Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Irina Sotnikova. Em antkoi kelile sambuta!
Irina Sotnikova
Em antkoi kelile sambuta!
вепсский
Младописьменный вепсский
Uhokun
19.päiväl Sankt-Peterburgas ITAR TASS-press-keskuses oli tehtud online-press-konferencii .Se oli omištadud Rahvazkeskeižele kodikelen päiväle , mitte praznuitas uhokun 21.päiväl .
Nece voz’ om nimitadud Literaturan vodeks , sikš ezmäi kaiked pagin oli literaturas rahvahaližil kelil : kirjoiš , openduzkirjoiš , painusiš .Paginaha ühtniba Paginkluban vedäi Larisa Čirkova Petroskoišpäi , P’otr Suren nimel antropologijan i etnografijan muzejan tedomez’ Ol’ga Kon’kova , Piterin agjan rahvahaližkeskeižiden kosketusiden komitetan pämez’ Mihail Lebedinskii da Siktivkaran universitetan ezitajad .
Press-konferencijan ühtnikad starinoičiba rahvahiš , kudambad eläba Venäman Ö-bokal , neniden keliden kaičendas , siš , miččiš oloiš om kaikutte kel’ i kut valdmehed tugedaba vähäluguižid igähižid rahvahid .
Nügüd’ Piterin agjas eläb koume igähišt vähälugušt rahvast : vodjalaižed , ižorilaižed da vepsläižed .Kut sanub Ol’ga Kon’kova , vepsän kel’he Piterin agjas anttas sur’t homaičust i lujas äjan tehtas sen kaičendan täht .Kaikid hubembad azjad oma vodin kelel .Jäl’gmäižen rahvahan kirjutamižen mödhe vaiše 64 mest lugeba ičtaze vodjalaižikš , Piterin agjan küliš eläb 19 mest , niišpäi vaiše 4 mest mahtab pagišta kodikelel .Azjad ižoran kelenke oma parembad , iče ižorilaižid-ki om enamba – 264 mest .No niid , ked pagižeba kelel , om vähemb 20 mest .Ka , toižes polespäi , situacii kelenke om jüged , no toižes polespäi , kut meletab Ol’ga Kon’kova , om toiv parembaha .
Piterin agjas hüvin tugetas igähižid rahvahid .Tehtas kel’kursid , paindas kirjoid , erazvuiččid abukirjoid , sädas mul’tfil’moid kodikelil .Nügüd’ radab programm , mitte om omištadud igähižile rahvahile .No kut sanub Mihail Lebedinskii , paksus igähižiden vähäluguižiden rahvahiden kelihe ozutaba melentartušt toižiden rahvahiden ezitajad , kudambad tahtoiba el’geta kul’turad da rahvahaližid tradicijoid .Ka , tämbei om voimuz pätta igähižiden rahvahiden problemoid , popularizoida kul’turad , kaita kelid .No päazjse om siš , miše ristituil pidab sündutoitta melentartust ičeze rahvahan kul’turaha da kelehe , miše hö voižiba antta niid toižile sugupolvile .
Vepsän kelen opendamižes Karjalas da vepsänkeližes literaturas starinoiči Larisa Čirkova .Tägä vepsän kel’t opetas nelläs školas da koumes päivkodiš .Tehtas fil’moid , paindas kirjoid vepsän kelel kut lapsiden , muga aigvoččiden-ki täht , openduzkirjoid , vajehnikoid , Kodima-lehtez , Kipinä-kulehtez , Verez tullei-al’manah .Päazjas kaik painused paindas Rahvahaližen politikan ministerstvan regionaližen programman rahatugen abul .Mugažo vepsänkeližiden kirjoiden painamižes äjan abutab suomalaine Juminkeko-fond , mitte om Suomen Kuhmo-lidnas .
Komi Valdkundas školiden 96 procentas komin kel’t opetas kut kodikel’t i kut valdkundališt kel’t .Vaumitadas komin kelen opendajid , paindas literaturad , vajehnikoid , lehtez , al’manahoid , openduzkirjoid .Kut Piterin-ki agjas , tehtas mul’tfil’moid .Kaikišpäi nägub – komin kel’ om korktal kehitoitandtazal .
Kaikuččel rahvahal oma ičeze sabustused kelen kaičendas da kehitoitandas .Olgha ned pened vai sured , no ned oma .Kel-se om ani huba azj kelenke i läz ei ole pagižlijoid kodikelel , a kel-se , vastkarin , kel’t opetas kut kodikel’t i kut valdkundališt .Mi koskeb vodin da ižoran kelid , ka ei sa putta nadeimatomusehe .Toiv kaiken om .I om hüvä , miše kaikuččel rahvahal oma mugomad ristitud , kudambad ei antkoi kelile sambuda .
Em antkoi kelile sambuta!
вепсский
Младописьменный вепсский