Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentina Rogozina. Veroiden Tedolang
Valentina Rogozina
Veroiden Tedolang
вепсский
Младописьменный вепсский
Meiden
lugendlehteses sündui uz’ Veroiden tedolang-rubrik .Sen vedäškandeb Valentina Rogozina .Valentina om vepsän rahvahan veroiden tundii da hüvä zelliden tedai , farmacevt .Hän starinoičeb teile , kal’hed lugijad , äjan melentartušt vepsläižiden endevanhas aigas , sen veroiš da sen polhe , kut ende ristitud lečiba , spravitoitiba ičtaze .Ved’ kut om tetpas , ende ei olend aptekoid , laukoid , ei olend lekarid-ki .No rahvaz tezi , miččen heinän otta , kut abutada ičeleze da ičhižile , konz tuleb kibu .
Vepsläižed eliba sures kožmuses londusenke .Muga om nügüd’-ki .Täl kerdal starinoičen teile , kal’hed lugijad , koivun znamoičendas vepsläižiden elos .
Joga rahvahal om mugoine vero , miše perehes pidab olda äi lapsid .Om mugoine muštatez : ”Äi suid – äi luzikoid , äi käzid – äi radnikoid ”.Vepsläižed ei varaidanuded äi lapsid , vaiše kaiken-se teziba eron lapsiden keskes : kaikid parahim om kanz , miččes om üks’ vai kaks’ neičukašt , toižed – prihaižed , vai kaik oma prihalapsed .Ende , miše antta neidišt mehele , pidi kaita äi rahoid , sädoid da kodielod .A priha tob akan kodielonke da sädoidenke kodihe .Ka mad-ki da heinäntegod oli enamb prihaperehes .Pidab sanuda , miše neičukaižiden da prihaižiden kazvatuz-ki om toine .
Laps’aigaspäi neičukaižed saiba naižiden radoiden tedoid : holituz kodiživatoiš , tedoid kodiradoiš .Enamb vozid neičukaižele – enamb tedoid-ki naižen elon polhe .Muga kazvab neidižlaps’ vaumhen mända mehele da olda maman .
Kaiken igän naiženke linneb koivuine vast .Koivuine vast om ristitunke sündundaspäi kolendahasai .Lujas äi om vastal erazvuiččid peitusid .Se kuti pertin kaičii , seižub uks’ !čogas : puhtastab , sel’gitab , varjoičeb pahoiš ristituišpäi .Kül’betiš vast lečib kibuišpäi , a pertiš ičeze barbaižil holitab lapsiš – kaiken voib otta vicašt vastaspäi .
Mujaštab naine , miše tuli lapsen sündmižen aig , mäneb pakičemha ”ižandoil-emägoil ” sündutandsijad , edahaižebma verhiš sil’mišpäi .Tobjimalaz (kodiš ) nece oli lävä , heinsarai , kül’bet’ , harvoin – karzin .Paksumba kezal sündutadihe lapsid radsijal : heinäntegol – nitül , pöudol .Pidi tirpta naižele , miše vähemb rahvast tedaiži sen polhe .Muga sanutihe : ”Üksnäiž tedad – üks’jaine kibu , kahten tetas – kaks’jaine kibu , a äjad tedaba – tirpamatoi kibu ”.Pidab sanuda , naižel oli abunikoid-ki : anop’ , vanhemb sizar , kudambal oliba lapsed , baboičijad .
Naine pakičeb ”ižandoilemägoil ” sündutada last , vaumičeb tahon ičeleze : kodiš – puhtastab pertin (kastab vastan hulaha vedehe i pühkib lagen , seinäd , lavan ), pühkib sen sijan kus sündutaškandeb last , jäl’ges levitab ol’ged .A radol , kezal – levitab koivuižid barboid i muga vaumičeb sündundtahon .
Muga mö nägem , miše vastal oli sur’ znamoičend .Kaikuiččes külän pertiš voib homaita sidä nügüd’-ki .Vaiše enččes elos vast oli lujas tarbhaižen kodikalun .Jäl’ges lapsen sündundad anop’ keradab sel’gitused i pühkib kaiken märgäl vastal .Naku muga vast vastab lapsen .
Ezmäižes elopäiväspäi oli ero lapsiden keskes : sündutadud neičukašt käretadihe maman hibjsobaha , a prihašt – tatan hibjsobaha .Ninga zavodišoi lapsiden elo kanzas : Kaikuččel lapsel om ičeze znamoičend , ičeze tarbhuz’ da ičeze oza .Vaiše joga lapsele mamoi toivob parembad , kebnembad elod .
