Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| Статистика
| ? Помощь
Natalja Antonova.
Pannilan torni – Piizan toine moine
Источник:
Oma mua. № 32, 2026, с. 7
Natalja Antonova
Pannilan torni – Piizan toine moine
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Petroskoilaine kuvuaju Ilja Timin ajeltes kymmenii pienii karjalazii kyläzii löydi muailman nähtävyksen pienen čuvvokkahan kuavan. Häi ehoittau sidä matkustamizen objektakse.
Itualies Piiza-linnan Santa-Maria-Assunta- suurkirikön tornih pohodiu törröhkö peityi Karjalan tazavallan lounazeh – Pannilan kyläh. Segi on kallalleh oigieh puoleh kui kahteltostu vuozisual nostettu da muailmal tundiettu Piizan torni.
Pannil on talvel pošti elämätöi kyläine Vieljärven da Kin’alahten välil. Paikkukunnan tiedoloin mugah, kirjoil sie on vai kolme hengie. Hieru elavuu vai kezil duaččuniekoin vuoh. Kylä seizou korves, kondieloin talvilavat kylän lähil ollah ainavot ristikanzoin käyndymerkit. Konzuto täs lujah telmettih Vieljärven souhozan traktorat, piettih žiivattoi, kylvettih peldoloi. Timinan kuvis nävytäh tämänpäiväine kylä aigazel keviäl da souhozan ruandan jiännökset – siilosan torni da skotnoin seiny. Ilja Timinan terävy silmy nägi täs tundietun nähtävyksen pienen koupien.
Toven, internettah čökkiättyhyy näet kallalleh seizojan Piizan pošti kuuzikymmenmetrihizen kellotornin, kudai kaldavui kerras nostandan jälles srojinduvijan periä, ga sentäh vuozisadoi seizou. Silgi kummatuttau turistoi, kuduat suahah nosta sinne yläh. Pannilan torni on vähän piäl viittykymmen vuottu da kaldavui lahovuttu. Kuvuajan Ilja Timinan mielen mugah, nämmä jiännökset myös voidas olla histouriellizinnu nähtävyksinny, mindäh sendäh kuvatah nevvostovallan aigastu elaigua da muan talovuon nostandua, karjalazien elostu da ruandua mennyön vuozisuan aigah.
– On juuri se aigu, konzu maksau kiinnittiä huomivuo täh tornih da kirpiččyseinäh. Se on Vieljärven agjan mennytty aigua, täs maksau sanella. Kyläturizman kehiteltes on tärgei ozuttua karjalazien kylien histouriedu, taluo tänne matkustajii. Semmite siilossutorni pohodiu Piizan kellotornih – täs sinulgi muite muis. Nämmä kaksi objektua ollah buito eri aigukavven yhtenäžyön daigi kuolendan merkit... Näin, ku Pannil tänäpäi elavuu. Vahnois kodilois kohendellah levoloi, nostellah alužimii, kyläzen loittozes agjas, Čikkoilas, on uuttugi srojuu. Se ihaškoittau, ei silläh, kirjuttau omis matkukirjutuksis kuvuaju.
Tiedomiehien kannan mugah, Pannil-kylän nimi yldyy Panfil-ristityn nimeh (karjalazien luaduh Panni). Se on igivahnu karjalazien eländykohtu, kudamah miellyttäs nygyaigazet matkustajat, kelle pienet tiedämättömät korbikohtat ollah sen verran kallehet, kuigi leviesti tundietut mustopaččahat.
Ilja Timinan terävy silmy
Petroskoilaine matkuniekku da kuvuaju Ilja Timin on kuulužembii kogo Karjalas. Jälgi vuozikymmenien aigah häi lujah levittäy sotsiualluverkolois čomii fotokuvii. Pohjaine luondo, puuarhitektuuru, vahnat puuhizet mustopaččahat, kiriköt da časounat, mečästys da kalastus, kylien rahvas da niilöin hommat – kai net nostetah induo kodialovehentiedäjäl. Il’l’u yksielpäi on vepsäläine, toizielpäi – onieganjärventagavozelaine.
