Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Muzik ei ole ilotuz, nece om jüged rad

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Pagištoiti Galina Baburova, Kodima. № 5, (2015), с. 6, 7

Muzik ei ole ilotuz, nece om jüged rad
(вепсский)

Vepsläine Noid-grupp sündui seičeme vot tagaze. Neniš voziš äjan om vajehtanus. Aigan sirttes pajosebran ühtnikoiden mahtod kazvaba. Keväz’kun lopus Noid ezini surel festivalil Estinmal. Paiči meiden artistoid festivalihe ühtni 206 muzikantad 26 maspäi! 24 050 mest kävui necile azjtegole.
Minä vastsimoi Noid-gruppan pämehenke Vladimir Solovjovanke da tedištin hänel, mil eläb meiden vepsläine norišt nügüd’, miččid satusid se sai, midä melentartušt meile varastada läheližel aigal meidennoidilpäi”.

Tedan, miše ei amu pörditoiš Estinmalpäi. Ole hüvä, starinoiče, mitte festival’ oli sigä da kut kaik mäni?
Festivalin nimi omTallinn music week”. Ezmäi kaiked nece aigtego tehtas enamba prod’usoroiden, mi kundlijoiden täht. Mugoižil pajosebroil, kut meil, om voimuz ozutada ičtaze necil festivalil. Tallinn music weekom üks’ kaikid surembiš muzikaližiš aigtegoišpäi Baltian agjas. Sen znamoičendas pagižeb eskai Estinman pämez’, kudamb iče kaiken avaidab festivalin. Sikš pakičusid ühtneda festivalihe oli lujas äi. Festival’ mäni nedalin. Kaikutte päiv oli täuz’ azjtegoid. Meil oli koume ezitust, kaks’ paginad radios da üks’ telenägudesel. Kitäm Fenno-Ugria-organizacijad, mitte lujas abuti meile.

Iče-ik ecit projektoid, miččihe tahtoit ühtneda? Vai paksumba tegese muga, miše teid löutas?
Paksumba kuctas, no minä-ki tegen necidä radod, naprin popularizoida gruppad. Ezmäi, konz meiš niken ei tedand, oli jügedahk. No toižes polespäi nügüd’-ki om jüged, sikš ku kazvab aigtegoiden tazo. Festivalid da koncertad, miččihe nügüd’ ühtneškandem, oma jo surembal korktudel. No senke ühtes kazvab meiden vastusen pidänd–ki niiš.

Oma-ik nügüd’ popularižed pajosebrad, тiččed vändaba igähižiden vähäluguižiden, rahvahiden muzikad?
Evropas, Skandinavian maiš mugoižed pajosebrad oma lujas popularižed. Sigä mugošt muzikad vätas, kundeltas. Ristitud surel tahtol kävuba koncertoile. Venämal enamba rahvast kundleb pop-muzikad. Om folkan da world music-polen da al’ternativižen muzikan navedijoid-ki. No niid om vähemb.

Starinoiče toižiš matkoiš, koncertoiš, miččile teid kuctihe jäl’gmäižel aigal.
Uhokus olim Norvegias, keväz’kusEstinmal, semendkus ajam festivalile Piterin agjaha. Mihe ühtnem edemba völ ei ole sel’ged. No ištta sijal em tahtoigoi. Lopuks tartuim uden diskan änetandaha.

Tedan, miše nügüd’ teiden pajosebran muzikan pol’ om vähäižen vajehtanus. Ende to vändit folk-muzikad. Mittušt muzikadNoidvändab nügüd’ i mihe om sidotud nece vajehtamine?
Ka, pajosebran koncepcii om vajehtanus. Meile tuli taht ladida midä-se ut. Meletan, nügüdläižel elektronižel muzikal om mugoižid voimusid, miše muzikantale om jügedmända siričineciš kaikes. Aig vajehtase, mehed vajehtasoiš, muzik mugažo vajehtase, Ni-mi ei seižu ühtel sijal.

Ken teile tekstoid vaumičeb? Iče-ik niid teget? Om-ik jügeduz tekstoiden ecindas?
Völ om tradicionaline material, sidä täudub pit’kha. Päazjan ei tarbiž kadotada sidä erilašt vepsläšt vändmahtod. Elektonižes aranžirofkas melodii jäb tutabaks.

Mitte il’mišt Noid-gruppas nügüd’ omnece om sel’ged. Pajosebroiš paksus vajehtasoiš muzikantoiden jouk. Teil-ki se äi kerdoid vajehtihe. Nacein, se om sidotud sädandradecmižidenke. Om-ik sidotud teiden nügüdläine jouk ühtel melel?
Nece om hüvä küzund. Kosketused joukus kaiken om jüged azj. Ristitud oma erazvuiččed. Kaikuččel om ičeze taba. Voin sanuda, minun-ki taba ei ole kebn. No, sen ližaks, löuta ristituid, kudambad oližiba ühtenzoittud ühtel melel om mugažo jüged azj. Paiči sidä, muzikantoiden keskes om jüged löuta tedomahtoižid vändajid. Olen mugošt mel’t, jügedusiš konferencijal, mitte oli omištadud lehtesen ubilejale, pagižiOma muanpämez’ Natalia Sinickaja. Konferencii da jubilejan praznuičend mäni sulakun 23. päiväl Veškelica-küläs. Veškelican etnokul’ turižehe keskusehe keraziheOma muanradnikad, lugijad, kirjutajad da ühthižradnikad. Ezmäi adivoid varasti čajun jomine kalitoidenke da čomid karjalankeližid pajoid. Iče konferencii ei olend pit’kha, pol’tošt časud. No neciš aigas ehttihe pagišta Oma mua-lehtesen männudes da nügüdläižes elos, sen jagamižes, lehtesen znamoičendas da sen kaičendan süiš. Konferencijan jäl’ghe praznikan adivoile oli taritud ühtneda erazvuiččihe mastar’-klassoihe. Kense tahtoi tedištada enamba karjalaižiš sädoiš, kense ladi kirjutada uzišt lehtesehe, ken-se kodvi ičeze mahtoid pajatamižes karjalan kelel da Kyykkä (veps. vänd lögaha)-vändmas. Mastar’-klassoiden jäl’ghe, kut nece oleskeleb tobjimalaz, lehtesen radnikad saskeliba ozatelusid. Oma muanradnikad saiba diplomoid Rahvahaližen politikan da Kul’turan ministerstvoišpäi. Lehtesen toimitajadžo ei unohtanugoi ičeze abunikoiš. Mehed, kudambad paksus kirjutaba lehtesehe da oigendaba ičeze materialoid uziden nomeroiden vaumičendan täht, mugažo saiba kitändkirjeižid. Mö-ki, Kodima-lehtesen radnikad, völ kerdan tahtoim ozatelda meiden susedoid praznikanke da toivotada heile satusid rados i enamba lugijoid! miše tedomahtoižele vändajale tarbiž ei vaiše čomašti väta instrumental. Todesišt muzikantad voib nähta eskai siš, kut hän vedäb ičtaze, kut mäneb scenale. Muzik nece ei ole ilotuz, nece om jüged rad. No ei kaikutte hökkähtab minunke.