Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nina Zaiceva. Sit' - sarnaline jogi. 17.pala
Nina Zaiceva
Sit' - sarnaline jogi. 17.pala
Veps
Darja
Gusevan pert’ , penikaine , väriden iknoidenke , penikaižen sarajanke i lävänke , seižui Semenihan röunal .Iknoiš ei olend ni üht täut stöklad , kaik oli keratud palaižišpäi .
Edahanpäi kactes voiži meletada , miše nece pert’ ei ole-ki mugoine , kus om eläjid .
No pit’k haugpino kaiken seinän pitte , kuimahas riputadud sobad ozuteliba , miše pertiš om elo .A ku tulda lähemba , ka stöklan taga voi nägištada solastajan iknan pöluses , miččen-se astjan , butulkan pühävoid .
Pertin taga , mechapäi , oli penikaine liinma , kus kaikuččen voden kazvoi sidä-žo üht : kartohkoid da lukud .
Darjal oli koume kanad , no Aks’onovoil , lähisusedoil , kudambad eliba bohatas pertiš i kudambil oli ani sur’ liinma , ümbärtud korktal aidal , kanoid oli kümenikad kaks’ .Kaik nece kanoiden kogo jo homendesel rigehti joksmaha Gusevoiden liinmale .Kuni Darja tuleb fermalpäi , ned ehtliba kaida kümenikan kartohkpezad .Kukoi tarkas kacui , konz ozutase Darja , i ehtli vemha kanoid Darjan liinmalpäi .Kidanke kanad joksiba ičeze liinmale , a niiden jäl’ghe lendiba lajind , kalud , man tukud .
– Lemboi sindai otaiži , – lajihe poigan päle Darja . – Kuverz’ kerdad sanelin : kacu liinmad ! Söda ka tahtoid , a kanoid ed voi küksta , vaiše magadad da mecadme šläbäidad !
Hanh’ kut-se vil’skahti rehtipalikospäi i hüppähti irdale .Muga oleskeli joga voden .
I nece voz’ zavodihe voinaspäi kanoidenke .No sille oli pandud lop , konz kodihe oli todud Kaizer .Kaizeran täht ei olend nimidä parembad , ku razd’as kanoiden taga .
Kidastaden , kanad lendiba erazvuiččihe polihe , a hambhikahaze Kaizeran suhu jäi höunhid da händoiden lopuid .Nedališ Kaizer tegi muga , miše ni üks’ kana ei tuleskelend Darjan liinmale .No nece louk kukoi kut-se tedišti , miše päiväl Kaizerad kodiš ei ole i voib kaidas susedoiden liinmal külläks .Hän pertintaguštme vedi kanoid Darjan liinmale , sid’ ištuihe aidale i launui kaikhe kidaha .Kanad sid’-žo joksiba verhale liinmale , koumes-nelläs časus ned söihe verhil kartohkoil , i niiden pahoiš tegoiš niken niid ei opendand .
Lujas äjan tegiba pahut kanad , konz Hanh’ Tol’kanke oliba Sitil .Ezmäi hot’ Darja kodiš oli , a konz zavodihe heinäntego hän päiväd i öd oli nituil , a kanad kaiken päivän käveliba heiden liinmadme .Pörttes kodihe Hanh’ nägišti sigä kaiken Aks’onovoiden kanoiden kanzan .Eskai kukoi ei homaičend , miše Kaizer tuli kodihe .Konz ezmäine kana kokotaškanzi Kaizeran hambhiš , kukoi launuškanzi , ka oli jo möhä .Kaizerale amu jo dovedihe jokselta kanoiden jäl’ghe .Sen ližaks se vahvdui veresel jogen il’mal .
I necen kerdan koume kanad jätiba hänen suhu ei vaiše höunhid , no ičeze elod-ki .
Aks’onovan pertišpäi joksi iče ižand .Bardakaz , puhloštunuden jondaspäi modonke , lujas laides brigadir tembaiži aidaspäi seibhan i tacihe Kaizeran päle , kudamb sihesai pudišti völ ühten kanan : höunhed vauktal pil’vel lendiba kartohkpöudon päl .
"Hüvä om , miše Tol’ka jäi penzhiže ", – iški pähä Hanhele . Hän kidastaškanzi :
– Jokskam tägäpäi , Kaizer !
Kaizer kana sus kacuhti brigadiraha , uraidaškanzi i rigehtiden joksi ižandan jäl’ghe .
Brigadir grazi nürkul :
– Vaiše tulgat vastha , molembid rikon !
– Vargaz ! Sindai ičtaiž tarbiž türmha tacta , – kidasti Hanh’ .
Tol’ka , kudamb kaiken nägi , kiti Kaizerad :
– Hüvä oled abunik !Pidi kaikid kanoid rikta !
Hanh’ vedouzi käden Kaizerannoks :
– Anda , höunehtin da sö-ki tervhudeks !
No händikahut ozuti hambhad .
– Mi sinä ? Ižandan päle !A nu täspäi !
Kaizer pani kanan heinäle i tahtota läksi täspäi .
– Naku muga ! – sanui Hanh’ . Hän teramba höunehti kanan i taci sen händikahudele :
– Sö !Oled tehnu hüvän radon !
Hanh’ völ ei tedand , kut kal’hes nece azj käraudase hänen täht , i miččen kovakulun voib olda Aks’onovan käzi , kudamb ei žalleičend eskai ičeze poigad .
Toižel päiväl Hanh’ kut kaiken-ki läksi mecha Kaizeranke .Hän tuli pordhile , oti Kaizerad noraižes .Händikahut zavodi host’as ižandan jaugoihe : hän pakičihe valdale .
– Varasta vähäižen , tulem mecha , ka pästan .
Vaiše hö tuliba liinman taga , kut Kaizer zavodi punoda päl .Hän holdui , hänen nenan säl’gmed säraižiba , sil’mäd hoštiba , karvad libuiba püštti .
– Min sinä ? – heikaihti Hanh’ , – rindal !
Kaizer kundli , läksi rindal ižandan jauganke .No Hanh’-ki riži midä-se .Hän kacauzihe .Rindal ei olend nikeda .
– Tünemba , Kaizer ! – sanui hän laskvas . – Ei ole nikeda , min sinä ?
Hö tuliba jo kül’betinnoks .Penzhižesai jäi vaiše kuverz’-se metrad , bungahti ambund .Hanh’ habi ei lanktend .Hänel oli mugoine tundmuz , miše ambuiba sel’gha .No sid’ hän nägišti , miše händikahut sid’-žo lanksi maha , kuti kukištui .Heinän vihandusele tippuškanzi , möhemba – valaškanzihe rusked veri .
– Kaizer ! – kidastaškanzi opakos Hanh’ i tacihe sennoks .
Kül’betin tagapäi ozutihe brigadir , kut kaiken-ki puhlokahan rusttan modonke .
Oružjaspäi völ tuli savud .
– No midä ?! Said ?Naku kut !– sanui hän vägestajan änel i läksi ičeze pertinnoks , tokaten oružjaha kuti batogaha . Hanh’ ei muštand , midä hän kidasti brigadirale .Hänel eskai sanoid ei löudnus gor’aspäi , vihaspäi neche muga sanutud "ristituhu ".Kündled saupsiba sil’mäd , kurkus päliči ei tulend il’mad .Hanh’ libuti kolnuden Kaizeran käzile i läksi mecha .Sigä hän sordi händikahuden heinäle , pani pän hänen karvudehe i voikaškanzi .
Oli mugoine tundmuz , miše aig seižutihe .Ei olend nimiččid meletusid , vaiše nece karged gor’a , mitte polti händast südäimespäi .Hanh’ iče-ki ei voind sanuda , oli-k hän eläb nenil minutoil .Hänele ozutihe , miše nece ambund oli tehtud hänehe , i hän nügüd’ koleb ...
Hän ei kulend , kut tagapäi tuli Tan’aine .Hänen mod oli vauh , huled säraižiba , sil’mäd oliba täuded kündlid .
– Vas’aine , ei tarbiž muga ! – hilläl änel sanui hän .
Hanh’ hilleni , sid’ hüppähti i kovas sanui :
– Mihe tulid ?Kaiken aigan kacud minun taga !Minä sindai en kucund !
Hanhen mod oli märg kündlišpäi , sil’mäd hoštiba .Tan’aine haškahti tagaze .
– Mäne täspäi , – kidasti Hanh’ . – Ei ole sinun azj !
Tan’aine ei sanund nimidä , vaiše kulmil vedouzi i läksi hilläs , kut tuli-ki , tagaze külähä .A Hanh’ veri heinäle i tühjil sil’mil kacuškanzi taivhaze .
Kaizer pandihe maha ehtal , kuzen alle .Kaik Semenihan lapsed tuliba .Ei olend vaiše Pahomovan Vit’kad – hän kogonaižed päiväd oli heinäntegol .I Tan’aine mugažo ei tulend .
Sit' - sarnaline jogi. 17.pala
Veps
–
–
–
–
–
–
Anatolii Petuhov
Сить - таинственная река
Russian
—
—
—
—
—