Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Mecižand da Mecemäg (Estilaine sarn)
Mecižand da Mecemäg (Estilaine sarn)
вепсский
Младописьменный вепсский
Kerdan
küläs ühtel mužikal reboi zavodi vargastelda kanoid .Ak sanub-ki mužikale :
– Teravas meil ni üht suugad ei linne .Patrakejevna kaikid kanoid kandišeb .Ota oružj da mäne mecha , löuda reboi da riko se .
Oti mužik oružjan , kucui koirid da läksi mecha ecmaha reboid .
Eci hän reboid , eci , lopuks nägeb : mecas seižub mägi , a mäges om kaidud uru , a uruspäi reboin pä nägub kaik höunhiš .Mužik sid’-žo oti oružjan , metihe da ambui .Naku tuli lop reboile .Koirad tacihe riktud reboinnoks i vediba sen uruspäi .
Mužik pani reboin sel’gha i läksi kodihe .Astui-astui , äkkid edes hän nägišti emätedrižiden poigveh .Tahtoi möst otta oružjan , no jäl’gmäižel kurol meletaškanzi : ”Pidabik emätedrižid rikta ?Ved’ penikaižed völ oma ”.
Hänele tegihe lujas žal’ emätedrižid , i nimidä pahad hän ei tegend niile .Läksi tedme edemba .
Astui äjak-se metrad , äkkid nägišti ranitud tedrad .Suug oli kattenu , nikut-se ei voi leta : jokseleb tehutme , eskai pal’hil käzil tabata sidä .Tahtoi möst otta oružjan , no jäl’gmäižel kurol meletaškanzi : ”Om-ik hüvä rikta läžujad lindud ?Tervnegaha da elägaha se ”.Muga ei tegend-ki nimidä pahad tedrale , läksi edemba .
Astui-astui , äkkid penzhiden keskes nägišti čudokahad živatad : pedr – ka ei ole pedr , hebo – ka ei ole hebo .Kacuhti tarkašti – nece om hirb !Naku mitte saliž !Tahtoi otta oružjan da žalleiči živatad .Jäl’gmäižel kurol meletaškanzi : ”Omik hüvä mugomad čomad živatad rikta ?Elägaha se !”
I hirb joksi mecha .
Äkkid mužik nägeb : te om tundmatoi , sija ani veraz !Seižui äjak-se aigad , kacuhti erazvuiččihe polihe i edemba läksi .A mec tegihe kaik sagedambaks , ma jaugoiden al – kaik samlokahambaks .Teravas pimenzui i mužikale nimidä ei jä , vaiše ku išttas kandole da pipkutada trubkad .Muga hän tegi-ki .Lebaižihe sihesai , kuni ei nägištand , miše puiden taga lämoihut pil’kištab .
Mužik sid’-žo libui kandolpäi i läksi sinna , kus lämoihut paloi .Astui-astui , lopuks tuli vanhanno pertinnoks .Nägišti , miše verai om avoin , i tuli pertin südäimehe .
Pertiš oli kodikaz honuz , honuses seižui sur’ stol , puhthan stolan taga ištuiba dedoi da baboi .Dedoil oli todesine bard samlospäi , sobad todesižespäi tohespäi , jaugas – virzud heinäspäi .Baboi kezerzi vauvast langad , a rindal kangazpuil oli kangaz , mitte nahodi puhthaze hoikaha toheze .
Kuni mužik kacli kaiken , dedoi sanui hänele laskval änel :
– Ala varaida , poigaine , proidu .Segoid-ik mecha , a nägub , pidab sinei meil öduda .
– Ka , segoin , – sanui mužik . – Hüvä oliži öduda teil , ku voib .
– Mikš ei sa , ödu ! Ištte , lebaite .Sinä , nacein , lujas väzuid : žalleiči minun emätedrižid , žalleiči minun läžujad tedrad , hirbed-ki žalleiči .A reboid rikoid , ka ala holdu .Se amu jo ei kundelte mindai : kaikid söi , ken oli hondemb sidä .Ka sinä ala huiktelde , ezmäi kaiked pidab söda .
Mužik kacuhti ümbri : mitte čud om , stol om jo kattud !Tohesižed staucned oliba täuded erazvuiččid mecan lahjoid : jablokoid , mustikašt , manzikašt , babarmod , muraškod .Sid’-žo seižui tohesine nökič vasanke .Sö da jo , kuverz’ tahtoid .
– Sö-sö , – adivoičeti händast baboi .
Spasiboiči heid mužik , ištuihe stolan taga , oti jablokan , söi marjoid , räpsaiži vasad tohesižes nökičuspäi .Räpsaiži i mujab : nece ei ole vas , a maged koivvezi .
Mužik söi külläks i sanui :
– Spasib teile .Kaik parembaks kändihe , a minäse , toden sanuda , varaižin .
– Ka midä sinä , poigaine , – sanui dedoi , – mö kaikile hüvile ristituile abutam .
Homendesel , konz mužik libui , dedoi sanui hänele :
– Naku om päidunu jo .Nügüd’ sinä void tönduda matkaha .A miše möst ed oliži segoinu , minä sindai kaimdan .
Dedoi sanui necen , pani päha tohesižen šapkan , jaugha – tohesižed virzud da päle tohesižen kaftanan .A baboi andoi mužikale tohesižen korobaižen i sanui :
– To nece korobaine ičeiž akale lahjaks da sanu : ”Mecemäg andoi ”.Hän sinai , nacein , mugažo om hüvä ristit .
– Hän , kut minä-ki , navedib živatoid da linduid , – sanui vastha mužik i spasiboites
heid töndui matkaha .
Ehtaks Mecižand toi mužikad sile tahole , kuspäi lujas hüvin nägui külä .Hän seižutihe i sanui :
– Nügüd’ sinä üksnäiž lähted .Nimidä pahut sinunke ei tehte .
I edel ku mužik tahtoi spasiboita händast , dedoi kadoi , kuti man alle lanksi .
Tuli mužik kodihe i andoi akale korobaižen .A necil homendesel ak oli pahoiš meliš : vaiše ühtel sil’mäl kacuhti korobaižehe .Jäl’ges avaiži sen , nägišti , miše korobaižes om vaiše koume kuidud jüväd , i taci sen ühtes jüvidenke iknaha .A jäl’ges sanui :
– Mitte tarbhatoi lahj , pidi-ik se mecaspäi toda .– I möst zavodi rata .
Sigä , kuna lanksi tohesine korobaine , jo kuverdesse päiväs päliči kazvoi čoma koivuine; a sigä , kuna lanksiba kuidud jüväd , kazvoi koume jäblon’pud , miččed jo necil sügüzel andoiba magedoid ploduid .
Mecižand da Mecemäg (Estilaine sarn)
вепсский
Младописьменный вепсский
–
–
–
–
–
–
–