Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Maria Filatova.
Kut kaita ičeze kodikel’t?
Источник:
Kodima. № 1, 2015, с. 5
Maria Filatova
Kut kaita ičeze kodikel’t?
вепсский
Младописьменный вепсский
Konferencii: Piteriš pagištihe vähäluguižiden rahvahiden kul’turan da keliden kaičendas.
Erazvuiččed suomalaiž-ugrilaižen mirun küzundad oli letud tedo- da praktikkonferencijal, miččen nimi oli «Suomalaižugrilaižed Venäman Öbokan rahvahad: tradicijad da nügüd’läine aig». Se mäni Piteriš 2014. voden kül’mkus.
Konferencijaha ühtni enamb sadad mest Venäman erazvuiččiš alovehišpäi: Karjalaspäi, Komi-valdkundaspäi, Piterin da Vologdan agjoišpäi. Oli adivoid Suomespäi-ki. Nene oma rahvahaližiden sebroiden ühtnikad, vald- da tedomehed, lehtezmehed. Dokladoiden temad oli sidotud vähäluguižiden rahvahiden kul’turan da keliden kaičendaha. Sur’ homaičend oli oigetud keliden problemoiden kaičendaha. Piterin agjas eläb viž suomalaiž-ugrilašt rahvast: vepsläižed, vodjalaižed, ižorad, ingermalaižed, Tihvinan karjalaižed. Niid om seičeme tuhad mest.
Kaikuttušt rahvast holdub küzund – kut kaita iceze kel’t? Konferencijal oli pagin siš, miše Piterin valdmehišt tugedab vähäluguižid rahvahid. Piterin agjas radab Igähižiden rahvahiden keskuz, mugažo radon vedäba sebr ”Vepsarija” da «Vodjalaižiden da ižoroiden sebr». Piterin agjan Vidl-küläs radab Vepsän fol’klorkeskuz. Neciš keskuses om avaitud vepsän rahvahan muzei, Kädekaz-sebr, kangazpuiden honused. Sigä radaba Päiväine-tätüteatr, Armas- da Čomašti-pajosebrad. Kaik nece abutab kaita rahvahan kul’urad. No täudub-ik necidä abud, miše kaita kel’t, mitte jo kadob? Sen polhe oli pagin konferencijal. Vepsän kul’tursebran pämez’ Zinaida Strogalščikova eziti melentartuižen dokladan. Hän starinoiči vepsän kelen nügüd’läžiden elon polhe da mahtoiš, kut voib kehitoitta kel’alovehid.
Pidab sanuda, miše vepsän kelen kaičendaha oli omištadud äjad dokladad. Ol’ga Spirkova, Vidl-külän Vepsän fol’klorkeskusen radnik, starinoiči vepsän kelen elon Vidl-küläs. Nügüd’ neciš posadas tehtas vepsän kelen kursad. Vepsän kelen polhe pagiži Viktor Trifojev, Piterin Rahvahaližen vepsläižen kul’tursebran pämez’.
Karjalaspäi konferencijale tuli nel’l’ ezitajad: Zinaida Strogalščikova, Jelena Migunova, Larisa Smolina da Maria Filatova. Dokladad oli sen polhe, kut nügüd’ kehitoitasoiš karjalan da vepsän keled, da kut niid voib kaita.
Larisa Smolina starinoiči projektoiš, miččed oli tehtud jäl’gmäižes aigas. Ozutesikš, vepsän paginklub radab jo koumanden voden. Täl kezal oli tehtud Noriden kul’turdesant-projekt, oli kuvatud uz’ fil’m vepsän kelel «Sel’ktas vedes kala kokib». Kaik nece abutab kehitoitta vepsän kel’t Karjalas, sirtta se norele pol’vele.
Konferencijan aigan pagištihe, miše Piteriš om surid problemoid suomen kelen opendusenke. Lidnas ei täudu mahtakahid suomen kelen opendajid, om vähän hüvid nügüd’läižid openduzkirjoid. Pagin oli siš, miše pidab tehta kursoid, kus opendajad voižiba parembzoitta ičeze kel’tedoid.
Konferencijal äjan pagištihe, letihe tarbhaižid küzundoid, ectihe vastusid niihe. Sen aigan oli tehtud pätused, miččed andaba ičeze satusid.
Mugoižed konferencijad andaba voimusen suomalaiž-ugrilaižen mirun ezitajile vastatas, abutaba vajehtadas mahtoil da tedoil. Valdmehed da rahvaz voiba olda sidos, vedäda paginad i ühtes tehta tärktad radod.