Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Никитина Ирина. Kostissa Šyöjättären ta pilven luona
Никитина Ирина
Kostissa Šyöjättären ta pilven luona
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kešällä
Jyrki eli kyläššä .Kerran lapšet keräyvyttih meččäh ta Jyrki niise otettih matkah .A poika oli pienikašvuni , penšahien takana häntä ei ni nävy .Jyrki aštu-aštu ta ekšy .Hiän jo tahto itkie , ka muutti mielen – kyynälillä tietä kotih et rakenna !
"Šyönpä mie paremmin marjoja ", piätti poika .
A marjoja toveštah oli niin äijän , jotta kerkie vain kallistuo .Poika šöi marjoja kylläkši ta hänellä heti tuli ilosempi .Jyrki läksi eččimäh tietä kotih .
A šiinä mečäššä eli Šyöjätär .Hiän lenti omašša huuhmarešša ta näki pienen pojan .Akka laškeutu muah pojan viereh ta tahto hänen šiepata .A Jyrki iče aštu Šyöjättären luokše ta šanou :
– Terveh , Šyöjätär !Jo pitälti tahoin tuttavuštuo šiun kera !Kučuhan rutompah kostih omah kämppäh !
Šyöjätär kummekši , mintähpä poika häntä ei varaja ?Issutti hänen huuhmareh ičen viereh , ta hyö lähettih lentämäh .Kaččou Jyrki puoleh ta toiseh – kaikki on hänellä mukava .Rupesi kertomah Šyöjättärellä , ken hiän on , kenen kera eläy ta mimmosie starinoja tykkyäy .
– A kaikkie enemmän mie tykkyän starinoja Šyöjättäreštä , šano Jyrki , a iče nakrau .
Hyö tultih nurmella ta mäntih akan kämppäh .Jyrki kaččo ympäri , istuutu laučalla :
– Hyvin šie elät , ämmö , šiula on hyvä kiukua , pata ta patahanko , ta koukku-rautajalka .Vašta ta huuhmar – ne ollah tietyšti šiun kulkuneuvot .Milma miellyttäy šiun kämppä !A nyt on aika šyyvvä !
Šyöjätär kummekši yhä enemmän – šitä ennein kenkänä ei ole häntä kehun eikä tykännyn .
Jyrki šöi , šano "passipo ".A šiitä šanou :
– Nyt mie tahon muata , missä šiula on lämmin paikka ?
Šyöjätär vaštuau :
– Lämmin paikka on kiukualla , ka šielä mie iče makuan .
– Olkah jo , ämmöseni , makuahan šie tänäpiänä laučalla , a vierašta piäššä hyväh paikkah , šano Jyrki , a iče jo kiukualla noušou .
– Laula šie miula hoti laulu ta kerro starina ennein unta , kyšy Šyöjätär .
Jyrki muisteli kaikki laulut ta starinat , mit tiesi , pitälti kerto niitä Šyöjättärellä , kuni molommat ei uinottu .Šyöjättärellä miellytettih Jyrin starinat ta hiän piätti jättyä pojan ičellä punukan ieštä , jotta olis vesselämpi .
Huomenekšella Jyrki havaččeutu , a Šyöjätärtä jo ei ollun koissa , läksi omilla aseillah .Akka jätti vanhemmakši oman Pilvi-kiššan ta käški kunnena ei piäštyä poikua .A Pilvi tuli niin hyväkši kaveriksi Jyrin kera , kuni hyö venyttih kiukualla ta starinoja kerrottih , jotta kaikešša oli valmis auttamah häntä .
Jyrki šöi huomenešruuvvan kiššan kera ta šanou :
– Prosti šie , Pilviseni , ka miula on kiireh , milma koissa vuotetah , niin jotta ei ole aikua šiun emäntyä vuottua .Šano hänellä šuuret tervehyiset , ta jotta mie rupien ikävöimäh ta kohta tuaš tulen kostih teitä kaččomah .
Akan kämpän nurkašša rippu häkki , missä jo pitälti vaivautu kakši šatakieltä .Linnut ei tahottu laulua häkissä , a Šyöjätär oikein tahto kuunnella niitä .Jyrki avasi häkin :
– Lentäkkyä , lintuset , ta näyttäkkyä miula tie kotih .A ämmö-Šyöjätär toivottavašti prostiu milma , jotta piäššin teijät .
Šatakielet pyreyhyttih lentoh , täytettih koko ympäristö ihmehellisillä liverrykšillä ta lähettih lentämäh huomuamatointa polkuo pitin .Jyrki viimesen kerran šepäsi Pilvi-kiššua ta läksi juokšomah peräh polkuo myöten , missä ieššä vilaheltih entisien vankien šiivet .
Polku toi pojan valkiella nurmella .Pilvi kerto Jyrillä hyvin luottavaisin mielin , jotta tiälä on laitumella ihmehellini hirvi , kumpani voit viijä pojan kunne hiän kyšyy .
Jyrki kaččeli ympäri – niin kaunis oli še paikka !Puitto taivaš oli kirkkahampi , päiväni paisto lämpimämpi ta linnut laulettih ilosempi .A kuin äijän oli kukkie ympäri – keltasie , šinisie , ruškeita , – ukonkuaren kaikki värit keräyvyttih yhellä taikanurmella .
Šiitä Jyrki huomasi hyvin kaunehen hirven .Hiän aštu elukan luo ta varovašti šilitti .Hirvi kiänty pojan puoleh ta šanou :
– Terveh , Jyrki !Kerro , mitä asieta šiula on ?
Pieni pakolaini kummekšu :
– Mistäpä šie tiijät miun nimen ?Ta ken šiut opašti pakajamah ?
– Ka oletko šie unohtan , jotta myö olemma taikanurmella , tiälä kaikki eläimet šuatetah paissa .
Šilloin Jyrki kerto , kuin hiän ekšy , kuin piäsi Šyöjättären luo ta pakeni hänen kämpäštä , ta kuin nyt huaveilou löytyä tie kotih .
– Täššä hiäššä mie voin auttua , vaštasi hirvi . – Mie niän , jotta šie olet hyvä poika – hyvätahtoni ta rohkie , äšen Šyöjätärtä et pöläštyn . Istuuhu miun šelkäh ta mie vien šiut kyläh .Ka talojen lähellä mie en mäne , jotta ihmiset ei nähtäis milma .
Jyrki tahto noušša hirven šelkäh , ka še oli korkie , a poika oli pieni .Mitä ruatua ?Hirvi aštu kannon luo ta laškeutu polvilla , a Jyrki enšin nousi kannolla , a šieltä jo hirven šelkäh .
– No , nyt pisy lujemmin , karju kaunis hirvi .
Vašta Jyrki kerkisi tarttuo pelaštajan šarviloista kiini , kun še jo läksi juokšomah , niin jotta tuuli vihelti .Kohta starinamaini hirvi jo pietty kylän laijalla .
Jyrki hypähti muah , kiitti yštävyä , a hirvi vaštah nuolaisi kielelläh pojan poškie ta laukkasi meččäh .
Poika juoksi tuttuo polkuo myöten šuorah omah kotih .Häntä otettih vaštah muamo , tuatto , ämmö ta čikko .Jyrki kerto omista šeikkailuista , kokonaini starina šynty .
Kostissa Šyöjättären ta pilven luona
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–
–
–
–
–
–