Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Galina Baburova.
Viž openduzvot om jo läz tagaze
Источник:
Kodima. № 2., 2014, с. 6
Galina Baburova
Viž openduzvot om jo läz tagaze
вепсский
Младописьменный вепсский
Täl vodel Petroskoin universitetan filologižen tedokundan Baltian meren suomalaižen filologižen kafedral om nel’l’ pästnikad, kudambad oma opendanuded vepsän kel’t.
Homaičemata om männu aig. Tuli aig kodvda sadud tedoid, kirjutada diplomtöd da meletada, midä tehta universitetan jäl’ghe, minke sidoda ičeze elod. Openduzvoden aigan oli äi jügedusid, oli-ki äi čomid unohtamatomid azjoid.
Sergei Minvalejev om lujas aktivine üläopenik. Kaks’ vot hän oli adapteran universitetas – abuti norembiden voz’kursiden üläopenikoile harjeneda universitetan eloho. Sid’ Sergei tuli parahimaks adapteraks ičeze tedokundal. Hän ühtni äjihe konferencijoihe, ajeli erazvuiččihe konkursoihe, ei üht kerdad kirjuti Kodimalehtesehe. Openduzaigan Sergei löuzi äi sebranikoid.
Sergei Minvalejev: ”Minei lujas tuli mel’he openduz universitetas. Hot’ nece oli-ki jüged aig. Tarbiž oli opeta kaks’ verast kel’t – suomen da vepsän kel’t”.
Sergei navedib etnografijad. Sikš diplomtön täht valiči etnografižen teman. Universitetan jäl’ghe Sergei meletab jatkta opendamišt aspiranturas. No sidä hän völ ei pätand tarkašti, sanub: ”Aig ozutab!”.
Kristina Sokolova om sündnu Murmanskan agjan Kirovsk-lidnaha. Školan jäl’ghe tariž oli meletada, kuna mända opendamhas edemba. Kerdan hän tedišti Baltian meren suomalaižiden keliden da kul’turan tedokundas, mitte oli Petroskoin universitetas. Hänele tegihe melentartušt, ked oma vepsläižed. Kristina päti tedištada enamba vepsän kul’turas da opeta vepsän kel’t. Hän tuli Petroskoihe opendamhas universitetas.
Kristina Sokolova: ”Opendusen aigan opendajad sündutiba minus armastust vepsän kel’he. Minä tahtoižin abutada kehitoittas necile kelele. Tedan, nece om lujas jüged azj. Nügüd’ om tulnu aig pätta, midä tehta universitetan jäl’ghe. Openduzaigan vajehtin äi radsijoid, no en voi völ löuta radsijad hengedme”.
Nadežda Šadrina openzihe Petroskoin sauvondtehnikumas. No kerdan el’genzi, miše nece opendusen pol’ ei ole mel’he hänele. Sikš Nadežda päzui opendamhas filologižehe tedokundaha, karjalan da vepsän keliden i literaturan kafedrale.
Nadežda Šadrina: ”En ole vepsläine. No om melentartušt teta Karjalan valdkundan rahvahiš. Ičein sebranikoile paksus starinoičen vepsän kelen nügüdläižes olos. Minun sebranikoiden keskes om vepsläižid. Sanun heile, miše vepsän rahvahan elo-oza om heiden käziš. Hö pidäba vastust vepsän kelen kaičendas. Sen täht pidab teta maman kel’t! Minai om kaks’ poigad. Kut mamoi, tahtoin sanuda, miše laps’aigaspäi tarbiž sündutada ristituiš armastust kodimaha, lapsile pidab teta ičeze juriš. Minä-ki erašti sanun poigale midä-ni vepsäks. Om tarbhašt teta ičeze man rahvahan kul’turas”.
Videnden voz’kursan augotišes üläopenikoil oli pedagogine praktik školas. Äjad heišpäi tahtoiškanziba tehtas opendajikš. Nadeždaki surel tahtol radaiži školas. A vot Anastasija Konošenkol mugoine uništuz – olda opendajan, jo tuli eloho. Anastasijan jured oma Vehkojaspäi. Hän laps’aigaspäi navedi vepsän kel’t, sikš vanhembad oigenziba tütärt opendamhas suomalaižugrilaižehe školha.
Anastasija Konošenko: ”Minai oli parahim opendai – Kukojeva Nadežda Anatoljevna. Hän paksus tarjoiči minei ühtneda erazvuiččihe konferencijoihe, konkursoihe. Nece azj minei lujas tuli mel’he”.
Školan jäl’ghe Anastasija jatksi vepsän kelen opendamišt universitetas. Ezmäižel voz’kursal hän el’genzi, miše tahtoib olda vepsän kelen opendajan. Nügüd’ hän opendaškanzi Šokšun školan openikoid vepsän kel’he.
Anastasija Konošenko: ”Školas minä opendan 27 last vepsän kel’he. Lapsile om mel’he opeta kel’t. Om hüvä, miše nügüd’ voib kävutoitta urokoil äi melentartuižid openduzkirjoid lapsiden täht. Lujas navedin lapsid, surel tahtol ajelen radole”.
Nügüd’ pästnikoil om jüged aig. Pidab kerata vägid, miše hüvin kävuda läbi kaikiš kodviš. Toivotagam heile tirpandad, satusid openduses!