Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| Статистика
| ? Помощь
Aleksandra Lesonen.
Koštamuš šai okšista luajittuja veššokšie
Источник:
Oma mua. 2026. 09.09 (№ 35 (1825)). С. 8
Aleksandra Lesonen
Koštamuš šai okšista luajittuja veššokšie
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Uškomatoin meččo, orava, kontie ta toiset mečäneläjät ašettauvuttih elämäh Koštamukšen luonnonšuojelualovehen rakennukšen luo.
Kaikki veššokšet on luajittu tavallisista okšista. Niitä luajittih venäläiset ta valkovenäläiset muasterit. Koštamukšelaisen floristin Marija Vinokurovan alottehen anšijošta luajan Muataito-projektin rajoissa kivenlouhijien kaupunkissa tavattih nerokkahat disainerit, floristit ta luovan työn harraštajat.
Muataito-projekti Koštamukšešša alko Novosibirskin muataitokoulun johtajan, Venäjän ta Europan meštarin Roman Štengauerin työpajašta. 36 ošallistujua Venäjän eri kaupunkiloista ta Valko-Venäjältä tuli Koštamukšeh šuamah uušie tietoja ta taitoja šekä tutuštumah Karjalah.
Luonnonšuojelualovehen johtaja Sergei Tarhov enšimmäisenä päivänä tervehti vierahie, lyhyöšti kerto laitokšen ruavošta ta merkitykšeštä, ta toivotti lykkyö meininkin toteuttamisešša.
Luonnonšuojelualoveh ei šattumalta tuli tilakši, missä luajittih taito-objektija. Alkuluvennošša Roman šelitti:
– Muataijon ilmijö ilmešty 1960-luvun lopušša Amerikan Yhyšvalloissa: näin taiteilijat vaššattih ihmisien ta luonnon välisen šopušoinnun kavotukšeh ta kašvajah ahneheh košetukšeh luontoh.
Veššokšie varoin käytetäh puutiheikön raivuamisen jälkeh jiänyitä okšie. Ne ruaka-ainehet ois jiäty ojah muatumah, ka ne pelaššettih, ta še antau ihmisillä mahollisuon ihailla, huaveilla, šiäntyö, arvautella, riijellä, innoštuo – lyhyöšti šanuon elyä.
Enšimmäini ruatopäivä oli täyši löytöjä ta vaikehukšie, ka työhalu voitti. Ošallistujat valmissettih šuuri miärä okšie, otettih pois lehet ta lajiteltih okšie kovon ta luavun mukah. Muasterit luajittih veššokšie tosi vihmasešša šiäššä. Luonto puitto tarkašti ošallistujien tahonvoiman lujuo. Ka kenkänä ei antan periksi. Kaikki meininkit toteuvuttih.
– Oli helppo kekšie šitä työpajua, ka šen toteuttamini vuati äijän voimie: piti etukäteh valmistua metallirunkoja, liittyä ohjelmah Karjalan piänähtävykšien kaččelu, järještyä kuletušta, majotušta, ruokkimista ta ekskursijoja 40 henkellä. Ne, ket ainaki kerta ošallissuttih šemmosih projektiloih luvetešša šitä alettih hermoštuo, vet vaikka mi ristiriita voipi rikkuo tarkkua šuunnitelmua. Šuuret passipot Marijalla stressih keštävyöštä, voittamattomašta halušta ta mainijošta tulokšešta! Joka asiešša, joka projektissa on ihmini, kumpani yhistäy kaikkie puitto runkorakenneh. Hänen šeurašša innoššut ta tulou halu šuavuttua enemmän, šuaha eniten, luatie mahotointa mahollisekši. Tietyšti muataitjon piäšankari Koštamukšešša on Roman Štengauer. Hänen rikaš kokemuš, tiijot ta taijot annettih muuttua ryšeikkyö šelviksi ta mielusiksi kuviksi. Hänen šitkeyš ta into yllytettih monie jatkamah luovua työtä kaččomatta vihmah ta kylmäh, kerrotah tilaisuošta luonnonšuojelualovehen ruatajat.
Ket ollah ne šankarit, ket tultih Koštamukšeh lautimah epätavallisie veššokšie? Enši vuorošša ne ollah tavallisie ihmisie: opaštajie, liäkärijä, inšenerijä, kotiemäntie, muamoja, tyttärie. Nuorimmilla ošallistujilla oli vain 15 vuotta. Ustinja Ved’orčik Minskistä ta Katarina Kal’nikaite Kaliningradista tultih muamojen kera ta lisättih šuuri panoš oravan ta kontien luatimiseh. Nyt eläimet otetah vaštah ta ihaššutetah Koštamukšen lapšie.
– Passipo työpajan kaikilla ošallistujilla. Teijän šielun oša ijäkši jiäy meijän kaupunkih. Työ oletta luatin uškomatointa kaunehutta! Rupiemma pitämäh huolta šiitä. Šamoin rupiemma kehumah kaikilla, ket tulou meijän loittoseh pohjoseh muah, šanotah luonnonšuojelualovehen ruatajat.
