Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Natoin uudizet Mättähälpäi
Natoin uudizet Mättähälpäi
Livvi
New written Livvic
"Oman
Muan " ruadajan Antonovan Nataljan ven’ankielizet päivykirjutukset vereksel jullattih suures federuallizes medias "Takije dela ". Juondehennu on se , kui naine yksinäh eläy da spruavivuu omas kois suurel muapalal Vieljärven kyläs , midä ruadau da pidäy mielen tagan .
Kaikkiedah liga - da kylmykuun aigah ilmestyi yheksä kirjutustu .Kiännämmö erähät karjalakse omamualazien lugiettavakse .Kirjutuksien tagan hyvin nävytäh naizen eländy-da ajattelendutaba , kyläelaigu , karjalažus , omien juurien hinnastandu .
"Kummakse kačot , kui äijy ymbäri on hyviä rahvastu , kuduat jygielöisgi aijois ei heitytä . Himoittas , ku hozi vuittine heijän optimizmua tartus meih .Juuri sikse myö työnytämmö uvven rubriekan "Päivykirjutukset ".Täs rubiemmo julguamah moizien ristittyzien kirjutuksii , kudamien eländytaba da syväinvägi lunnastettih olla saneltut mierole .Ezmäzet päivykirjutukset ollah Natalja Antonovan , libo Mättähän Natoin .Häi on karjalaine aktivistu da kylälehten toimittai , kudai eläy vahnembien vahnas talois ihan yksinäh ". (toim . "Takije dela ").
Päivykirjutus 1
Minuu kučutah Natašakse .Elän minä Karjalan tazavallan lounazel , nygözien miärien mugah vie suures kyläs – meidy täs on kaheksan suan mail .Kylän nimi on Vieljärvi , ei muga loitton on Ven’an da Suomen väline raja .Juurii myöte olen karjalaine .Kirjuttelen da julguan tekstoi muamankielel , kudai on minule perehkieli .Karjala on jo harvinaine kieli , sugukieli suomen kielele .Iče opastun sih , opastan toizii , ainos opin eččie sen čomii uardehii .Tavoitan kugali voin da maltan eliä karjalazien tavoin mugah , kehittelen (pätembi sanuo , kehittelin enne ) kul’tuurizii yhtevyksii Suomenke da toizien suomi-ugroin mualoinke , kus eletäh karjalazien sugukanzat , moizienke kui Estounii da Vengrii .
Nuorusaijan vietin Karjalan piälinnas Petroskois .Vieljärveh minä rodivuin da lopin školan .Nuorete tahtoin eläittiä piädy linnas , duumaičin , pyzyn vai linnan da linnalazien ruadoloin vuoh .Sentämän vuvven tagaperin tulin järilleh elämäh kyläh , perehen pezäh .Täs on hyvä da rauhažu .Kai lunnastetut varat panin seiččeikymmen vuottu tagaperin salvettuh viiziseinähizeh kodih da elän , kui rahavas sanotah , suarnas .Se on toven muga .Vai minun suarnas pidäy ruadua huondekses ildassah , a čuajun juondah niškoi ostettulois nojuandukreslois enämbäl huogavutah gost’at .Jälgiperänny minul on suuri muapala da pellot .Kui maltan spruavivun niilöil yksinäh .Suurin vuitti syömisty on omua , omien peldoloin , järvilöin da meččien .
Minun pezäzel on nimi – Mätäs .Minun vahnembat muga sanottih tädä kohtastu , sendäh ku nostettih koin niemen rannal , kuival muapalazel .Kodi ei ole salvettu juuri Vieljärveh , se tuodih parzi pardeh seiččemendelkymmenendel luvul Ruokoski - kodikyläspäi .Sillozel aijal pienembii kylii salvattih da rahvahal tuli jättiä omat koit-konnut da muuttua suurembih eländykohtih , kus oldih školat da ruandukohtat .
