Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Irina Sotnikova.
Vepsläine fil’m tuli parahimaks festivalil
Источник:
Kodima. № 7, 2014, с. 4
Irina Sotnikova
Vepsläine fil’m tuli parahimaks festivalil
вепсский
Младописьменный вепсский
Kinofestival’: Estonias kezakun 4.–8. päivil mäni Ezmäine suomaliž-ugrilaižiden fil’moiden festival’.
Suomaliž-ugrilaižiden fil’moiden festival’ mäni Suvi-Estonias, Ciistre-küläs. Sihe ühtniba Suomen, Estonian, Vengrian da Venäman suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden ezitajad. Kinofestivalil vepsläižed Karjalaspäi, Larisa Smolina i minä, necen kirjutesen tegii, ozutiba fil’man živatoiden polhe (Živatad vepsläižiden elos-fil’man).
Festivalile tuli äi norid, kudambad vaiše zavodiba tehta fil’moid. Hö toiba ičeze scenarijoid, miččed völ ei ole tehtud lophusai, da uzid idejoid. Nece festival’ andoi norile voimusen vajehtadas mahtištol ičeze kollegoidenke, sada uzid tedoid, tundijoiden arvostelendad da nevondoid.
Festivalin tegijan oli Edina Csüllög. Hän om Vengriaspäi, nügüd’ eläb Estonias, Tallin-lidnas. Edina starinoiči, kut i mikš hänel sündui idei tehta kinofestival’ Estonias: ”Tahtoin, miše suomalaižugrilaižil rahvahil oližiba ičeze fil’mad. Nece om lujas melentartuine i tärged azj. Ku om hüvä idei, ka linneb hüvä fil’m-ki. Tämbei ei ole kirjoid, miččed opendaižiba ristituid tehmaha fil’moid, kirjutamha scenarijoid. Iče tegen fil’moid, opendan toižid. Fil’mad – nece om minun elo. Planoiš om tehta festival’ kaikuččel vodel da mugažo tehta fil’m festivalin aigan. Nece linneb hüvä praktik niile ristituile, ken vaiše zavodib tehta fil’moid”.
Festivalin aigan mäniba mastar’-klassad, miččid vediba tutabad mehed – fil’moiden ohjandai Daniel’ Erdeli Vengriaspäi da kirjutai, fil’moiden tegii Mart Kivastik Estoniaspäi. Hö openziba meid kirjutamha scenarijoid i sel’genzoitiba äjan, kut pidab oikti valita päurohod fil’man täht, tehta fil’moid muga, miše mel’dütoitta kacujid. A ehtoidme festivalin ühtnikoid ihastoitiba sijaližed artistad.
Vides päiväs oli ozutadud 50 fil’mad. Ned oliba ani erazvuiččed. No konkursaha ühtniba vaiše 25 lühüdad fil’mad. Jäl’gmäižel festivalin päiväl tehtihe ühthevedoid. Parahimaks fil’maks tuli Larisa Smolinan i Vladimir Slavovan fil’m ”Živatad vepsläižiden elos”. Nece fil’m starinoičeb kodi- i mecživatoiden, mugažo linduiden roliš vepsläižiden elos. Siš om kaik vepsän rahvahan mel’vuz’: veroid, muštatišid, primetoid, kudambad om sidotud živatoidenke. Fil’man bohatuz’ om siš-ki, miše sigä ozutadas lujas äi živatoid. Kažid, koirad, kondi, tedriden kim, lehmäd da härgäd pöudoil, hirb’ joges i m.e. Vladimir Slavov koume vot tegi sjomkad necen fil’man täht. Hän iče om mecnik. Ozutesikš tedrid kimt hän heiti kameraha koume öd.
Fil’m oli tehtud vodel 2008 M.A.Castrenin-sebran raha-abul da Nuori Karjala-sebran abul. S’jomkad mäniba erazvuiččiš pohjoižvepsläižiš küliš: Šokšus, Vehkojas, Šoutjärves, Kalages, Toižeges, Kaskezas. Fil’man tegijoiden sanoiden mödhe fil’m ”Živatad vepsläižiden elos” om tehtud kut vanhembile mehile, mugažo lapsile-ki. Ved’ eskai školas vepsän kelen urokoil nece fil’m om hüvä openduzmaterial.
Nominacijas ”Parahim kinematografii” vägesti Ivan Golovn’ovan fil’m ”Месторождение” (Hanti- Mansiiskan agj), nominacijas ”Parahim fil’man ohjandajan rad” – Aarne Leiman fil’m ”Pekkon päiv” (Estonia). Denis Kornilovan fil’m ”Gerakl” (Udmurtia) i Ol’ga Kon’kovan da Denis Kuz’minan fil’m ”Venäman suomalaiž-ugrilaižed rahvahad” saiba eriližid lahjoid.
Kinofestival’ Estonias oli tozi hüvä i melentartuine. Se andoi meile voimust kacta toižid fil’moid, tundištadas toižiden suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden ezitajidenke. Kaik festivalin ühtnikad saiba hüväd mel’t, unohtamatomid tundmusid, uzid tedoid. A ved’ fil’mad kodikelel oma lujas tarbhaižed meiden elos. Fil’moiden abul mö voim kaita kut kel’t, mugažo rahvahan kul’turad.
Tahtoin sanuda sur’ spasib kaikile festivalin tegijoile mugoižes lämäs adivoičetuses. Sigä eläba lujas südäimeližed ristitud. Meid lujas hüvin vasttihe. Kaik nened viž päiväd mö olim kuti ičelaze kodiš.
Toivom, miše nece hüvä idei tehta festival’ kaikuččel vodel tuleb eloho i se andab voimust norile todenzoitta ičeze meletusid.