Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Bronzova Aleksandra . Akonlakši: Jälki istorijašša
Bronzova Aleksandra
Akonlakši: Jälki istorijašša
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Koštamukšen luonnonšuojelualovehella
piettih entisen Akonlahen kylän pruasniekkua – Petrunpäivyä .
Akonlahen kyläpäivä
Yhekši päiväkši vuuvvešša , 12. heinäkuuta , entini kylä Akonlakši tulou eläjäkši .Šen viimeset eläjät oli šiirretty pois näistä paikoista 1950-luvulla .Perinnehtä juhlie kyläpäivyä kannattau Koštamukšen luonnonšuojelualoveh vuuvvešta 1993.Enšin tänne tultih vain kyläššä šyntynyöt ihmiset : hyö ečittih omien talojen paikkoja , tiijuššettih šukulaisien kohtaloista .Nykyjäh tiälä vietetäh šuurta pruasniekkua ta aina kostitetah vierahie uuhhalla (apostoli Petri on kalaštajien šuojelija ) ta rahkašankiloilla , lauletah kanšanlauluja ta tanššitah , a kun šiä lienöy hyvä , ni uijah puhtahašša Kiitehenjärveššä .Tänä vuotena šiä oli hyvä – oli lämmin ta päiväni kirkkahašti paisto .
– Meijän vanhemmat oikein ahkerašti valmistauvuttih pruasniekkah : peštih talo , puhissettih kynnykšet – täštä kačottih , kuin ahkerat neiččyöt talošša eletäh . Miehet pantih halkoja pinoloih näin , jotta ne šuorat oltais – täštä kačottih , mimmoni isäntä on talošša .Nyt tämän paikan omistajana on Koštamukšen luonnonšuojelualoveh ta še niise valmisti paikkua : leikkasi heinyä nurmikoilla , pani stolat ta katto šyömisillä , kerto luonnonšuojelualovehen ruataja Valentina Patsukevič ta anto pakinavuoruo johtajalla Sergei Tarhovilla .
Hiän tervehti kaikkija , ket tultih Akonlahteh pruasniekkah ta muissutti , jotta šinä päivänä aina kyšyttih kalaštajalykkyö , alettih niittuo ta kučču kaikkija tanššimah ta pitämäh iluo .
Šentäh kun še on raja-aloveh , pruasniekkah ošallistumista varoin piti šuaha lupa rajamiehiltä .Yli 200 anomušta oli šuatu , ta šuurin oša niijen lähettäjistä šai tulla pruasniekkah .Mintäh rahvaš niin lujah tykätäh tätä pruasniekkua ?Eryähät vuotetah vaštuamista vanhojen tuttavien kera , jotta paissa karjalakši , toiset mielelläh šyyvväh šakieta uuhhua , kummaista varoin kalua pyyvvettih Kuittijärveštä pruasniekan kynnykšellä .Oli keitetty šata litrua uuhhua , jotta kaikilla riittäis .Joka vuosi pruasniekkah tulou uušie ihmisie , kumpaset tutuššutah luontoh ta kylän istorijah , on šemmosieki , ket tullah Akonlahteh joka vuosi .
Joka vuosi Akonlahen pruasniekašša vierahie tuttavuššutetah mihnih perinteheh .Tänä vuotena še oli lapšien rissinnän rituali .Še piettih järven vesissä .Tämä rituali tuli lankakši , mi yhistäy nykyistä šukupolvie täh paikkah .Lisäkši kirikön paikalla lopetetah časoun’an rakentamista .
Runonlaulajien kotimua
Pruasniekan kynnykšellä Koštamukšen keškikirjaštošša piettih Akonlahen kylän istorijalla omissettu vaštautumini .Koštamukšen luonnonšuojelualovehen ruataja Valentina Patsukevič kerto kyläštä ta mintäh šitä piettih runonlaulajien kylänä , näytti 1940-lukujen valokuvie ta niijen avulla kerto Akonlahen eläjien šen ajan jokapäiväseštä elämäštä .Luvento piettih Louhi-akan talo -projektin rajoissa .Še voitti Pohjosen hyvyš -hyvänluajinta fondin Venäjän Pohjosen musejot -ohjelman projektikilpailušša , kummaista kannattau Severstal’-yhtijö ta toiset partn’orit .
Akonlakši on entini karjalaini kylä Kiitehenjärven rannalla .Nykyjäh šielä kenkänä ei elä , ka paikalla on šuuri kulttuuriperintö ta merkityš .Akonlakši on tunnettu runonlaulajilla .
Kylän eläjät ahkerašti šuhtauvuttih luonnolla : ei otettu liikua , šeurattih šiätä ta luontuo .Šuuret kylät oltih etähänä , šentäh piti omin voimin kaikkie ruatua ta ošata ymmärtyä , mimmoni kešä tulou ta mimmoni šato .Šentäh Akonlahen eläjie piettih tietäjinä .
XIX vuosišualla järven ympäristöpaikat tultih Šuomen folkloristien ta tutkijien vierailupaikoiksi , šentäh kun paikalliset karjalaiset hyvin tiijettih runoja .Hyö maltettih šanuo taikašanoja runoilla ta näin ne šiirryttih šukupolvešta toiseh .Tiälä enšimmäisie runoja kirjutti ni tunnettu rahvahanrunouven keryäjä Sakari Topelius vanhempi , tunnetun starinojen kertojan tuatto .Runoja hänellä laulo laukunkantaja Timonen .Topelius julkaisi runoja ta näin niistä tiijušti Elias Lönnrot ."Kalevalan " keryäjä myöhemmin tuli täh kyläh ta varmisti , jotta niitä tiälä tiijetäh ta muissetah . Hänen keruumatkojen tulokšekši tuli Kalevala-runoelma , kumpasen enšimmäini painoš näki päivänvalon vuotena 1835.
Lisäkši šanomma , jotta Akonlakšti ei ole yhen kylän , a monien kylien nimi ta jokahisella pienellä oli oma nimi .Šentäh kun kylä oli rajalla , še oli pohatta – kylämiehet oltih kauppiehina ta kaytih kaupalla nuapurimuah .
Vuotena 1958 Akonlkšti , kun oli rajakylänä , pantih kiini , rahvaš šiirrettih pois toisih kylih .Talot ta kaikki rakennukšet poltettih , jotta ei ois kunne myöštyö .Nyt vain kivipohjat muissutetah missä nämä vanhat talot šeisottih .
Akonlakši: Jälki istorijašša
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский