Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Larisa Smolina. Männu voz’ oli satusekaz vepsän rahvahan täht
Larisa Smolina
Männu voz’ oli satusekaz vepsän rahvahan täht
вепсский
Младописьменный вепсский
Vastuz
: Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstvan radnikad pagižiba tehtud rados da sanuiba ičeze planoiš vodeks 2015.
Kaikuččen voden Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstv tegeb vastusid Karjalan valdkundan igähižiden rahvahiden sebroidenke .Jäl’gmäižel keväz’kun päiväl mugoine vastuz mäni vepsläižidenke Petroskoiš , Periodika-painištos .
Vastusele tuliba Rahvahaližen politikan ministr Andrei Manin , varapämez’ Jelizaveta Haritonova da ministerstvan radnik Jevgenija Šustova .Vastusen aigan Vepsän kul’tursebran ezitajad tundištoitihe kaikiden azjoidenke , miččed oli planiruitud da pästtud eloho ministerstvan rahatugel muloi .Pagištihe mugažo planoiš necikš vodeks .
Jelizaveta Haritonovan sanoiden mödhe männu voz’ oli tozi satusekaz vepsän rahvahan täht .Karjalan valdkundan büdžetan rahatugel oli sädud vepsläižiden kirjoiden , lehtesiden tegemine da painamine .Läksi eloho Valentina Rogozinan runokirj lapsile , kogonaižen voden paindihe Kodima-lehtez , Kibin-kulehtez da Verez tullei-al’manah .Karjalan , Vologdan da Piterin agjan vepsläižed tegiba erazvuiččid ühthižid azjtegoid : konferencijoid , praznikoid , festivalid kut lapsiden , mugažo vanhembiden täht .Niiden keskes oma Elonpu-praznik , Pajokeraine-festival’ , kaks’ konferencijad Šoutjärven muzejas da äi tošt .
Ei jänugoi homaičemata školad-ki , kus opetas vepsän kel’t .Oli osttud koume komplektad än’apparaturad .Nece abutaškandeb lapsile paremba opeta vepsän da anglian kelid .Nenid komplektoid ei todud kogonalaze vepsläižihe školihe , no ned varastadas .
Parembaha polehe vajehtihe Karjalan man vepsläižiden kalanikoiden oiktused-ki .Nügüd’ kaik kalanikad , ked eläba vepsläižiš Karjalan man posadoiš : Šoutjärves , Šokšus da Kalages , oma sanuded ližakvotoid .Ku ende kaikutte kalanik voi pästta Änižehe vaiše ühten verkon , nügüd’ verkoiden lugumär kazvoi koumehe kerdaha .
Nene ei olgoi kaik azjad , miččed Vepsän kul’tursebr da Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstv pästiba eloho muloi .Rad vepsän rahvahan hüvüdeks linneb jatktud edeleze-ki .Ministerstvan radnikad starinoičiba ičeze planoiš jo necikš 2015.vodeks .
Nece voz’ om znamasine voz’ Karjalan man vepsläižiden školiden täht .Šoutjärven , Šokšun da Kalagen školad praznuičeba 210 vot .Nece om tozi sur’ da znamasine igä ei vaiše školiden , no mugažo vepsläižiden posadoiden da eläjiden täht .Ved’ Änižröunan školad oma ühted vanhembiš školišpäi kaikes Karjalas .Kanman sur’t praznikad kaik školad planiruiba pidäda erazvuiččid azjtegoid : tehta vastusid , konferencijoid , möst avaita istorijan lehtpolid .
Jo redukus Kalag’ varastab adivoid lapsiden sarnfestivalile .Nece festival’ linneb Kalagen kul’turpertiš .Kut aigemba-ki festivalile tuleba vepsläižed ei vaiše Karjalaspäi , no mugažo Piterin da Vologdan agjoišpäi .Kut männudel-ki kezal Šoutjärves tehtas Elonpu-praznik , a kezan augotišes Karjalan man vepsläižed lähteba Elonpu-praznikale Piterin agjaha Vidl-posadaha .Karjalan rahvahaližen politikan ministerstv tugeb necen ajelusen rahoil .
Kut ende-ke ministerstv jatktab tugeta rahoil parahimid üläopenikoid , ked opendaba vepsän , suomen da karjalan kelid Petroskoin universitetas .Hüväs openduses kerdan vodes kaikutte openik sab viž tuhad rubl’ad .
Jo läheližes aigas sulakun 20.päiväl Rahvahaližen politikan ministerstv ühtes Vepsän kul’tursebranke tegeb suren pühän Petroskoi-lidnas .Tetaban Mark Pimenovan muštoks tehtud muštlaud riputadas pertin seinäle , kus nece mez’ konzse eli .Muštlaudal linneb kirjutadud , miše sild , mitte ühtenzoitab Lunačarskijan da Kirovin irdad Petroskoi-lidnas , oli tehtud Mark Pimenoval .Pidab sanuda , miše Mark Pimenov iče oli Šokšuspäi .Hän oli tetab mez’ Pimenovoiden rodsuguspäi .Nece oli biznesmehiden , hüväntegijoiden , čomiden sauvotajiden rod , kudamb om tehnu lujas äi hüvid azjoid Petroskoilidnan täht .Hö sauvoiba jumalankodid , sildoid , lapsiden kodid …Iče Mark Pimenov oli mugoine bohat mez’ , miše hänen rahoile oli saudud Aničkovan sild Piteriš , tehtud seinvahvištused Kronštatas i äi tošt .Ned nügüd’-ki seižuba ičeze sijoil i oma tarbhaižed rahvahale .
Nügüd’läižile vepsläižile pidab muštta Mark Pimenovan nimi , sikš ku nece mez’ jäti lujas suren jäl’gen istorijaha .Sulakun 20.päiväl om znamasine päiv .Necil päiväl linneb 150 vot Mark Pimenovan surmpäiväspäi .Sikš necil päiväl planiruitas riputada muštlaud pertin seinäle da tehta sen avaiduz irdal .Necile pühäle kuctas kaik lidnan eläjad .
Männu voz’ oli satusekaz vepsän rahvahan täht
вепсский
Младописьменный вепсский