Тексты

Назаров Николай. Oma randu ainos on oma. 2

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 31, 2026, с. 5

Назаров Николай

Oma randu ainos on oma. 2

вепсский

Priäžän kanzallizele piirile – 95 vuottu
Vähättävy kerävyi fotokuvua minun
arhiivas. Smietin, kentahto tarkembah kirjuttau histourien kaikkih opastajih da
opastujih näh. Žiäli, minä
vähän
tiijän, kerdu
kaheksandes kluasas algajen opastuin jo
ilduškolas, kuduas parembi kaikkie jiädih mieleh anglien kielen urokat. Niidy vedi
Amerikaspäi
tulluh suomelaine Lauri Avgustovič Martin.
Mainičen erähii
kluassudovariššoi: karjalaine
Gennadii Tupitsiin muga
čomasti piirusti urokoil
, smietin rodieu taidoilijakse, a
ielleh yhtelläh opastui ofitsierakse. Myöhembi, jo
maijorannu olles tuli
järilleh Priäžäh, rubei rajonan
virgah vojenkomakse. Žiäli, nygöi jo
Gennadii Petrovičua ei
ole
elos
.
Gennadii Palatkinah, mugaže
karjalazeh brihaččuh minä
ylen äijäl diivimmös, kui ruttoh opastui soittamah bajanal, no
kummakse, hätken
ei
voinnuh ajua polgupyöräl! Häi mugaže
opastui ofitsierakse i
sluužimah työttih kunnelienne ylen loitokse...
Volod’a K’uršunov opastui rakendajakse, toiči
petties vastavummo Petroskois. Nygöi jo
ammui en
nähnyh...
~~Aleksandr Sačunovua puaksumbah näin omal Kukoinmäil.~~ Häi äijiä parembi minuu
tiezi školas
ven’an kieldy da
literatuurua, kerdu
muamah oli
nämmien ainehien opastajannu. Tahton
mainita, gu Sačunovien da
Okun’ovien opastajien dinastiet oldih tundietut Priäžäs, no
Santeri mindählienne ei
ruvennuh opastajakse...
Valerii Mävrä oli
inkeriläine brihačču meijän agjaspäi
, täyzi-igäzenny hätken
ruadoi svarščiekannu Petrozavodskmaš-kombinuatas. Oli
ylen hyvä spetsialistu, no
aijoi kuoli jygien ruavon periä. Žiäli on
...
Eriže tahton
mainita Anna
Jakovlevua. Häi oli
"ruočin karjalaine
"! Onnuako yhtyi meijän joukkoh jo
viijendes kluasas. ~~Tiettäväine, parembi kaikkii opastui anglien kieleh.~~ Heijän suuri pereh
1950-vuoziluvul kuilienne tuli
Ruočispäi elämäh Štekkih, tuatan P’otr Mihailovičan roindumuale.
Tädä tapahtumua rahvas
ylen äijäl diivihes, kerdu
voinan
aigah pereh
pagei Ruoččih. Eigo heidy vangittu, da
vie tuodih siepäi oma
traktoru! Sil
aigua se
toven oli
sanomatoi suuri čuudo!
Anna
rubei opastajakse i
ruadoi Nuožarven školas
, parahite konzu minä
ruavoin kalazavodal
, toizel rannal. Nygöi Nuožarven škola on
hävitetty...

