Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Vepsän kelen kursad udes vedätas Petroskoiš
Vepsän kelen kursad udes vedätas Petroskoiš
вепсский
Младописьменный вепсский
Viž
vot tagaze oli rohkaiduz udes tehta vepsän kelen kursad Petroskoin Rahvahaližiden kul’turiden keskuses .No se ei ozaidanus .Siloi kursad ei olnugoi popularižid .Jäl’gmäižiš voziš tahtnikoiden lugumär opeta vepsän kel’t ližadui .Männudel vodel udes oli taritud vedäda vepsän kelen kursid .Neche azjaha surel tahtol tartui Petroskoin universitetan pästnik Kristina Strelkovič .
– Äjak ristituid nügüd’ kävub kursile ?
– Kaikuččen kerdan om erazvuittušt . Tobjimalaz – 7-8 mest .Ühten kerdan tuli 11 openikad .Om melentartušt , miše ristitud oma eri-igäižed .Om meil Petroskoin universitetan üläopenik , kudamb tahtoib parembzoitta ičeze kelen tedoid , om meil kursil 80-voččed-ki mamšaižed .Kursile kävujad oma üläopenikad , radnikad da pensiimehed .
– Om-ik jüged opeta kel’he eri-igäižid ristituid ? Nacein , kenele-se kelen opendamine andasoi kebnašti , kenele-se om jügedamb opetas .
– Minai om hüvä tirpand . Voin äjak taht kerdoid voin sel’genzoitta üht azjad .Paiči sidä minai om abunikoid .Ned openikad , kudambad pigašti el’gendaba kaiken , abutaba toižile .
– Om-ik mugoižid ristituid , kudambad kävuba kaiken aigan ?
– Ka , niid om 5 mest .
– Nece znamoičeb , miše 5 mest nece om minimum ... Vepsän kelen kursiden täht mugoine openikoiden lugumär om hüvä .
– Ka . Paiči ezmäšt kerdad , konz kursile tuli vaiše koume mest .
– Oikti-ik minä tedan , miše sinai om mugoižid openikoid , kudambad tedaba vepsän kel’t da mugažo om niid , kudambad ei tekoi sidä ?
– Oikti . Om ristituid , kudambad tedaba vepsän kel’t , hö pagižeba heredas kelel .No hö ei tekoi mikš pidab panda mugoižen vai toižen lopun sanaha .Heile om melentartušt tedištada sidä .Hö kacuba vepsän kelehe kuti toižes polespäi , tahtoiba teta kelen sistemad .Om ristituid , kudambad pagižeba ičeze paginal .Erasiden paginoiden lopud da sanad oma ani toižed , mi kirjkeles .Minä en kel’dä heid pagišta ičeze paginal .Sanun : ”Pagiškat , kut teile om enamba mel’he !”.
– Kuspäi ristitud tedištiba , miše nügüd’ Rahvahaližiden kul’turiden keskuses udes mäneba vepsän kelen kursad ? Kus oli tedotuz niiš ?
– Siš minei lujas abuti Larisa Smolina . Hän kucui ristituid Paginklubaspäi vepsän kelen kursile .Toižed tedištiba kut-se ičeze tutabilpäi .Meil om eskai mez’ , kudamb ei voi kävuda kursile , minä jätan hänele tegendoid lehtesil , a hän tegeb harjoitusid kodiš da toskeleb niid tänna minei kodvimaha .Minä nikonz en nägend händast , no äi kerdoid pagižin hänenke telefonal .
– Sinä lopid universitetan vodel 2014. Tahtoid-ik sinä siloi , miše rad oliži sidotud vepsän kel’he ?
– Ka , kaiken tahtoin opeta vepsän kel’he . No el’genzin , miše minei linneb jüged löuta radod školas .Radoin toižes poles , olin möjan .Nece rad minei ei olend mel’he .Sikš jatktan ecta tošt radod .Muga minus tedištadihe , i kerdan Larisa Smolina tarjoiči minei vedäda kursid .Minä olin ihastusiš .Nece rad andab lujas hüväd kelen praktikad .Ližaks , se om melentartušt minei .
– Oli-ik jüged johtutada kel’t ?
– Ei olend lujas jüged . Tartuin radho , i tedod iče pördihe pähä .Erašti tegen vigoid , no se om sel’ged .Toivon , pigai johtutan kaiken .
– Micčid satusid teil jo om ?
– Kaik openikad jo hüvin voiba lugeda vepsäks , tedaba jo miččid-se grammatiksändoid . Openikad oma tarkad , kaiken tegeba koditöd .Surel tahtol hö kävuba kursile .Meile anttas 40 minutad opendamižele , no mö paksus ištum časun i eskai enamab .Openzim tervhensanoid , tegem erazvuiččid dialogoid .Nügüd’ opendaškandem Perehen vaihištod .Em rigehtigoi nikuna .Opendam hilläšti , no hüvin .Lugem runoid toine toižen jäl’ghe .Andan ičein openikoile kundelta vepsläižid pajoid , vändam paksus .
Irina Fofanova
Minä radan Rahvahaližes kirjištos .Kursiden polhe tedištin ühthižradnikoilpäi ”.Ei amu tedištin , miše minun tatoin mam oli vepsläine , Šušt-küläspäi .Minä vähän muštan baboid .No om melentartušt – konz tulin kursile , kulištin vepsän kel’t , i minei näguihe , miše minä jo kulin sidä lujas äjan .Kel’ näguihe läheližen .Laps’aigan ištuin laval da vändin babanno .Nacein , kut-se muštho om jänu vepsän pagin .Erazvuiččil vepsläžil azjtegoil nügüd’ kulištin äi sanoid , miččid tedan babalpäi , no nikonz en meletand , miše ned oma vepsän kelespäi .
Mujan , miše se om minun kel’ , se om ani läheline minei .Muštištan , kut baboi paštoi kalitoid , tegi kislid da tošt vepsläšt sömäd .Tuleskelen kursile surel tahtol .Ned johtutaba minei minun baboid .Ezmäi opeta kel’t oli lujas jüged , no minä naprin .
Marina Manina
Olen sündnu Piterin agjan Vasil’koviči-küläha .Sigä paksus kulin vepsän rahvahan polhe .Iče olen venälaine , no minun mužikal om vepsläižid jurid .Hänen rad tomoti mindai vepsän kelen opendamižehe .Vepsän kel’ om mikš-se läheline minei .Minei om mel’he vepsän rahvahan kul’tur .Lujas tahtoin tedištada vepsläižiš enamba .En žalleiče , miše tulin kursile .Amu jo oli melentartuz’ sihe .
Vepsän kelen kursad udes vedätas Petroskoiš
вепсский
Младописьменный вепсский