Mätäs-nimen minä otingi omah nygözeh yksityzeh ruadoh .Start up rouno .Piätin ottua vastah gostii : nostin vahnembien koin rinnale uvven kodizen , taričen tiloi eländöikse da kodisyömizii syödäväkse .Abrikuičen agroturizmu-idein kehitändiä kerran peldomuadu on kylläl .Algu on pandu .
Minuu sanotah kyläaktivistakse .Olen paikallizen Vieljärven ikkunat -kylälehten piätoimittai , sih kirjutetah iče rahvas .Piästämmö sidä ilmah rahvahan varoin vuoh .Yhtes kyläläzienke myö lyömmö kelloloih , konzu on midä hädiä hierus , kiännymmö vallan puoleh , tavoitammo pidiä omua kyliä kunnos .Sih nähte kirjuttelemmogi "Vieljärven ikkunois ".Lehtie ylen äijäl suvaijah da vuotetah .Kerras sanon , ku kirjutella kohti probliemois nygöi rodih äijiä jygiembi .
Munul on nellikymmen kaheksa vuottu igiä .Toko-toko !Ei sua uskuo , vastehäi olin neičyt .Ga en ni prähkä .Konzu liägäri vastahotol kyzyy minun tarkoi igii , hämmästyn .Kyzykkäh muite : "Äijygo on teil vuottu ?", kerras sanozin , a tarkoi jo en malta sanuo .Sit avuan omas telefonas čotat , tarkendan liägäril menijiä vuottu da sit puolendan 1977.Hedi vastuan da jiän vuottamah sanoi : "Mittuine teil on čoma roindupäivy – nelli seiččehkyö "!Muga , rodivuin Iivanan piän , 7. heinykuudu .Sanotah , nenga verran seiččehkyö tuvvah ristikanzale äijän ozua .Vikse muga on .
Minä ylen äijäl suvaičen lapsii , ga minul ei ole omii .Dai miehel en olluh .Elän yksinäh .Toinah sendäh minuu kai lapset , ristinpoijat dai ristintyttäret , dai vierahat lapset ei kučuta Natoi-t’outakse , a muite Natašakse sanotah .Rouno olen nuori .
"Kuibo muga ? Moine čoma , viizas , ruadai olet , a et ole miehel ?", – kyzelläh minulleni ainos .Vuoziloin luguh olen oppinuh lauhtuttua omii , olla sentäh minun täh prähkämätä .Omat prähketäh yksikai , miehel olematoi , sanotah , orboi rouno .Tundemattomien miehien kyzymykseh : "Sinä midä , etgo ole miehel ?", vastuan šuutkahes : "Siiriči meni "!
Minul on ylen yksinkeradaine sugunimi – Antonova .Eziižiä sie kučuttih Ontoikse .Dai kirjoile pandih Antonovakse .Sugunimilöi ennehäi ei olluh , nimet oldih da riäzitysnimet .Omua yhtevytty ezi-ižih minä kovah tunnen , kuigi omii juurii .Sendäh minul on tärgei eliä kyläs , mual .Omii kuolluzii minä puaksuh mustelen , pagizen heijänke , näen unis .Hyögi minuu autetah .Ruavastuhuu rubein äijäl igävöiččemäh Stalinan aigah repressiiruittuloi died’oloi , kudamii ei puuttunuh nähtä .St’opan-died’oih muaman puolespäi minä olengi .Ruskeitukkaine , pagizii .Tuatan puoleh , sanotah , olen ruadai da kovaluondoine .Kuni ruaduo en lope , en azetu , olgah hozi mittuine väzymys .
Minä en tiijä sinuu , hyvä lugii .Ga hyvä se , ku Sinä olet olemas .Omal Mättähäl olles minä toiči igävöičen da pagizen Sinunke dai oman ičenkegi .Ainos ečin tolkuu elaijas .Toinah viijenkymmenendeh lähestyjes se löydyy .
Natoin uudizet Mättähälpäi
Livvi
New written Livvic