Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Larisa Smolina. Elonpu-praznikal Päžjärv’-külä vastsi surid adivoid
Larisa Smolina
Elonpu-praznikal Päžjärv’-külä vastsi surid adivoid
вепсский
Младописьменный вепсский
Täl
vodel Elonpu-praznik Vologdan mal mäni znamasižel Mail’man igähižiden rahvahiden päiväl , 9.heinkud .Karjalaspäi praznikale tuli sur’ delegacii , ved’ sen aigan Vologdan agjan pämehed tegiba suiman , kus pagižiba vepsän kul’turan kehitoituses .Kut mäni nece vastuz da mil ihastoiti Elonpu-praznik adivoid Vologdan mal , starinoičen siš tarkemba .
Elonpu-praznik zavodihe Päžjärves tervhensanoil valdmehišpäi .Ezmäižen pidi paginad Vologdan agjan gubernatoran varapämez’ Aleksei Makarovskii .Hän sanui vepsläižen kul’turan sures znamoičendas da vepsän rahvahan tuleban aigan holes .
Praznikan aigan pidiba sanad mugažo Babajevon rajonan pämez’ Igor’ Kuznecov , Päžjärv’-külän pämez’ Natalia Zaharenkova , Timošino-külän pämez’ Larisa Ivanova da tulnu Karjalaspäi Rahvahaližen politikan ministr Andrei Manin .Hän tervehtoiti kaikid adivoid vepsän kelel da homaiči : “Koumen regionan keskes jo amu om kirjutadud azjbumag ühthižradon polhe .Karjalan ma om vaumiž tehta necidä radod Piterin da Vologdan agjan valdmehidenke .Vaiše ühtes mö voim kaita vepsän kel’t da kul’turad , kehitoitta sidä ...”.
Sebrastuzznamaks kaik valdmehed ühtes viritiba praznikpažagan da avaižiba Elonpu-praznikan Vologdan mal Päžjärv’-posadas .Ezmäižen lavale tuli Jousnen järved-pajogrupp Petroskoišpäi , mitte ihastoiti adivoid nügüd’aigaližil pajoil vepsän kelel .
Külänikoiden hol’
Praznikan aigan ezini lujas äi fol’klorkollektivoid Timošinospäi , Kujaspäi , Päžjärvespäi , Pondalalpäi da toižiš susedposadoišpäi .Kaikutte vaumiči ičeze ezitusen .Zor’aine-pajogrupp Pondlalpäi tuli praznikale ühesan mehen kesken .Necile kollektivale täudui jo 15 vot .Sen pajanikad oma emägad .Kollektivan repertuaras om pajoid armhas kodimas , čomid runoid da karguid .
Praznikan aigan pöudol radoiba mugažo erazvuiččed möndsijad .Niiš voi kacta enččid vepsläižid kodikaluid , astjoid , voi ostta muštlahjaks käzitehmusid , mujada vepsläižid pirgoid da söda lemust .Praznik kerazi adivoid ei vaiše Vologdan malpäi , no mugažo Venäman edahaižiš polišpäi .Kaikjalpäi kului vepsläižid paginoid , i enamba kaiked niid oli Timošinan školan tulebas aigas .
Ei amu Timošino-posadaha tuli paha vest’ : külän školas sauptas 10.da 11.klassad .Lapsile tarbiž linneb ajada opendamhas Babajevo-lidnaha , sadan kilometran taga kodiküläspäi .Vologdan man eläjad tegiba jo sured keragad , kirjutiba Vologdan man valdmehištoho , no midä linneb školanke , nügüd’ ei ole sel’ged .
