Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| Статистика
| ? Помощь
Mihailov Rostislav , Mihailova Viktorija .
Omale rannale omistettu elos
Источник:
Oma mua. № 31, 2026, с. 7
Mihailov Rostislav , Mihailova Viktorija
Omale rannale omistettu elos
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Elokuus, vuvvennu 1941, kahten kuun peräs voinan algavuttuu, karjalazii ruvettih työndämäh evakkoh päivännouzupuoleh, muan syvembäle.
Priäžän lohkon Pyhärveh kerättih lähikylien eläjii, siepäi heidy mašinoil työttih Onieganjärvie myöte baržoil Arhangelin alovehele.
Pyhärveh suate Pirdoiniemespäi (se nygöi kuuluu Nuožarven kyläh) on läs 30 kilometrii meččiä myöte. Vuvvennu 1941 elokuun 17. päivänny eräs pirdoiniemeläine akku tuhjon al sai tyttölapsuon. Pyhärves lapsi pandih kirjoile, bumuagupalazele kirjutettih: "Vuvvennu 1941, elokuun 17. päivänny Popovan Pelageja Ivanovna on suannuh elävän tyttözen". Bumuagale pani oman allekirjutuksen nevvostovallan edustai. Virralline kirjutusmerki lapsien roindukirjah oli luajittui jo Arhangelin alovehel, kunne baržal Oniegas poikki matkattih evakkoh rahvas, heijän joukos Popoviengi pereh da vaste rodivunnuh tyttöine. Se oli Galina Petrovna Popova (Mihailova).
Muga rodih, ku ijän kaiken Galina suvaiččou meččiä, se on hänele tuttu da oma. Gal’a nikonzu ei varannuh yöksyö meččäh, sie hänel oli hyvä da rauhu. Meččy ainos vedi händy omah puoleh da ielleh rodih kogo hänen elaijan ruavokse.
Voinan jälles, vuvvennu 1955 suomen kielel seiččemenden kluasan loppiettuu Gal’a opastajien nevvos lähti opastumah opastajien opistoh Petroskoih. Kanzallizes školas opastundan jälles ven’an kielel opastuo oli jygei. Ga tyttö oli vagavu da nerokas, sendäh terväh opastui ven’ah da piäzi algukluasoin opastajakse. Sih aigah Gal’al oli 17 vuottu. Händy työttih uudeh vaste luajittuh Kotojärven pos’olkah, kus elettih mečänkuadajat da luajittih tuorehis pedäjän vezois hlorofil-karotinan sevoitehtu. Gal’an ruado oli avata pos’olkah alguškola mečäsruadajien lapsih nähte. Školas häi oli direktorannu, zavhozannu da opastajannu.
Kotojärves ruadoaigua Galina Petrovna pidäy jygevimänny, ga kaikis parahimannu. Siegi häi vastai oman vastinehen, nuoren mečänruadajan, kudai suvaičči sportua, oli kirmei da vägevy. Ukko äijän kerdua oli pitkis matkois da eččoruadolois oman akan kel.
1960-luvun allus Galina Petrovna ukon kel tuldih elämäh Segežah. Galina ruadoi enzimäi algukluasoin, a sit muantiijon opastajannu Segežan kaheksakluassahizes školas n:u 2. Jo silloi händy miellytti turizmu, omanrannan histourii, geolougii, sih häi opastigi lapsii. Hänen opastujat mielihyväl käydih matkoih, opastuttih kui mečäs puuttuo selgieh, kuduah čurah pidäy astuo da kui piästä hengih meččäh yöksyttyy. Lapset opastajan kel käydih hyllättylöih kylih, kudamii nygöi ni kartoil ei ole, kirjutettih mustelmii paikallizis eläjis. Eččoruaduo Ižänmuallizen voinan kohtis Galina Petrovna jatkoigi jälles školan ruaduo, jo konzu ruadoi Segežan muzeis. Sidä ruaduo häi kehitti da korrondi sen tazuo, konzu ruadoi Segežan lapsien ližäopastuksen keskukses. Silloi häi keräi Karjalan kuulužan Vigovtsi-eččojoukon, kudai ruadoi vuozinnu 1989—2021. Sih aigah lapset käydih äijih matkoih, kerättih ainehistuo Karjalan da Ven’an arhiivois. Hyö suadih äijän tieduo Repol’an lohkol olijoih bojuloih, hävinnyzih kylih, Ižänmuallizen voinan urholoih nähte. Oman ruavon tuloksii hyö ezitettih kanzoinvälizis pidolois Obninskas, Moskovas da Petroskois. Galina Petrovnan kymmenet opastujat roittih pidoloin laureatoikse da voittajikse, heidy kučuttih opastumah histouriedu meijän muan yliopistoloih. Äijät lapsien kerätyt tiijot on jullattu paikallizes Doverije-lehtes.
Karjalaine Galina Petrovna nikonzu ei unohtannun omua kieldy da oman rahvahan kul’tuurua. Häi opasti karjalan da suomen kieldy lapsile da ruavahile. Aivin yhtyi karjalankielizen sanelun kirjuttamizeh.
Kaiken oman elaijan Galina Petrovna omisti histouriellizen muston da karjalan rahvahan kallehuksien, urholoin, oman rannan histourien säilyttämizele. Galina Mihailova on Karjalan tazavallan opastusalan arvostettu ruadai, on palkittu paikallizel da tazavallan tazol kanzallizen kul’tuuran da kodirannan histourien säilyttämizes.
Galina Petrovna Mihailova on tovelline oman rannan histourien tiedäi da säilyttäi, kodirannan suvaiččii. Elokuun 17. päivänny Galina Petrovna täyttäy 85 vuottu.
