Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| Статистика
| ? Помощь
Irina Sotnikova.
Hö el’gendaba toine tošt sanoita
Источник:
Kodima № 8, 2026, с. 8
Irina Sotnikova
Hö el’gendaba toine tošt sanoita
вепсский
Младописьменный вепсский
Necil vodel Mironovoiden kanzas Kalagespäi om sur’ praznik. L’udmila Vasiljevna da Anatolii Petrovič Mironovad eläba kožmuses da armastuses jo 55 vot.
Heiden armastusen istorii om sidotud heiden vanhan kodikülänke, Kalagenke. Täs hö oma sündnuded, kazvanuded da elänuded ičeze ezitatoiden tradicijoiden mödhe. 30. keväz’kud vodel 1971 heil oli svadib. Siš aigaspäi hö eläba kožmuses, tugedaba toine tošt ihastusiš da holiš, mäneba ühtes elon kodvusiš da jügeduš läbi.
Kaiken elon L’udmila Vasiljevna da Anatolii Petrovič radoiba Änižen rudoupravlenijas külän hüvüdeks. Molembad oma radon veteranad.
Anatolii Petrovič omišti elon poukahtuzradoile, radoi poukahtoitajan. Hän oli vastusenpidäjan radnikan. Hänen rad oli korktas arvostadud – hänele anttihe "Radon satusiš" -medal’.
L’udmila Vasiljevna äi vot radoi buhgalteran. Hänen tarkuz’, vastusenpidänd da melevuz’ abutiba ei vaiše rados, no kanzelos-ki.
Mironovoiden kanz om sur’ da sebrakaz. L’udmila Vasiljevna da Anatolii Petrovič kazvatiba kaks’ last: Jelena-tütärt da Oleg-poigad.
Jelena om augotižškolan opendai. Hän radab Petroskoin licejas №40 jo enamba 30 vot. Neniš voziš hän tegihe "toižeks mamaks" äjiden lapsiden täht. Händast arvostaba ühtesradnikad, kitäba vanhembad, a lapsed johtutaba lämäl sanal kaiken elon.
Oleg-poig zavodi rata Änižen rudoupravlenijas mehanikon, a nügüd’ radab vedäjan "Kara-Tau"-karjeras Kalages.
L’udmila Vasiljevnal da Anatolii Petrovičal om nel’l’ vunukad da kaks’ pravunukad. Baboi da dedoi surel armastusel andaba heile kanzan tradicijoid, jagase mahtištol da melevudel.
Kaik, ked tundeba L’udmila Vasiljevnad da Anatolii Petrovičad, sanuba – hö ei voigoi ištta radota. Hö oma lujas radonnavedijad. Eskai oldes pensijal, hö homendesespäi ehthasai radaba ičeze rosanikal pertinno. A kezal radod om äi! Pidab valada da kütkta jur’kazvmusid, vagoda kartofinad, toda vet kül’betihe da mecha völ ehtta kävuda marjoihe da babukoihe. Kaik sijad kädes lähteba heil.
Heiden uksed kaiken om avoin heimolaižiden da sebranikoiden täht. Hö oma lujas adivoičetajad da hüvänsüdäimeližed ristitud. Hö kaiken oma vaumhed tulda abuhu läheližile, susedoile – kaikuččele.
Eläda ühtes 55 vot – nece mugažo om sur’ rad. Hö mahtaba el’geta toine tošt sanoita, tugeta jügedal aigal, ihastuda ühthižihe satusihe. Tämbei kactes heiden ozakahiže sil’mihe da muhuiže, lapsed, vunukad da pravunukad tedaba, kut pidab tagoda kanzan ozad muga, miše enamba pol’t voz’sadad eläda kožmuses.
Izumrud om čoma, kova kivi. Ani mugoine om Mironovoiden kanz. Toivotam heile vahvad tervhut, lopmatomid vägid, kaičegat toine tošt i elägat lapsiden da vunukoiden armastuses!
