Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Ogneva. Muarjan keriändyaigu algavui Karjalas
Ol’ga Ogneva
Muarjan keriändyaigu algavui Karjalas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalan
mečis da suoloil kypsetäh muarjat .Suvi-Karjalas rahvas jo kerätäh mandžoidu , muur’oidu da must’oidu .Tänävuon aigaine kevät kypsendi muarjat äijiä aijombi , migu mulloi da tossuvuon .Ga monii muarjuniekkoi huolestuttau : hyvägo muarjuvuozi rodieu tänävuon vai ei .Kaččomah muur’oida must’oižikkoloi kävyimmö Kondupohjan piirih .
Yhtes N’olgamjärven alovehellizen mečänhoidoalan mečänhoidajan Sergei Ipatovan kel astummo kaččomah muarjužikkoloi .Ni yksi oksaine ei račka jalloin al – sinnesäh märgy on meččy , kai luhtat da havvat ollah tävvet vetty .Kukastu kummua – heinykuu vastevai on algavunnuh , ga Kondupohjan piiris jo kypseni počinmust’oi libo varoinmuarju .Suvi-Karjalas sidä ei kerätä rengiluguh , kui Vienan Karjalas , ku sit laitah mehuu .Počinmust’oin mehuu pannah puolekkai buolumehunke , se ei rodei moine muigei , sit sidä voijah juvva net ristittyöt , ket ei voija syvvä muigiedu syömisty .
Konzu juotattau suol , vetty ei ole keral , sanottih , sit voibi syvvä počinmust’oidu , kerras heittäy juotatandan .
Muur’oi on enzimäine muarju , kudai N’olgamjärven alovehellizen mečänhoidoalan mečis kypsenöy kerättäväkse heinykuus .Muuroikse Vuohtjärven karjalazet sanotah ruskiedu , kovua marjua , hillokse - pehmiedy , meheviä , keldastu .
– Minä duumaičen , liigua muuroidu ei roite tänävuon . Kevät hot’ oli lämmin , aigaine , sit pidi vie nedälin libo 10 päiviä viluu .Sil aigua se kukkiu .Kudai ehti , vikse , kukkie , libo jällel kukki , sit rodih .No ei äijiä rodie tänävuon meijän paikoil , sanoi mečänhoidai Sergei Ipatov .
Myö astummo hänen kel lagejikkosuodu myöten .Suo on ylen märgy tänävuon , vezi monis kohtis seizou suurinnu luhtinnu , mättähiengi välis on vetty .Tämä on hyvä muur’oisuo , tiä on enämbi muarjua da kypsetäh net teriämbi , migu rigielöil suoloil .Hos rigeikös muur’oit ollahgi karjembat , ga niidy on vähembi .
– Kerätä pidäs , konzu se jo hillokse menöy , konzu jo kypsenöy marju , a muiten ruskiennu , sanotah hot’ kois i kypsenöy , no magevustu mostu jo ei roihes , konzu suol keriät kypsenny , sellittäy Sergei Ipatov .
Tämä vuozi on erinomaine .Muur’oi da must’oi tänä kezän kypsettih yhtel aigua , kahtu nedälii aijomba mullostu .Päivypastomättähis must’oit ylävarbazis ollah jo mustat .
Erähät marjuniekat kerätäh must’oidu käzil , sit marjat roitah puhtahembat .Toizet kerätäh raudahizil kombainoil .Kombainal kerätes ei pie riuhtuo must’oivarboi muaspäi juurineh , rikkuo must’oižikkuo , eiga must’oit sit hävitäh .Pidäy yhtel käil pidiä must’oinvarboi , toizel käil kombainal hil’l’azeh kerätä muarjua , rouno silittiä varboi .Sit eigo liigua lehtie , eigo toppua rodei muarjois .
– Täs ollah , kačo , buolukukkazet , ozuttau Sergei kukkijua buolua .
– Äijygo buolua rodieu tänävuon ? kyzyn hänel .
– Tänävuon , vikse rodieu . Ei moine kangaskohtu ole , muiten roiteh tänävuon , vastuau mečänhoidai .
Buolu kypsenöy vaste syvyskezäl , erähis mättähis jo on vihandua marjastu .Buolan jälles sygyzyl kypsenöy garbalo .Sengi näimmö kukkimas tämän meččymatkan aigua .Manžoidu täl lohkol on vähättävy kerättäväkse , ga heinikös dorogupielis syödäväkse kerätä vähäine voibi .Muarjat ollah ylen suuret da magiet .Tänävuon marjusualehettah mečäspäi ei tulla net , ket tietäh hyvät žikot , ollah kirmiet eigo olla laškat .
Muarjan keriändyaigu algavui Karjalas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский