Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Uljana Maksimova (Tikkanen). Kolmešša päiväššä oli nähty eläjä Karjala
Uljana Maksimova (Tikkanen)
Kolmešša päiväššä oli nähty eläjä Karjala
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Etnokulttuuriset matat
Karelia-Karjala -projekti toimiu tänä kešänä Karjalašša .Šen tarkotukšena on vierailla Karjalan piirilöissä ta valmistua materialija paikkojen istorijašta , nykyaikasešta elämäštä ta šiitä , mitä etnokulttuurisie tietoja šielä šuau tietyä .
Priäžän piirin helmijä Koko joukko oli juattu kolmeh pieneh ryhmäh : enšimmäini keräsi tietoja eri lähtehistä ta kirjoista , toini valmisti pakauttelulistoja ta pakautteli ihmisie , a kolmaš otti valokuvie , kuvasi videoita , nauhotti kertomukšie .
Enšimmäisiksi paikoiksi etnomatkua varoin oli valittu Priäžä , Nuožjärvi , Man’ga , Rubčoila , Korza ta Veškelyš .Niissä kylissä matan ošallistujat nähtih karjalaisien kylien nykyaikaista elämyä , šeuruššeltih paikallisien eläjien kera ta käytih mukavissa opaš-retkilöissä .
Matka oli alotettu Man’ga-kyläštä , missä myö tuttavuštuma paikallisih eläjih , kumpaset šäilytetäh Pyhän Jumalanemon šyntymisen časoun’ua .Myö piäsimä šiämeh ta kyläläiset näytettih časoun’an erikoisukšie – rako malittuhuonehen ta ruokalan väliseššä šeinäššä , šekä ikonostasin oša ruokalašša .Lisäkši paikalliset eläjät muissetah äijän primiettoja , kumpaset liitytäh täh časoun’ah .
Priäžän piirin keškukšena on Priäžän pos’olka .Pos’olkan ta koko piirin istorijan tutkimini ta šäilyttämini on Elämä-etnokulttuurikeškukšen tehtävä .Keškukšen ruataja Tatjana Seppänen vietti opaš-retkie , kerto piirin istorijašta , karjalaisien perintehelliseštä elämäntavašta ta šovanaikasešta istorijašta , mistä Priäžän piirin eläjät erityisešti ollah ylpiet .
– Mie tulin ošallistumah matkah Udmurtijan piäkaupunkista Iževskistä ta olen ylpie , jotta tiälä muissetah miun omamualaisie , kumpaset autettih šuojella karjalaisie maita . Šuomelais-ugrilaiset kanšat aina on autettu toini toista vaikeina aikoina , šano matan ošallistuja Jekaterina Ivanova .
Enšimmäisen matkapäivän iltapuoli oli annettu Nuožjärven kyläh tuttavuštumista varoin .Enšin Marina Jegorova vietti opaš-retkie kylyä myöten , kerto järveštä , min rannalla šijottuu kylä , ta šiitä , jotta tiälä ennein oli Luatokašta Onegah vesimatan oša .Lisäkši Marina näytti Nuožjärven nykyaikasie näyttöpaikkoja : puuveššokšie ta labirinttie järven rannalla .
Etnokulttuurisen matan tärkienä tehtävänä on tuttavuštumini paikallisih eläjih : šemmosina oltih Aleksandr Voglojev , kumpani tietäy äijän kylän elämäštä ta istorijašta , Jevgenija Larionova , kumpani karjalakši kerto omašta elämäštä ta nykyjäh jo unohetuista naisien käsiruatoloista .
Kaikkien muistih jäi pakina venehien musejošša .Vladimir Neronov kerto venehkokomukšešta : mistä musejo šai alkuh ta mimmoset venehet šinne oli kerätty .
Etnokulttuurisien matkojen vielä yhtenä tehtävänä on volont’orityö .Nuožjärven kylä juhliu kyläpäivyä 26. heinäkuuta .Täkši pruasniekakši matan jäšenet valmissettih kenttä – haravoitih leikattuo heinyä ta pantih skammit .
– Kaikešta kallehinta tällä matalla on kuunnella kertomukšie ihmisien omašta elämäštä , lapšuošta , kuin elettih hyö ta heijän vanhemmat , šekä kuin elettih kylissä , kumpasie enyä ei ole . Tämmösien kylien nimijä jo ei löyvy kartoista , ka myö šäilytämmä niitä tämmösissä kertomukšissa , korošti tutkimušruavon ekspertti Tatjana Mikkojeva .
Kylissä muissetah istorijua
Rubčoila ta Korza – kakši karjalaista kylyä , kumpasissa šäily istorijallini ulkonäkö .Vanhat talot niissä šeisotah šamoin , kuin ni monta vuotta takaperin .Kylän vakituisie eläjie nykyjäh on vähän , ka kešällä pihoilla on vilkašta : talojen omistajat tullah kyläh perehineh .Hyö muissetah kotikylän istorijua ta näitä kertomukšie on mukava kuunnella tuntikaupalla .Vielä miellyttävä on tulla kostih karjalaisen emännän luo , čäijyö juomah ta lauluja kuuntelomah .Rubčoilašša meitä otettih vaštah S’amozerje-lauluryhmän jäšenet .Hyö laulettih kaunehie lauluja karjalakši ta venäjäkši .
Korzašša myö piäsimä šuureh kešäpruasniekkah "Viändöi kylyuuličalla ".Pruasniekkah keräyty äijän artistoja , vierahie ta muasterija .Heijän kešen lykäisti löytyä pakinakaverija ta tiijuštua tämän ta lähikylien entiseštä elämäštä .
– Koko matan šuurempua vaikutušta šain juuri vaštautumisista ihmisien kera . Kyläneläjät ollah hyväntahtoset ta ruatajat .Joka kerta , kun näkeyvyt heijän kera , hyö ollah ruavošša – niin vain voipi järještyä kyläelämyä .Šamoin hyö löyvetäh aikua luovah ruatoh ta kylissä on lauluryhmie .Naiset , kumpasie myö kuuntelima Rubčoilašša lauletah šamoin , kuin ni aina kylissä laulettih .Laulamisešša hyö näytetäh omua luonnehta , še aina ihaššuttau , kerto matan ošallistuja Sofja Masal’tseva .
Matan loittosempana paikkana oli Veškelyš .Še on karjalaini kylä Šuojärven piirissä .Šinne myö läksimä matan viimesenä päivänä .Alukši oli järješšetty kävelyretki etnokulttuurikeškukšešta Pyhän Yrjön časoun’ah šuaten .A šiitä Veškelykšen naiset kostitettih čäijyllä ta kalitoilla .Kun myö yheššä joima čäijyö hyö vaššattih kyšymykših koti - ta piharuatoloista , perintehistä , kumpaset šäilyttih heijän elämäššä , kylän istorijašta .
Koko matka kešti kolme päivyä ta nykyjäh jokahini šen ošallistuja on varma , jotta karjalaisissa kylissä , missä myö olima , muissetah ta kunnivoitetah kotipaikkojen istorijua .
Etnokulttuuriset matat on järješšetty Periodika-kuštantamon ta Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kannatukšella .
Kolmešša päiväššä oli nähty eläjä Karjala
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский