Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kut üks’ priha openzi kovas carid
Kut üks’ priha openzi kovas carid
вепсский
Младописьменный вепсский
Ende
eli-oli car’ .Hän navedi lujas kundelta sarnoid .Carin slugad kaikjalpäi eciba nenid , ken mahtoi starinoita sarnoid – kaikuččel päiväl car’ pakiči uden sarnan .A ku hänele starinoitihe se , miččen hän kuli ende , hän käski surmita sarnnikad .A kuspäi pidi tedištada , kuli hän mugoman sarnan aigemba vai ei ?
Oleskeli muga-ki , vaiše kuleb car’ sarnnikalpäi tutaban sarnan , sid’-žo käskeb čapta sarnnikale pän .
Tuli päiv , konz hänen valdkundas ei ole jänu ni üht sarnnikad , kudamb tahtoiži ozutadas carin edes .A car’ pahidub , kidastab slugiden päle :
– Togat minei sarnnik kuspäi tahtoit !Ika kaikile lop linneb !
Slugad huriloičiba , holespai ičtaze ei muštkoi .I naku kodimištoho tuleb mitte-se tundmatoi priha .
Priha tuli , tervehtoiti carid i sanub :
– Tahtoid-ik , car’ , kundelta minun sarnad ?
A car’ ihastui .Rigehtib , prihale suhu kacub .
– Starinoiče , starinoiče teramba ! I ištutab händast ičezennoks pehmedaha lebuištimehe .Priha sanub-ki :
– Nu-ške , kundle .Mugošt sarnad , sinä , nacein , ed kulend .Oli nece lujas amu , konz minun dedaim i sinun dedaiž ühtes lendiba sarajad .Lujas korged sarai tuli .Ku sihe panda parden , ka orav kogonaižes päiväs ei voinuiži toižes lopuspäi toižhesai hüppida .Naku mugoine oli sarai !Oled-ik kulnu mugoižes ?
– En kulend , – sanub car’ , – a mi edemba oli ?
– A mi edemba oli , homen starinoičen , – sanui priha i läksi .
Homendesel möst tuleb .Car’ ištutab möst händast ičezennoks , rigehtoitab :
– Nu , mi edemba-se oli ?
– Naku muga , – sanub priha , sinun dedaiž i minun dedaim neciš sarajas kazvatiba härgan . Mugoine sur’ oli , miše päskhaižele pidi kogonaižen päivän leta , miše sarvespäi toižhesai putta .Oled-ik kulnu mugoižes härgas ?
– En kulend , sanub car’ .
– A ed kulend , ka tämbei täudub . Homen tulen .I möst priha läksi .
”Sinä oled nüga priha , – meletab car’ , – a minä sindai kaiken-se manitan . Olda sinei , kut toižile-ki , päta !”
Kucui hän ičeze slugid i sanub :
– Konz homen nece priha möst zavodib starinoita , tö kaik tulgat kundelmaha , i hot’ midä hän sanub , tö vastha kidastagat : ”Mö necen kulim , kulim !”Naku minä händast manitan-ki .
Tuli praha möst .Ištuihe i zavodi starinoita :
– Konz sinun tataiž i minun tataim valdoičiba läheli toine tošt , sinun tataiž oti velgha koumekümne bučid kuldad minun tatal .Koumelkümnel hebol vei .Olet-ik kulnuded neciš azjas ?
– Kulim , kulim ! – kidastiba slugad ühthe än’he .
– Nu , ku kaik olet kulnuded , ka anda tagaze velg , car’ ! – sanub priha .
Tuli carile maksta prihale kuldad .Ved’ ed ridle , ku kaik ühthe än’he kidastiba , miše oma kulnuded neciš velgas .Car’ käski ičeze kaznačejid ladida kuldad prihale .Keratihe , keratihe , vaiše kümne bučid keratihe , enamba ei olnu kuldad caril .
Priha bohattui , koumel hebol carinnopäi läksi .A car’ siš aigaspäi enamba ei kundlend sarnoid .Opetihe händast !
Vepsäks kändi Maria Mironova
Kut üks’ priha openzi kovas carid
вепсский
Младописьменный вепсский
–
–
–
–
–
–