Viideh al’bomah on kerätty kirjutustu Matrosas da sen eläjis .Nämmä tiijot päittih Matrosan kniigangi luadimizeh .
– Läs kymmendy vuottu ruan meijän kirjastos . Enne tiä ruadoi minun muamo Sidorova Zinaida Kirillovna .Meil Priäžän rajonas on oma lehti "Meijän elaigu ".Elos pos’olkas on pitky .Muamale tuli mieleh kerätä kirjutuksii oman kylän eläjis moizih al’bomoih .Vuvves 1976 häi oli kerännyh kirjutuksii .Rodih nelli kniigua da minä olen keriämäs viijetty , ozuttau suurdu monivuodehistu ruaduo Matrosan kyläkirjaston kirjastonhoidai L’udmila Vlasova .
L’udmilua da toizii matrossalazii , ket äijän ruatah oman kylän hyväkse , palkittih pruazniekas Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmön , Priäžän kanzallizen piirin da Matrosan kyläkunnan kiitändyda kunnivokirjazil .Matrossu on niidy harvoi kylii , kus rahvastu ei puolene , vai liženöy .Monet linnavilazet muututah tänne elämäh , školas da lapsien päivykois on sada lastu .Kyliä kunnostetah eri projektoin avul , ku täs olis hyvä eliä kaikil .Sanommo , Vahnu Matrossu –TOS :an projektoin mugah on azetettu uuzi liedžu , tiijoituslavvat , kus voibi lugie da nähtä kylän histouriedu .Kunnostettih kylän kaivogi , kunne kaikin kävväh viele .
Pruazniekkukonsertah školan pihas yhtyttih kui kučutut ruavahat da pienet artistat , mugai omat kyläläzet , kai Matrosan kyläkunnan piämies Ol’eg Korennoi pajatti yhten pajon .Jogahine pani oman vuitin oman malton da neroloin mugah .Jo pimies illal Matrosan vuozipäivän kunnivokse viritettih ilotulet .
Matrosan kylä vahnani puolelsual vuvvel
Livvi
New written Livvic