Sündutadud last todihe pert’he .Kündusennoks pandihe vast .Mamoi vai baboičii lapsenke haškahtiba vastas päliči , miše kaik naižen kibuid vast pühkiži i puhtastaiži paganaspäi .Laps’ todihe päčinnoks i kosketadihe päčhe , toižin sanuda , sidotihe eloho i pertin eläjihe .No om völ erasid čurakivid .Ku laps’ sündub vägetoi da ei linne eläjad sišpäi , siloi baboičijad ei pangoi väged lapsen kaičendaha .Ku nägištaba , miše laps’ om vägekaz , ka i maman maidota kazvatadas kovaks vägekahaks lapseks .Nece om kuti londusine valičuz : vägekaz eläb , a vägetoi kadob elospäi .Nece oli kova , jüged elo .
Nügüd’ starinoičen koivuižiden lehtiden südäimuden polhe .Koivuižiden lehtiden südäimuz lujas om bohat : naku oma mikroelementad , efirvoid , c-vitamin , fitoncidoid , dubindaineh , nikotinmuiktuz , pakuižaineh (karotin ) da toižed .
Ende koivlehtiden haudutesel pesttihe vagahižid lapsid .Lehthaudutez rikoi kaiked paganad , puhtastoiti lapsen hibjan , vägestoiti last (lapsed vähemba läžuiba ), andoi kebnad unt lapsele .
Vagahaižen todas pertihe , tundištoittas päčinke : ”Kut päč seižub pertiš vahvas , muga i vagahaižen elo linneb vahv i terveh ”.
Vagahaižen lapsen täht tehtihe kätten .Pidab sanuda , miše ende oli plettud tohespäi kätted , möhemba niid tehtihe hongaižiš lastkišpäi .Voib sanuda , miše ned oliba ekologižed .Kättehe levitadihe ol’gesižen sijan , kudamb ei varaidand märgad .Kätten ripputadihe bibule , a bibu oli čokaitud maticaha .Nojak bibu lujas kebnas noikui i kebnas likuti lapsen .A ku vagahaine zavodib kubaitas , siloi kätte iče likub .
Nece kätte hüvin abuti mamale vai nän’koičijale , voib sanuda kebnenzoiti radon , a radod kaiken oli lujas äi .Mamale pidi rata kodiš i ümbri kodiš , a kezal pidi mända heinäntegole da mecha .
Jäl’ges lapsen sündundad naine möst tartub kodiradoho .Hänen azjoihe ližaneb völ holituz lapses .Rates mecas mam ei voind tulda imetamaha last , sen täht vagahašt todihe mamannoks vanhembad lapsed , vai nän’koičii .Erašti vanh baboi andli vagahaižele ližasömäd .Vagahaižen elo mugažo oli jüged , pidi tirpta , varastada mamad .
Oli muga , miše naine sündutab last , a sötta ei voi , ei ole maidod .Siloi anop’ vai vanhemb naine ecib imetajad (erašti naine hökkähtab imetada verast last , siloi hänele pidi imetada kaks’ last : ičeze , da verast ).
A ku ei voigoi löutta imetajad , siloi pidi sötta londusižel sömäl .Lehmän maidos om tarbhaižid ainehid , no kaiken-se niid om vähemb ku maman maidos .Pidi valita kozan maidod , a konz kozan maidod ei olend , siloi sötthe ”ozrmaidol ”.
”Ozrmaid ” – muga nimitadihe ozrsurimäižen ližman . Ende ozran , kuti toižed jüväkazvmused kazvatadihe iče , ka i surint tehtihe kodiš .Järedal derimkivel rauhoiba ozrjüväd , muga tehtihe järedad surint (venäks se om – перловка ).Necidä jaredad surint valatadihe vedel i ligotadihe öks .Jäl’ges valutadihe , täuttihe vedel i pandihe kehumaha .
Ozrsur’mäs om äi erazvuiččid tarbhaižid ainehid da mikroelementoid , miččed nahodiba maman maidoho .Kehudes ozrsurin pästab mugoman sagedan ližman , mitte vilugates tegese völ sagedambaks .
