Тексты

Maria Filatova. Kuldaižed vepsläižed sanad

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Kodima. № 12, 2015, с. 3

Maria Filatova

Kuldaižed vepsläižed sanad

вепсский
Младописьменный вепсский

7. päiväl
kül'mkud
Karjalan
Rahvahaližes
kirjištos
mäni
"Kuldaižed
sanad
"-runokogomusen prezentacii
. Kirj
om
jäl'gmäine
"Karjalan
literaturan
klassikad" -kirjoiden serijas. Se
zavottihe
painda
vodel
2002 Periodika-paindištos Juminkeko-fondan abul
.
Prezentacijal lugetihe äi
Nikolai
Abramovan da
Nina
Zaicevan runoid
. Niid
lugiba
iče
avtorad
, mugažo
Petroskoin
suomalaiž-ugrilaižen
školan
openikad
, runoilii
Oleg Mošnikov da
prezentacijan vedäi
, Montes-teatran aktris Galina Baburova. Kacujile
tuli
mel’he
"Sima
nevinosima"- da
"Randaine
" -pajogruppiden muzikaližid
ezitusid-ki.
Tutabad
äjile
vepsläižile
runod
da
mugažo
uded
runoilijoiden
tegod
keratihe
ühthe
kirjaha
. Se
sai
"Kuldaižed
sanad
"-nimen. Runokogomuz
om
jäl’gmäine
painduz
sures
kirjoiden
serijas, mitte
sündui
Karjalan
Rahvahaližen
politikan ministerstvan
rahatugel
da
Juminkeko-fondan surel
abul
.
Prezentacijale tuli
suomalaine
kirjutai
da
Juminkeko-fondan pämez’
Markku Nieminen. Ičeze
ezituses
hän
sanui
, miše
hot’
kirjoiden
serii om
jo
loptud
, Juminkeko-fond radaškandeb edemba
vepsläižidenke
, karjalaižidenke
da
suomalaižidenke
, kudambad
eläba
Karjalas
.
Markku Nieminen: ”Idei
painda
necen
serijan tuli
sišpäi melespäi
, miše
äi
vozid
ei
olend
aigaližiden
klassikoiden
kirjoid
. Nece
serii zavodihe
Belomorskan Karjalan
prozakirjutajišpäi. Olen
hüviš
meliš
, miše
necen
serijan augotišespäi
mäni
aig
, i
nügüd’
om
toižid-ki kirjailijoid
, klassikoid
, ozutesikš
, om
vepsläižid
klassikoid
. Hö
oma
kazvanuded. Serii zavottihe
painda
2000-voziden augotišes
, i
siloi
em
voinugoi
eskai
meletada
, miše
meil
linneb
mugoižid
lahjakahid
vepsläižid
kirjutajid
. No
nügüd’
se
om
tozi
”.
”Karjalan
literaturan
klassikad”-serijas om
Ortjo Stepanovan, Jaakko Rugojevan, Pekka Perttun, Vladimir
Brendojevan, Lea Helon da
äjiden
toižiden
tutabiden
Karjalan
kirjutajiden
kirjoid
. Vepsläižehe
runokogomusehe
om
pandud
klassikoiden
Nina
Zaicevan da
Nikolai
Abramovan parahimid
runoid
. Runoilijad
uskoba
, miše
kirj
löudab
ičeze
lugijoid
.
Nina
Zaiceva: "Kirjaha
om
ottud
Nikolai
Abramovan kaikenlaižid
runoid
. Nene
oma
runod
äjiš
kirjoišpäi
. Kut
tö
tedat
, hän
om
tehnu
seičeme
kirjad
vepsän
da
venän
kelel
. Runod
om
kätud
estin, vengrian
, komin
kel’he
. Kirjaha
om
ottud
minun-ki poem vai
epos
«Virantanaz»".
Vepsläine
kirjkel’
om
nor'
. Se
om
sündunu
enamba
kaht
kümned
vot
tagaze
. No
kacmata
sihe
nügüd’
vepsän
rahvahal
om
ičeze
bohat
literatur
. Erased
vepsläižed
runoilijad
kirjutaba
venän
kelel
, heiden
runod
kätas
vepsäks
. Mikš
om
tärged
kirjutada
maman
kelel
, iče
vepsläižed
sel’genzoitaba
muga
:
Nikolai
Abramov: ”Ühten
kerdan
kirjištos
oli
vastuz
, kus
minä
lugin
kirjoid
. Üks’
ak
küzui
minai
: "Kenen
täht
sinä
kirjutad
? Vepsläižid
om
muga
vähän
! Ken
lugeškandeb nenid
runoid
? Ei-ik paremba
kirjutada
venäks
?". Minä
vastha
sanuin
: "Kitajalaižed voiba
muga
sanuda
venänikoile – teid
om
muga
vähän
, kenen
täht
tö
kirjutat
?". Ei
ole
surid
vai
penid
rahvahid
. Jumal
muga
meile
andoi
– toižid
om
enamb
, toižid
om
vähemb
”.
Jelizaveta Haritonova: ”Vepsläine
litertur om
nor’
. Armas Mišin konz-se
sanui
: vaiše
armastuz
ičeze
kel’he
käski
lujas
äjile
otta
pirdimen
kädehe
i
zavot’t’a
kirjutada
maman
kelel
”.
Ku
uskta
runoilijoile
, ka
runod
pigemba
sünduba
hengen
kibuspäi
da
jügedoiš
melišpäi
. Om
taht
uskta
, miše
tuleb
aig
tob
vepsläižile
runoilijoile
vaiše
hüvid
melid
, i
niišpäi
mugažo
sündub
völ
äi
kuldaižid
sanoid
.