Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Hö lahjoičiba meile mirud!

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Irina SOTNIKOVA, Kodima. № 5, (2015), с. 1

Hö lahjoičiba meile mirud!
(вепсский)

Praznik: Kalagen eläjad ezmäižen kerdan ühtniba Kolematoi rahvazjouk-akcijaha.
Vodespäi vodhe semendkun 9. päiväl meiden man rahvaz praznuičeb surt praznikadVägestusen päiväd. Necil vodel äjiš lidnoiš da küliš Vägestusen päiväl uden tradicijan oli Kolematoi rahvazjouk (Bessmertnii Polk)-akcii.
Ristitud astuiba irdoidme pidädes kädes ičeze heimolaižiden fotoidniiden, ked ühtniba Surehe voinaha. Kaikuččen vodenke kaik enamba ristituid ühtneb neche akcijaha. Ved’ sen pätegend om kaita muštod voinas, meiden man urohoiš, kudambad vojuiba frontal, oliba tagamal, koliba Kodiman valdas.
Jubileivodel meiden-ki Kalag’-külän eläjad ühtniba neche akcijaha. Ei sa sanuda sanoil, mi tegihe ristituiden hengel da südäimel. Necil päiväl meiden pradedad da prababad, dedad da babad todeks oliba rindal meidenke.
oli lujas hüvä. Školanno kerazihe lujas äi külän eläjid. Jäl’gmäižiš voziš en mušta mugomad rahvahan lugumärad, mitte oli necil vodel. Akcijan ühtnikad pidiba kädes ičeze tatoiden, dedoiden, pradedoiden, baboiden fotokuvid da portretoid nimidenke. Fotokuvad heiden kädes sanuiba siš, miše muštaba, ülendasoiš, tahtoiba kaita istotrijad sures ezitatoiden urohontegos. Kacmata sihe, miše kaikuččen vodenkevoin om kaik edemba meišpäi, , jäl’genikad, kaiken muštaškandem niiš, ken koli kaites Kodimad. Kolematoi rahvazjouk-akcii koski kaikuččen ristitun südäint. Minä nadeimoi, miše se tuleb hüväks tradicijaks meiden-ki küläs.
Astund oli školaspäi kul’turpertihesai, kus jäl’ges mäni miting. Mitingal meiden veteranoid, Suren voinan ühtnikoiden leskiakoid, enččid min’oroid da kaikid tulijoid tervehtoiti Kalagen administracijan pämez’ Irina Zalivako da Prionežjen administracijan pämez’ V’ačeslav Škapov.
Mitingan aigan openikad lugiba runoid da pajatiba pajoid voinan polhe. Jäl’ges oli änetomuden minut kolijoiden muštoks da änikoiden panend kaumoile.
Mitingan jäl’ghe kul’turpertiš külän eläjiden täht oli tehtud koncert.
Praznik tuli mel’he kaikile ristituile. Tahtoin spasiboita akcijan sädajid i kaikid, ken ühtni praznikan tegemižehe.
Olen hüviš meliš, miše minei-ki tuli oza ühtneda neche akcijaha. Minun heimos mugažo oma ezitatad, kudambad ühtniba Surehe voinaha. Üks’ niišpäi om minun pradedoi Aleksandr Matvejevič Mironov. Hän mäni läbi kaikes voinas i pördihe kodihe. Oli pauklahjoitud ordenal da nelläl medalil. Koli, konz hänele oli 64 vot. , kaik heimolaižed, starinoičem hänen polhe ičemoi lapsile, vunukoile i ülendamoiš hänel. Hän igäks jäb meiden südäimihe, kut äjad toižedki rohktad urohod, kudambad lahjoičiba meile mirud.