Naku necidä nozolad anttijeki lapsele .No mö tedam teidenke , miše vagahaine ei voi iče söda , hänele pidab im’da , a im’da hän voib vaiše maman nižad .Miše abutada lapsele , tehtihe imetaisarvut .Sarvut oli todesine : lehmän , paksumba härgän sarvespäi .Ningoi azj oli äjil rahvahil , sen taguiči tuli rahvahan kelehe mugoitte sana – sarvudt (venäkeles – рожок ).
Nügelan sarven agjan leikatihe , a reigun päle sidotihe kangasižen ruzuižen , nece ruzuine oli-ki imetajan .Sarv pidätihe püštut , ozrnozolust valatadihe sarvehe , läbi kangasižes ruzuižes ”ozrmaid ” putui vagahaižen suhu .Mugoine imetai oli tehtud lapsen täht .Ruzuižen kebnas voili heitta i pesta vedes , voili vajehtada udehe .
Nece nozol söm ei vaiše koviti last da andoi hänele väged , no leči-ki last äjiš kibuišpai .Rokotesid lapsile ende ei tehtud , a kibud oliba jügedad .”Ozrmaid ” küksi lapsišpai avitaminozad , allergiida kohtunkibuid . Naku mugoi oli söm .
A konz laps’ mäni kazvoho da ližazui hibjaha , siloi zavottihe hänele andelta lehman maidod da tošt sömad – näčotest (nece oli mamal , vai vanhembal näčotadud söm ).Ei tarbiž pöl’goiteldas , nece azj ei andand nimidä pahad , vaiše koviti vagahaižen tervhuden .Kuni lapsel ei ole hambhid , händast lugetas vagahaižeks .Mäneba kazvoho hambhad – lapsen nimitaškatas lapseks .Oli vero , miše vagahaižele – hambhatomale lapsele voili tehta äi pahad kaikuitte ristit , kudamb nägi händast , a hambhikaz laps’ ei muga varaidand ”pahad sil’mäd ”.Pahan küksendan täht pidatihe uksen päl haugen pän , miččel oli äi hambhid sus .
Vagahaižen elo zavodib vajehtadas .Nügüd’ lapsel om himo kundelta paginoid da kacta kut šaliba vanhembad lapsed .Muga vagahaine kändase lapseks .A babale vai nän’koičijale ližatas völ radoid – kacta last ahkerašti .
Vagahaine enamba magadab i kacta händast om kebnemb , ka i läžundoid hänel om vähemb : niken ei tule , ei kacu , ei to kibuid .Lapsel kaik vajehtase : last jo ei peitkoi lapsišpäi da tulijoišpäi ristituišpäi , a nece pahištoitab lapsen tervhuden .Möst tuleb hol’ mamale .
Laps’ vähemba magadab , enamba ecib paginad da šalindad .Vanhad baboid , kudambad ei voinugoi jo rata irdal , ištuiba lapsidenke , toižin sanuda , kacuiba lapsid .Miše laps’ pigemba pagižeškaiži teramba el’genzuiži , baboid abutiba hänele .Hö tegiba erazvuiččid šalitandbobaižid .Ned tobjimalaz oli tehtud savespäi da puspäi , a peniden lapsiden täht oli tehtud “ilošauguižed ”.
“Ilošauguine ”– nece om pandud kangasižehe šauguižehe järed herneh . Šauguižen sidotihe kinktašti noraižel i riputadihe kättehe lapsen päl .Laps’ kädudel taboiteli šauguižen i mujeli sormuzil kovad hernhuded .Kut tö tedat , sormen pähuded oma lujas mujavad i andaba lapsele uzid mujitesid i vedäba pigembaha lodaidusehe .
Ku vanhad babad homaičeba , miše laps’ ei ole kobaidand , siloi hö panliba käzihe kaks’kerdaiččed šauguižed .Nene oma mugomadžo šauguižed kuti alaižed , vaiše herneh niiš om keskes , i laps’ tehleb kulakoižed da mujeleb hernhen .Kangaz da herneh hosiba lapsen käded , i laps’ zavodib hotkemba kubaita , a kubaiduz lapsen täht om todesine elo .
Naku laps’ vähemba jo magadab , enemba om ristituiden keskes .Se azj tob erazvuiččid läžundoid .Tobjimalaz ned oliba : kohtun kibu da paskanduz (suhu lapsed vedäba kaiken , miše tedištada mi nece om ), vilustumine (ei olend lämid sobid , lava , kuna paksumba laps’ pästtihe oli vilu ).Nenid läžundoid ristitud vägestiba ičeze turvil .
Veroiden Tedolang
вепсский
Младописьменный вепсский