Elimmö hyväh sobuh
Meijän agjan
brihačut yhtyttih omah joukkoh, Keski-Priäžän – toizeh joukkoh. Meijän joukon piälikönny rodih inkeriläine Volod’a Nevolainen, a
minä
buite gu komissuaru. Volod’ah näh minä
jo
kirjutin
suuren
kirjutuksen Oma
Mua -lehteh Varavelli-nimel vuvvennu 2021. Nygöi anukselazen Nikolai
Zaitsevan kerdomukses lövvin vie paremban
, pädevän sanan
– Volod’a oli
minuh niškoi "ozavelli"...
Tulokkahat inkeriläzet elettih ylen skromno, ahtahis da
viluttavis pertilöis kaksikerroksizes puuhizes barakas.
~~Meijän joukos myö vietimmo aigua hyväh sobuh.~~ Tiettäväine, hiekkumäil, kus
oli
äijy okoppua, kižaimmo "voinah". Konzu bul’dozeral luajittih lagei stadion hiekkumägilöin keskeh, rubeimmo joga
päiviä käymäh sinne
.
Stadion rodih ylen hyvä, lagei da
kodikas. I
tuuli ei
koskenuhes. Puhtas
ilmu, pedäjien rugan
duuhu. ~~Tiettäväine, Keski-Priäžän nuorižo puaksuh tuldih "gostih".~~ Heijän kelgi kižaimmo "voinah", no
ni
yhty kerdua torua ei
virinnyh, meijän agjal
oldih keziet lapset. Kovua torua oli
myöhembi, tansiloil. Tiettäväine, tyttölöin periä, konzu "Ploščatkalpäi" kluubah mašinal
tuodih saldattoi. Heijän kel
virii äijy torua...
Keski-Priäžän brihaččuloin kel
yhten kerran kävyimmö vie yhtehizeh pitkäh pohodah Loginovan selgäh päi
. ~~Älä mainiče patronoi, lövvimmö suol uponnuon lendokonehen, vihaniekoin hävittäjän!..~~
Vikse Priäžän nuorižo hyvin maltoi
kižata jalgumiäččyh.
Minun
päivykirjas on
kirjutettu nengoine löydämine: "Pyhänpiän 14.07.1968 meijän stadional Priäžän futbolujoukko otti
vastah Moskovan studentoi Patris Lumumban nimellizes yliopistospäi"! Hyö tuldih valgielois takkilois Honganualpäi, kus
strojittih kalazavodua. Minä
istuin kaččojannu. Ei
sua uskuo, ga priäžälazet voitettih 3:1, oppikkuat smiettie!

Midä
merkiččöy Priäžy?
~~Ven’an kieles sellittiä olis kebjiembi kaikkie – buite gu kezrävölangu.~~ No
Priäžän nimie on
vaigei arvata, midä
se
merkiččöy. ~~Sih näh äijän abrikoičin.~~
Ezmäi
oli
kolme
kyliä Priäžän järven
rannas. Buite gu meijän agjua suvespäi
karjalazet nimitettih "Teru". ~~Tiäpäi algavui Priäžy.~~ Tiägi juuri järven
rannal säilyi ennevahnalline kalmužin, kus
täh aigassah seizotah vahnat pedäjät da
kuuzet. Myöhembi, vuvvennu 1988, piirin lehtes
luvin promkombinuatan muasterin T. Koršakovan mieldykiinnittäjän kirjutuksen. Buitegu meijän agjan
nimi
oli
Pavlova Priäžä, ojazespäi ielleh – Keski-Priäžä, ielleh vahnah bol’niččah päi
– Pahomova Priäžä. Kaikkie kolmes
kyläs vuvvennu 1930 oli
vaiku 82 kodii, niilöis 13 kaksikerroksistu. ~~Eläjiä kerävyi vähembi nelliä sadua...~~
Minun
mieles Priäžän nimi
, voibi olla, on
otettu lyydin libo
vepsän
kieles. ~~Onieganrannikon piiris onhäi Piäžinselgy.~~ Kuulin Voulogdan mual on
kylä Pr’agajevo, viegi Päžjärv.
Hos i
vähä
on
vepsälästy Priäžän piiris, ga minun
Korza-roindukylähäi varmah on
otettu vepsän
kieles – mečoitunnuh alango, vičiköl kazvoitunnuh tazango.
Sanah tuli
, kebjiembi kaikkie on
arvata Kindahan kylän nimie. Täs
kyläs, kuigi Pyhäjärves, ammui elettih lyydiläzet. Heijän kieli yhtelläh on
lähembi vepsän
kieleh, migu meil
– liygiläzil. Sana
"kindas" on
yhtenjyttyine vepsänkielizen kel
, vaiku meil
liygiläzil on
"kinnas".
Kindahan kyläs, nygöi joga
keziä pietäh suurdu vesseliä pruazniekkua. Minägi käin sinne
mondu kerdua, paiči
jälgimäzii vuozii. Kindahan eläjih näh on
kirjutettu äijy kumman suarnua. Vuvvennu 1892, voibi sanuo, avai Kindahan kylän suureh mieroh niškoi Nikolai
Leskov – kodialovehen tutkii, iče
Pyhäjärveh rodivunnuh lyydiläine. Häi keräili folklourua i
sit
kirjutti Peterburgan Živaja starina -žurnualah.
Vuvvennu 2004 juuri turistoih niškoi Sandra Stepanova painoi
čoman
kniigazen kahtel
kielel: "Kaskuja. ~~Bili-nebilitsi".~~ ~~Ezimerkikse, ongi tiä hyvin tundiettu suarnu: "Piiterih käyndy".~~ Tädä mieldykiinnittäjiä kniigastu minä
pien kois kuldazel polkal...