Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Petroskoiš mäni koiriden val’l’astusiš ajand

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Irina Sotnikova, Kodima. № 2., (2014), с. 1, 3

Petroskoiš mäni koiriden val’l’astusiš ajand
(вепсский)

Sport: Karjalan pälidnas mäni mail’man Kubkan etap ajandsportas
Vilukun 24.–26.
päivil ezmäižen kerdan Karjalan pälidnas oli männu mail’man Kubkan etaprahvazkeskeine koiriden val’l’astusiš voibištelend. Ajandan nimi om vahvas sidotud Kalevala-runoeposanke – ”Sampo-madme”. Nece oli sur’ praznik sportmehiden i kacujiden täht.
Praznikavaiduz oli vilukun 25. päiväl suks’stadional läz Gorka-sportkeskust.
Miše ühtneda rahvazkeskeižehe ajandaha, Karjalan pälidnaha tuliba parahimad sportmehed erazvuiččiš maišpäi. Ajandaha ühtni enamb 80 sportmest Venämalpäi, Suomespäi, Pol’šaspäi, Germaniaspäi, Čehiaspäi, Slovakiaspäi i Serbiaspäi. Joukud toiba ičezenke läz 500 erazvuiččiden roduiden koirad.
Avaiduzpäiväl Karjalan valdkundan pämez’ Aleksandr Hudilainen, lidnan pämez’ Galina Širšina, Zakonoidensuiman pämez’ Vladimir Sem’onov i üks’ ajandan pätegijoišpäi, tetab matknik, Viktor Simonov tervehtoitiba kaikid ühtnikoid i praznikan adivoid. sanuiba lämid sanoid i toivotiba ozad kaikile ühtnikoile. Aleksandr Hudilainen toivob, miše tulijal vodel Petroskoiš voib mända mail’man ajandsportan čempionat.
Mugoine voibištelend oli ezmäižen kerdan Petroskoiš i tuli sureks sportaigtegoks meiden lidnan eläjiden täht. Ajand koiriden val’l’astusiš om melentartuine nägemuz, mitte kerazi enamba koumekümned tuhad kacujad koumes päiväs.
Täl vodel ezmäižen kerdan tehtihe živatoiden doping-kontrol’ neciš sportas. Necen täht tuliba tundijad Šveciaspäi. Kaik nece sanub aigtegon tärgedudes.
Männuzil vozil Sampomadme ajand oli Präžas. Necil vodel koiriden val’l’astusiš voibištelend tehtas jo koumanden kerdan, i toižen kerdan se mäneb kut mail’man Kubkan etap.
Nikonz aigemba minä en olend mugoižel aigtegol. Koiriden val’l’astusiš ajand om todeks čudokaz sportan rod. I om hüvä se, miše ajand tehtas meil Karjalas, a täl kerdalPetroskoiš-ki. Ved’ erasil ristituil ei ole voimust putta mugoižele aigtegole, konz se tehtas miččesse toižes sijas. A nakuei tarbiž edahaks mända. Rahvast oli lujas äi. I minä meletan, miše äjad ristitud, kut minä-ki, ezmäižen kerdan oliba mugoižel surel praznikal.
Voibištelendan aigan oli tehtud melentartuine iloituzprogramm lapsiden i aigvoččiden täht. Sobatan edel ajandan augotišt eziniba karjalaižed artistad, tehtihe fajer-šou, radoiba möndsijad, kus voili ostta karjalaižid muštlahjoid, erazvuiččid tehmusid, pehmdoid bobaižid.
Lebupäivil oli äi lapsid vanhembidenke. Kaikil oli hüvä mel’. Voibištelendan ühtnikad, kudambad ei ühtenugoi ajandaha, käveliba ičeze koiridenke rahvahan keskes. Naku oli ihastust! Lapsed sebaziba karvakahid haski-koirid, silitiba niid, hüviš meliš tegiba fotokuvid. Aigvoččed-ki ei jänugoi čuraha. A koirad oliba laskvad, kundliba ičeze ižandoid. Kaik tahtnikad tegiba fotokuvid koiridenke, voiliba ajada regel koiriden val’l’astusiš.
Sä-ki oli hüvä. Verez il’m, čoma tal’vmec, ei sur’ pakainekaik nece abuti tehta hüväd lebud lidnalaižiden täht, a praznikad čomaks i melentartuižeks.
Sikš ku irdal ei olend muga vilu, se andoi voimust ristituile kacta ajandad lophusai. A ken kül’mi, ka voi joda hulad čajud barankoidenke ani maksuta, ühtneda vändoihe, konkursoihe, horovodoihe, miččid tegiba Karjala-ansambl’an ühtnikad. Oli lujas vessel. Kaik praznikan adivod oliba hüviš meliš.
Oli mel’he se-ki, miše äjad lidnalaižed tuliba kanzoin. Äjiden meliden mödhe nece ajand tuli parembaks sporttal’vpraznikaks.
Voibištelendan ezmäižel päiväl oli ajand kaiked pitkembale sportmatkale – 40 kilometrad. Jäl’ges oli keski lühüdsportmatkoid. Sprintan ajand oli viz’ i kümne kilometrad.
Kut männudel-ki vodel möst vägestajaks tuli Pavel Pfeifer Čehiaspäi. Hän tuli ezmäižen 40 kilometran ajandas, 8-12 koiran val’l’astusiš. Toižel sijal om Jussi Pietikainen Suomespäi. Koumanden sijan sai venälaine sportmez’ Mihail Šelkovin. Kuden koiran val’l’astusiš ajandas ezmäižen sijan sai Martin Vrtel Čehiaspäi, toižen sijan sai Aleksandr Stol’arov Karjalaspäi Kudama-küläspäi i koumandel sijal om venälaine naine Vita Č’ornaja.
Sprintan ajandas nellän koiran val’l’astusiš ezmäižen sijan sai sportmez’ Pol’šaspäi Igor Tracz.
Mugažo oli nimitadud vägestajid skidžorningkategorijas. Nece konz üks’ vai kaks’ koirad abutaba joksta hihtäjale.
Kut sanuiba ajajad, te oli jüged: orgoid, mägid, kändandoid... Voibištelendan ezmäižel päiväl Einari Jutunen Kudama-küläspäi ajoi ocal puhu. Hän lujas satatihe i toižil päivil ei ühtnend ajandaha.
Ajandsportas kut toižiški oma ičeze sändoid, erigoičusid. Kut sanuba voibištelendan ühtnikad, koirile paremb joksta kovas pakaižes. I völ tärged azjajajan i koiriden keskes pidäiži olda kesknäine el’genduz, miše sada satust.
Nece sur’ sportaigtego tuli sureks praznikaks lidnan eläjiden täht i toi äi hüvid tundmusid, emocijoid. Tuli äi rahvast. Kacujad jäiba hüviš meliš. Minä meletan, miše jäl’ges necidä aigtegod, ajandsportan navedijoid tegihe enamba.
Spasib kaikile necen melentartuižen aigtegon tegijoile. Oliži hüvä, ku mugoine voibištelend tuliži meiden lidnan tradicijaks. I ken tedab, voib olda, vodel 2015 Petroskoiš kaik-se mäneb mail’man ajandsportan čempionat.