Suim ei olend täuz’
da aktivistoiden täht Päžjärven kul’turpertiš oli tehtud suim .Om lujas žal’ , no suim ei olend täuz’ , sikš ku sinna ei tulnugoi ni Vologdan man gubernatoran varapämez’ , ni Babajevon rajonan pämez’ , ni Päžjärven külän emäg .Enamb kaikid vastusel oli Karjalan man ezitajid : Karjalan Rahvahaližen politikan ministr Andrei Manin , varaministr Jelizaveta Haritonova , Vepsän kul’tursebran pämez’ Zinaida Strogal’ščikova , Karjalan rahvahan ištundan pämez’ Tatjana Klejerova , Jousnen järvedgruppan pajanik Zoja Malikova , lehtmez’ Maria Košeleva da neniden sanoiden kirjutai .Suimal pagištihe vepsän kul’turan da vepsän kelen tulebas elos .
Karjalan delegacii starinoiči vastusel sen radon polhe , mitte mäneb Karjalan mal enamb 25 vot vepsän rahvahan hüvüdeks .Karjalan rahvahaližen politikan varaministr Jelizaveta Haritonova sanub :
“Mö sanuim , miččid kirjoid , pidoid , azjoid tegem Karjalas , midä tegem kalanikoile , mecnikoile i mugomile tradicionaližile eländtahoile , kus eläba vepsläižed .Mö starinoičim , miččid rahavaroid mö saim Moskvaspäi da midä tegim nenile rahoile Karjalas .Mö kohenzim Kalagen da Šokšun školad , bol’nican Šoutjärves .Mö pästim erazvuiččid kirjoid vepsläižile .Mö starinoičim siš , midä mö tegem vepsläižile Karjalas , miše heiden elo oliži kebnemba da paremba ”.
Vologdan agjan valdmehed ozutiba fil’man siš , kut hö Vologdan mal kaičeba vepsläšt kul’turad neniš jügedoiš oloiš , konz heil om muga vähä den’goid .Pidab sanuda , miše vastusen aigan molembad poled saiba toine toiželpäi hüvid radmahtoid vepsän rahvahan kul’turan polhe .
Vastusen satused
Paiči kul’turazjoid Vologdan agjan valdmehed pagižiba päivänteraližiš küzundoiš , miše küliš om vähä norid kanzoid , radsijoid , äjad kul’turpertid oma hubas olendas , a den’goid remontan tegemižele ei ole .Hö sanuiba , miše äjad kul’turpertid , muzejad vepsläižiš küliš oma saubas , sikš ku ei ole den’goid radnikoile maksule .Karjalan valdmehed ičeze polespäi ei opendanugoi nikeda , ei andnugoi nikelle surid nevondoid .Hö sanuiba vaiše ičeze ozutesen mödhe , midä hö tegeba Karjalas vepsän rahvahan hüvüdeks .Ministerstvan radnikad homaičiba , miše ezmäi kaiked iče ristitud abutaba heile tehta radod paremba .
Oliži hüvä , ku Vologdan man valdmehed enamba pagižižiba da planiruičižiba tehta sured azjad ühtes vepsän rahvahanke .Voib olda , siloi nece rad oliži tehtud čomemba da oiktemba .Vepsläižil om kaitud lujas hüvä enzne kul’tur , pidab enamba ozutada sidä toižile .Siloi vepsläižihe kingitab homaitust enamb erazvuiččid ristituid , a ei vaiše vepsläižed .
Elonpu-praznikal Vepsän kul’tursebran pämez’ Zinaida Strogal’ ščikova hüvin homaiči : “Ei ole vaiše Piterin agjan vepsläižid , ei ole vaiše Vologdan man vepsläižid , ei ole vaiše Karjalan man vepsläižid , om ühthine vepsän rahvaz , kudambal om ühthine istorii , kel’ da kul’tur .Kaita da kehitoitta nece kul’tur pidab koumele regionale ühtes ”.Karjalan valdkund ozuti , miše se om vaumiž tulda abuhu , se om vaumiž pidäda paginad , jagadas radmahtištol .Se om vaumiž tehta ühthižradod vepsän rahvahan da kul’turan hüvüdeks .
Elonpu-praznikal Päžjärv’-külä vastsi surid adivoid
вепсский
Младописьменный вепсский
“